Avainsana-arkisto: uskonpuhdistus

Ilmestyskirjan sanoma

Seitsemän sanomaa seurakunnalle

Viime sunnuntaina Radio Dein Raamattubuffet-ohjelmassa oli saarnani Ilmestyskirjassa olevasta Jeesuksen sanomasta Laodikean seurakunnalle (Ilm. 3:14-19, pyhäpäivän teema luterilaisessa kirkossa oli Jeesus, pahan vallan voittaja).

Johanneksen Ilmestyksen toisessa ja kolmannessa luvussa on Jeesuksen sanoma seitsemälle Vähän-Aasian seurakunnalle, jotka sijaitsivat nykyisen Turkin alueella. Tässä saarnani loppu.

* * *

”Mikä voisi olla Jeesuksen, seitsemän Ilmestyskirjan seurakunnan ja erityisesti Laodikean viesti meille Suomen kristikunnassa?

Tässä uskonpuhdistuksen juhlavuoteen sopien seitsemän teesiä kirkolle ja meille jokaiselle kristitylle.

  1. Seurakunta on Jeesukselle kuuluva. Myös uskosta luopunut ja väärien oppien valtaama seurakunta kuuluu Jeesukselle, sillä se on perustettu kirkastamaan ja kunnioittamaan häntä. Ilmestyskirjassa Jeesus huomio myös luopumuksen vallassa olevat seurakunnat. Samalla kun hän uhkaa oksentaa ne lopullisesti ulos, hän kutsuu niitä parannukseen. Luopumuksessa oleva seurakunta on Jeesukselle rakas, sillä hän rakastaa ihmisiä, jotka kuuluvat siihen seurakuntaan. Jeesus on erittäin kiinnostunut seurakuntansa ja kirkkonsa elämästä.
  2. Kuoleman ja luopumuksen keskellä seurakunnalla on vielä toivoa. Ilmestyskirjan kirjeet kertovat, että uskollisten joukko seurakunnan keskellä esti seurakuntia lopullisesta kuolemasta. Suolan tehtävä on estää pilaantumista. Sitä ei tarvita hirveästi.
  3. Jeesus haluaa lohduttaa kärsimyksen ja vaikeuksien keskellä taistelevaa kristikuntaa. Siksi ilmestyskirjan on kirjoitettu. Jeesus tietää missä olet ja mitä käyt lävitse elämässäsi.
  4. Kirkolla ja kristityllä on vihollisensa. Yhteiskunnan paine pyrkii kesyttämään kristinuskon ja kristittyjen radikaaliuden. Väärät opit ja opettajat kirkon sisäisen voiman. Taustalla on kaikessa paholaisen työ. Kaikki opetus tulee koetella ja luopua väärästä.
  5. Jeesus kutsuu seurakuntia parannukseen. Ilmestyskirjeessä se on usein alkuun palaamista. Jeesus kehottaa muistelemaan sitä, mistä kaikki sai alkunsa. Muistele sinäkin uskonelämäsi alkuvaiheita. Kirkon uudistuminen ei ole uusien oppien omaksumista vaan palaamista juurille.
  6. Ilmestyskirjan kirjeet muistuttavat, että hyvä aloitus uskonelämässä ei tarkoita vielä voittoa. Voittopalkinto annetaan lopussa. Kun näemme maaliviivan ja voittopalkinnon, saamme lisää intoa. Muista sinäkin lopullista päämäärääsi ja Jeesuksen paluuta.
  7. Ilmestyskirjassa ja kristittyjen eteen halutaan piirtää suuri Jeesus. Hän on verellään ostanut itselleen kristityt ja seurakunnan. Hän on kuningas ja hallitsija. Hän on uskomme keskus nyt ja ikuisesti. Häneen me uskomme, häntä tarvitsemme, häntä kehumme, hänen luokseen kutsumme, häntä seuraamme ja häntä odotamme.”

* * *

Kirkon uudistus

Missionsa löytänyt kansankirkko

Voiko kirkko uudistua? Kyllä voi.

Ja sen pitää uudistua.

Uskonpuhdistuksessa kirkon uudistus tarkoitti kristinuskon juurille palaamista. Reformaatiossa ei kehitetty teologisia uutuuksia, vaan etsittiin Raamatusta ja kirkon vanhoista opettajista kiinnekohtia hengellisesti sekavaan tilanteeseen, jossa ”tavallinen kansanmieshän ei varsinkaan maaseudulla tiedä kristinopista yhtään mitään” ja monet papit olivat kyvyttömiä opettamaan uskon perusteita (katso Vähän Katekismuksen esipuhe).

Vuoden 2017 ensimmäisessä Uusi Tie -lehdessä on Mari Turusen tekemä juttu professori Miikka Ruokasesta otsikolla Unelmana missionsa löytänyt kansankirkko. Tässä muutamia nostoja kirjoituksesta.

Ruokanen on kehittänyt vuosien ajan Kiinan 70 miljoonalle protestantille pappiskoulutusta. Kiinassa maallikkovanhemmistot johtavat seurakuntia ja koulutettuja pappien tarve on suuri, jotta syvempi tieto kristinuskosta lisääntyisi ja harhaopit hajaannuksineen voitaisiin välttää.

Kasteen lahja pakastimessa?

Suomen kirkossa on Ruokasen mukaan paljon tietoa, mutta henkeä ja intoa vähemmän. Suurin osa suomalaisista on kastettu, mutta monilla ”kirkon jäsenillä kasteen lahja on kuvaannollisesti unohtunut pakastimeen. Sulatusohjelmaksi Ruokanen suosittelee missionaarista kansankirkkoa, joka rohkaisee ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon, ottamaan todesta kasteessa saamansa lahja ja kutsumus.”

Kutsu henkilökohtaiseen uskoon

Ruokasen mukaan kirkon työntekijöillä tulee olla näky saattaa ihmisiä uskomaan henkilökohtaisesti Kristukseen: ”En ymmärrä miten hengellisen työn tekijä voisi tyytyä vähempään kuin saattamaan ihminen elävään, todelliseen yhteyteen Vapahtajan kanssa.”

Kirkon uudistus Euroopassa

Länsimaissa kansankirkot ovat ongelmissa. Sekä katoliset että protestanttiset kirkot kuihtuvat. Ruokasen mukaan hengellinen uudistus voi ainakin hidastaa huonoa suuntaa. Uudistumisen evääksi hän näkee messun, jossa on Raamatun sana, rukous, syntien tunnustaminen ja anteeksisaaminen, ehtoollinen, Pyhän Hengen uudistava työ sekä seurakuntalaisten lähettäminen arkeen todistamaan sanoin ja teoin.

Saarna – kirkon heikoin lenkki?

Vaikka messu on kirkon uudistuksessa tärkeää, Ruokasen mukaan saarna on kirkon heikoin lenkki: ”Papit melkeinpä välttelevät saaarnaamista. Saarnat ovat lyhyitä, ponnettomia, ja sisältö on eettispainotteista. Emme kuule Jumalan puhetta: ”Näin sanoo Herra!”. Ruokasen mukaan Jumalan sanaa on vaikea julistaa, jos sanan auktoriteetti on julistajalta hukassa.  Hän sanoo: ”Meillä on vallalla tällainen eetos, että saarnaaja ei saa olla varma mistään. Mutta Luther kirjoitti: ”Pyhä Henki ei ole skeptikko. – – Jos kumoat varmat väitteet, tuhoat kristinuskon.” Papin tulee viettää aikaa Raamatun äärellä Jumalan kanssa keskustellen.

Kirkon rohkea kutsu uskoon

Kirkolla on laaja vaikutus suomalaisiin. Kirkolla on paljon toimintaa lapsista vanhuksiin, sananjulistusta ja diakoniaa. Kaikkea kirkon työtä tulisi toteuttaa siten, että kristillisen uskon todellisuus on kaikessa läsnä. ”Ruokanen haluaisikin nähdä missionaarisen otteen läpäisevän kirkon kaikki toiminnot. Silloin kutsu, haaste ja rohkaisu henkilökohtaiseen uskoon olisi kaikessa läsnä.”

Kansankirkon missio

Ruokanen puhuu kansankirkosta. Mielestäni näky kirkosta tai kirkoista, johon kuuluisi koko kansa antaa suuren mahdollisuuden evankeliumin julistamiselle. Kansankirkko on ollut siunaus. Jeesuksen näkynä on, että kokonaiset kansat ovat hänen opetuslapsiaan (Matt. 28:18-20). Kansankirkolta tämä vaatii vahvaa sitoutumista Raamatun ilmoittamaan kristilliseen uskoon ja kansan opettamiseen, jottei yksikään olisi uskosta ja pelastuksesta osaton. Kansankirkon missio on, että jokainen kirkon jäsen uskoo Jeesukseen Kristukseen, elää Jeesuksen ja seurakunnan yhteydessä, ylistää elämällään ja sanoillaan kolmiyhteistä Jumalaa ja on kerran pelastettujen joukossa. Tämä missio pätee kaikkiin kirkkoihin ja seurakuntiin.

Kirkon missio on aina laajempi kuin omat jäsenet. Kirkon tulee tavoittaa kotimaassa ne, jotka eivät ole enää tai eivät ole koskaan olleeetkaan kristittyjä sekä sitoutua lähetystehtävään. Maailmassa on viisi miljardia ihmistä, jotka eivät vielä ole kristittyjä. Missionaarinen kirkko suuntautuu aina ulospäin pyrkien toimimaan erityisesti niiden hyväksi, jotka eivät vielä ole sen jäseniä.

Mitä voisin tehdä kirkon uudistamiseksi?

Mitä minä voisin tehdä kirkon ja seurakuntien uudistamiseksi? Rukoile maamme, herätyksen, seurakuntasi ja työntekijöiden sekä paikkakuntasi asukkaiden puolesta. Kerro sanoin ja teoin jollekin, mitä usko Jumalaan sinulle merkitsee. Huolehdi oman uskonelämäsi hoitamisesta elämällä lähellä Jeesusta ja häneen uskovia. Ole niiden tukena, joiden sydän on syttynyt uudistuksen ja herätyksen puolesta. Älä ole sammutusjoukossa. Syty itse ja sytytä toisia.

Uskonpuhdistus - Martti Luther virsi

Jumala ompi linnamme – Martti Luther

Eilen vietimme uskonpuhdistuksen muistopäivä ev.lut. kirkossa. Ryttylän Lähetyskeskuksen jumalanpalveluksessa soi Martti Lutherin virsi Jumala ompi linnamme.

Tämä virsi on ollut kristikansalle tärkeä muistutus siitä, että vanha vainooja, perkele, hyökkää kirkon ja kristittyjen kimppuun monin eri tavoin.

Vaikka maailma täyttyisi pimeydestä ja valheen enkeleistä ja sanansaattajista, niin Jumala ja hänen seuraajansa voittavat. Kristittyjen tie voi viedä ahdinkoon ja kärsimykseen, mutta Jumalassa ja hänen sanassaan on perusta, joka kestää.

”Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän” (Jeesus, Ilm. 2:10).


 

Jumala ompi linnamme sanat/lyrics Martti Luther

1.
Jumala ompi linnamme
ja vahva turva aivan,
on miekkamme ja kilpemme
ajalla vaaran, vaivan.
Se vanha vainooja,
kavala, kauhea,
on kiivas, kiukkuinen
ja julma, hirmuinen.
Vain Herra hänet voittaa.

2.
On turha oma voimamme
vääryyden valtaa vastaan.
Me turman vallat voitamme
Herrassa ainoastaan.
Hän, Kristus, kuningas,
on voitonruhtinas,
lyö joukot helvetin,
ne tallaa jalkoihin
ja voiton meille saattaa.

3.
Jos täyttyisikin maailma
nyt valheen enkeleistä,
niin pimeys ei voittoa
kuitenkaan saisi meistä.
Ne olkoot raivoissaan
ja syöskööt kiukkuaan.
Nyt valheen vallat on
jo saaneet tuomion.
Ne yksi sana kaataa.

4.
Se sana seisoo vahvana,
ne ei voi sitä kestää.
Kun kanssamme on Jumala,
ken meiltä voiton estää?
Jos veis he henkemme,
osamme, onnemme,
ne heidän olkohon,
vaan meidän iät on
Jumalan valtakunta

Jeesus ristiinnaulittuna

Martti Luther: Jeesus Kristus ristiinnaulittuna

Tänään (16.10.2016) vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää luterilaisessa kirkossa. Uskonpuhdistuksen katsotaan alkaneen 31.10.1517 kun Luther julkaisi 95 teesiään.

Uskonpuhdistuksen ydin on Jeesuksen pelastustyö meidän puolestamme. Se on uskon kohde ja saarnan keskipiste.

Tässä Lutherin ystävän Lucas Cranachin (1472-1553) näkemys Lutherin seurakunnasta. Seurakuntalaisten joukossa on Lutherin vaimo Catharina von Bora, poika Hans sekä myös Lucas Cranach itse Wittenbergin reformaattoreiden kanssa.

Martti Lutherin sormi on Raamatulla, toinen osoittaa Kristukseen. Siinä uskonpuhdistuksen kaksi ydinsanomaa, jotka ovat vieläkin ajankohtaisia.

pixabay_mojpe_teaching-928637

Euroopan evankelioiminen (Kalevi Lehtinen)

Jälkikristillinen Eurooppa lähetyskenttänä
-Kalevi Lehtisen puhe Suomen Lähetyskongressi 77.

Luin kirjaa vuonna 1977 järjestetystä Suomen Lähetyskongressista. Teoksesta löytyvät avajaispuheet, esitelmät, raamattutunnit ja erilaisten seminaarien puheet. Yksi seminaareista oli Jälkikristillinen Euroooppa lähetyskenttänä. Seminaarissa puhuivat Kalevi Lehtinen ja Mario Heinilä.

Katsoin mielenkiinnolla mitä tuolloin 41-vuotias Kalevi puhui. Tuttuja äänenpainoja mieheltä, jonka sydämen asiana oli loppuun asti Eurooppa ja sen evankelioiminen.

Kokosin muutamia Kalevi Lehtisen sitaatteja rohkaisuksi ja innostukseksi.


 

”Meidän maanosallamme ja Roope Ankalla on sama uskonto.”

”Afrikkalaiselle tai aasialaiselle evankeliumi on hyvä uutinen. Eurooppalaiselle se ei usein ole sen enempää hyvä kuin uutinenkaan.

Olen kuullut väitettävän, ettei olisi mitään olennaista eroa esikristillisen ja jälkikristillisen lähetyskentän välillä. Tällainen väite on suunnilleen yhtä tosi kuin väite, ettei neitsyen ja eronneen naisen välillä olisi eroa, eihän kumpikaan heistä ole naimisissa!”

”Jälkikristillinen Eurooppa on kuin avioliittonsa purkanut ihminen. Eurooppalaiselle ei kristinusko merkitse uutta, ennen kokeilematonta mahdollisuutta. Hänelle se ei liity huomiseen vaan eiliseen. ”

”Yksi eurooppalaisen uuspakanan evankelioimisen vaikeuksista on se, ettei tämä ole koskaan tullut edes ajatelleeksi mahdollisuutta, että Kristus olisi totta!”

”Mutta kun eurooppalainen hylkää kristinuskon totuussyistä, hän ei kuitenkaan itse näe totuutta. Luullessaan kieltävänsä kristinuskon hän kieltääkin ainoastaan siitä itselleen piirtämänsä irvikuvan. Hän kääntää selkänsä sille, mitä luulee kristinuskon olevan. Todellista kristinuskoa, Jeesusta Kristusta, hän ei kiellä. Eikä hän voikaan kieltää, sillä hän ei ole milloinkaan joutunut niin lähelle Kristusta, että olisi voinut perustellusti ratkaista suhteensa häneen. Toisin sanoen, normaali eurooppalainen elää tietämättömänä kristinuskon perustotuuksista. Kukaan ei ole koskaan kertonut hänelle evankeliumia ja haastanut häntä ratkaisuun hänen suhteessaan Jeesukseen.”

”Tässä on Euroopan evankelioimisen perusongelma: maanosamme asukas ei tiedä juuri mitään todellisesta uskonelämästä.”

”Jos eurooppalaisen uuspakanalähetyskentän ongelma on tiedon puute tai vääristyminen, on eurooppalaisen lähettävän seurakunnan perusongelma herätyksen ja näyn puute. Tällekin ongelmalle me vuosisataisten herätysten hemmottelemat suomalaiset olemme usein sokeita. On liian helppo kuvitella – itsekin olen niin tehnyt – että tilanne muualla Euroopassa on suunnilleen sama kuin meillä.”

”Kuitenkin Skandinaviaa lukuun ottamatta Eurooppa on elänyt vailla suuria, koko kansaa koskevia herätyksiä sukupolvien, jopa vuosisatojen ajan. Etelä-Euroopassa ei ole milloinkaan käyty läpi edes uskonpuhdistusta.”

”Herätyksettömyyden hedelmiä Euroopassa ovat yleinen hengellinen näivettyneisyys, epäusko ja suurten näkyjen puute. Valitettavasti suuri osa maanosamme kristityistä ei osaa edes uneksia, että täällä voisi tuhansia tai jopa miljoonia ihmisiä tulla henkilökohtaiseen uskoon meidän vuosisadallamme. Menneisyyden hengellinen kuivuus on hämännyt kristityt hyväksymään Euroopan jälkikristillisen tilan jonkinlaisena normaalitilana.”

”Meidän on osoitettava, ettei nykyinen tilanne ole ihanne. Äärimmäisen uhrautuva työkin on liian vähän. Eurooppaa ei valloiteta Kristukselle ihmisvoimin. Ilman Jumalan yliluonnollista asiaan puuttumista ei lähetyskäskyä tulla maanosassamme täyttämään.”

”Viimeksi kuluneiden kahden vuosisadan aikana Jumala on siunannut Suomeamme herätyksillä kenties enemmän kuin mitään muuta Euroopan maata. Useimmiten kuitenkin herätyksen siemenet on kylvetty ulkomailta käsin. Kirkkohistoriamme vilisee Speneriä, Franckea, Zinzendorfia, Thomas Wilcocksia, John Patersonia, Lars Levi Laestadiusta, Carl Olof Roseniusta, Johan Tobias Beckiä, Thomas Barrattia, Albert Lundea, Levi Pethrusta, Ole Hallesbytä – vain muutamia mainitaksemme. Jopa suomalaissyntyinen Frank Mangskin kylvi ulkomailta käsin. Näiden Jumalan miesten kylvämä siemen on itänyt maassamme. Heidän työnsä ansiosta tuhannet ovat löytäneet iankaikkisen elämän.”

”Suomi tunnetaan maana, joka maksaa velkansa. Eikö nyt olisi aika meidän maksaa herätyksen velkaamme takaisin?”

”Me suomalaiset olemme olleet hitaita näkemään oma jälkikristillinen maanosamme uuspakanalähetyskenttänä.”

”Julistakaamme oma Eurooppamme lähetyskentäksi, siellä tehty työ lähetystyöksi ja siellä toimivat työntekijät lähetystyöntekijöiksi. Ja lähtekäämme yhdessä liikkeelle, haastakaamme koko kristikansa mukaamme ja tehkäämme se työ!”

Lutherin virsi Jumala ompi linnamme

Jumala ompi linnamme. Vieläkin.

Uskonpuhdistuksen muistopäivä on hyvä lopettaa Martti Lutherin virteen Jumala ompi linnamme. Virsi kertoo sekä Lutherin uskonvarmuudesta että ulkoisesta ja sisäisestä ahdistuksesta omassa, kirkon ja yhteiskunnan elämässä. Kirkon uudistus oli kesken ja Rooman kirkon kanssa oli vaikeuksia. Lisäksi Keski-Eurooppaa uhkasivat turkkilaisten joukot.

Kaikkien vaikeuksien keskellä Martti Luther löysi Raamatusta varmuutensa. Jumala ompi linnamme perustuu Psalmiin 46. Psalminkirjoittaja sanoo muun muassa:

”Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä.” (Ps 46:2)
”Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin.” (Ps 46:3)
”Lakatkaa te huolehtimasta! Tietäkää, että minä olen Jumala, kaikkia kansoja mahtavampi, korkein koko maailmassa.” (Ps. 46:11)

Virrellä on vahva sanoma tämänkin päivän uskoville. Jeesuksen seuraajan tie on ristin tie. Paha ja sen palvelijat voivat viedä meiltä maineemme, omaisuutemme, läheisemme ja henkemmekin, mutta olemme aina Jumalan käsissä. Meillä on ikuinen valtakunta. Pahalla on ikuinen kadotus.

1.
Jumala ompi linnamme
ja vahva turva aivan,
on miekkamme ja kilpemme
ajalla vaaran, vaivan.
Se vanha vainooja,
kavala, kauhea,
on kiivas, kiukkuinen
ja julma, hirmuinen.
Vain Herra hänet voittaa.

2.
On turha oma voimamme
vääryyden valtaa vastaan.
Me turman vallat voitamme
Herrassa ainoastaan.
Hän, Kristus, kuningas,
on voitonruhtinas,
lyö joukot helvetin,
ne tallaa jalkoihin
ja voiton meille saattaa.

3.
Jos täyttyisikin maailma
nyt valheen enkeleistä,
niin pimeys ei voittoa
kuitenkaan saisi meistä.
Ne olkoot raivoissaan
ja syöskööt kiukkuaan.
Nyt valheen vallat on
jo saaneet tuomion.
Ne yksi sana kaataa.

4.
Se sana seisoo vahvana,
ne ei voi sitä kestää.
Kun kanssamme on Jumala,
ken meiltä voiton estää?
Jos veis he henkemme,
osamme, onnemme,
ne heidän olkohon,
vaan meidän iät on
Jumalan valtakunta.

Uskonpuhdistuksen sola lauseet

Uskonpuhdistuksen neljä Yksin-lausetta

Martti Luther julkisti 31.10.1517 katolisen kirkon anekauppaa vastaan 95 teesiä. Tästä katsotaan uskonpuhdistuksen alkaneen.

Reformaatio on monimuotoinen ilmiö. Minulle sen keskipisteessä on kirkon uudistus Jumalan sanan avulla. Vanhurskauttaminen yksin uskon kautta Jeesukseen Kristukseen oli keskeistä.

Minulle uskonpuhdistuksen keskeisenä asiana ovat neljä ”solaa”, ”yksin” lausetta.

  • Yksin Kristus (solus Christus).
  • Yksin uskosta (sola fide).
  • Yksin armosta (sola gratia).
  • Yksin Raamattu (sola scriptura).

Jokainen näistä lausumista on haastettuna kirkossa meidänkin aikanamme.

Jeesuksen tulee olla elämässä ja opetuksessa kirkkaana tähtenä, uskosta ja uskoontulosta pitää puhua ja auttaa toisia uskoon, pelastumme ilman yrittelyjä uskomalla Jeesukseen, Raamatusta tulee etsiä Jumalan tahdon mukainen usko ja elämäntapa.