Avainsana-arkisto: uskontunnustus

iltarukous uskonpuhdistaja Luther

Martti Lutherin iltarukous

Vähä katekismuksessa on Martti Lutherin ohjeet ”Miten perheenisän on opetettava väkeään siunaamaan itsensä aamuin illoin”.

Iltarukous on enemmän kuin hyvä tapa. Rukouksessa me todella puhumme Jumalalle, pyydämme häneltä asioita sekä kiitämme ja ylistämme häntä.

Tässä Lutherin ohje iltarukoukseksi:

Illalla maata mennessäsi siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä ja lausu:
”Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän Hengen haltuun. Aamen.”
Sen jälkeen lue joko polviltasi tai seisaaltasi uskontunnustus ja Isä meidän -rukous. Jos haluat, lausu vielä seuraava pieni rukous:
”Minä kiitän sinua, taivaallinen Isäni, rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta, että olet kuluneena päivänä minua armollisesti varjellut. Pyydän sinua: anna anteeksi kaikki syntini, joilla olen vääryyttä tehnyt, ja varjele minua armollisesti tulevana yönä. Minä annan itseni, ruumiini, sieluni ja kaikkeni, sinun käsiisi. Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa. Aamen.”
Sitten nopeasti ja iloisin mielin levolle.

Uskontunnustus

Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan,
ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista,
astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,
ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.

Isä meidän -rukous

Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä
meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta
ja voima ja kunnia iankaikkisesti.
Aamen.

Jeesus ja Muhammad

Voiko kristitty pitää Muhammedia viimeisenä profeettana?

Islamin ja kristinuskon vuoropuhelussa ei voi ohittaa Muhammedin asemaa. Kysymys Jeesuksen ja Muhammedin asemasta muodostaa olennaisimman eron kristinuskon ja islamin välillä. Voiko kristitty uskoa, että Muhammed on Jumalan lähettämä profeetta?

Muslimit saattavat sanoa kristityille: ”Me muslimit uskomme Jeesukseen ja kaikkiin Jumalan profeettoihin. Emme tee erotusta heidän välillään. Miksi te kristityt ette voi uskoa Muhammediin Jumalan profeettana?”

Tässä väitteessä on kuitenkin ongelmana se, että muslimit eivät usko Jeesukseen samalla tavoin kuin kristityt. Muslimit pitävät Jeesusta yhtenä suurimmista profeetoista, mutta kristityt näkevät hänessä ihmiseksi tulleen Jumalan. Muslimit näkevät Muhammedissa ”profeettojen sinetin” (Koraani 33:40), Jumalan täydellisimmän ja viimeisimmän profeetan, joka vahvistaa aikaisempien profeettojen sanoman ja täydellistää Jumalan ilmoituksen.

Jos kristitty tunnustaisi Muhammedin profeetaksi, hän voisi yhtyä islamilaiseen uskontunnustukseen, jonka lausuminen muslimien mielestä tarkoittaa kääntymistä islamiin. Islamin uskontunnustus kuuluu: ”Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah ja Muhammed on hänen profeettansa.”

Historiallisen Muhammedin elämän selvittäminen on vaikeaa. Länsimainen tutkimus pitää ainoana luotettavana lähteenä Koraania, mutta se sisältää vain fragmentaarisia aikahistoriallisia ja elämäkerrallisia tietoja Muhammedista. Muhammedin elämäkerrat, sira, ja hadith-aines ovat historiallisesti epäluotettavia. Meillä ei ole juuri mitään kirjallista aineistoa islamin ensimmäiseltä ja toiselta vuosisadalta.

Uskon, että Muhammed oli vilpitön Jumalan etsijä, joka koki, että Jumala on kutsunut hänet profeetaksi. Hän uskoi kutsumukseensa ja oli vakuuttunut sanomastaan. Muhammedin varhainen julistus oli lähellä vanhatestamentillista parannusjulistusta, josta puuttui hänen oman asemansa vakiinnuttaminen ja ulkonaisen hyödyn etsiminen. Hän korosti Jumalan suuruutta ja ihmisten velvollisuutta palvella lähimmäistään ja Jumalaa. Muhammed korosti myös lähestyvää tuomiopäivää, jolloin kaikki joutuvat vastaamaan teoistaan. Hän joutui kärsimään julistuksensa vuoksi. Kun hän oli noussut poliittiseksi ja sotilaalliseksi johtajaksi, hänen sanomaansa tuli omaa asemaa vahvistavia aineksia.

Kristitty ei voi pitää Muhammedia Jumalan oikeana profeettana, koska hänen opetuksensa eroaa Jumalan ilmoituksesta Raamatussa. Muhammadin välittämä ilmoitus kieltää kristinuskon keskeiset kohdat: Jeesuksen jumaluus, kuolema ristillä syntiemme vuoksi, ylösnousemus ja käsitys Jumalan kolminaisuudesta.

Emme tiedä Muhammedin ilmoituksen alkulähdettä. Se ei ole edes tarpeen, sillä kristinuskosta poikkeava opetus saa aikaan sen, että kristitty ei voi hyväksyä hänen välittämää oppia.

Islamilainen teologi Fakhr al-Din al-Razi (1149–1210) väittää kuitenkin neljän asian todistavan, että Muhammed olisi Jumalan lähettämä profeetta. Nämä todisteet ovat

  1. Muhammedin tekemät ihmeet,
  2. Koraanin ihme-luonne, joka perustuu Muhammadin lukutaidottomuuteen,
  3. Muhammadin välittämän islamilaisen lain sisältö ja
  4. Muhammadin välittämän uskonnon poliittinen menestys.

Muslimit väittävät myös, että Raamatussa on ennustuksia Muhammedista, jotka todistavat Muhammedin Jumalan lähettilääksi. Näihin viiteen väitteeseen vastaan seuraavassa blogikirjoituksessa.


Tällä viikolla olen kirjoittanut myös seuraavat teemaa käsittelevät tekstit:

1. Islamin ja kristinuskon neljäosainen dialogi
2. Raamatun luotettavuudesta (naskh, tahrif)


Martti Luther aamurukous

Martti Lutherin aamurukous

AAMURUKOUS

Noustessasi aamulla vuoteesta siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä ja lausu:

”Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän Hengen haltuun. Aamen.”

Sen jälkeen lue joko polviltasi tai seisaaltasi uskontunnustus ja Isä meidän -rukous. Jos haluat, lausu vielä seuraava pieni rukous:

”Minä kiitän sinua, taivaallinen Isäni, rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta, että olet viime yönä varjellut minut kaikesta vahingosta ja vaarasta. Pyydän sinua: varjele minua myös alkavana päivänä synnistä ja kaikesta pahasta, että tekoni ja koko elämäni olisivat mielesi mukaiset. Minä annan itseni, ruumiini, sieluni ja kaikkeni, sinun käsiisi. Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa. Aamen.”

Laulettuasi sitten ehkä vielä hartaudeksesi virren, esimerkiksi kymmenestä käskystä, mene iloisin mielin töihisi.

Vähä katekismus, Martti Luther

Uskontunnustukset

Uskontunnustuksen tehtäviä

Miksi uskoa pitää tunnustaa? Mikä on eri kirkkojen ja kristillisten uskontunnustusten tehtävä? Mihin niitä tarvitaan?

Tällä viikolla opetin Kansanlähetysopistolla Ryttylässä luterilaisen kirkon Tunnustuskirjoihin kuuluvaa Yksimielisyyden ohjetta. Yksimielisyyden ohje jakautuu kahteen kirjaan: Tiivistelmään (Epitome) ja Täydelliseen selitykseen (Solida declaratio). Yksimielisyyden ohjeessa on 12 luterilaisille vuonna 1580 ajankohtaista opinkohtaa.

Mihin tunnustusta tarvitaan?

Kirjassa  Johdastus luterilaiseen tunnustukseen (Günther Gassman & Scott Hendrix) on lista uskontunnustusten tehtävistä. Selitykset näihin tehtäviin löydät ylhäällä olevasta kuvasta.

  1. Itsemäärittelytehtävä.
  2. Normatiivinen tehtävä.
  3. Kriittinen tehtävä.
  4. Yhteisönrakennustehtävä.
  5. Keerygmaattinen tehtävä.
  6. Doksologinen tehtävä.
  7. Hermeneuttinen tehtävä.
  8. Katekeettinen tehtävä.
  9. Ekumeeninen tehtävä.

Lisään tähän seuraavat kaksi:

  • 10. Sielunhoidollinen tehtävä. Tunnustuksen yksi tehtävä on lohduttaa uskonkriiseissä olevia. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi Yksimielisyyden ohjessa käsiteltäessä Jumalan edeltämääräämistä (predestinaatio).
  • 11. Spiritualiteettia vahvistava tehtävä. Tunnustuskirjoja voi lukea oman uskonelämän kasvamiseksi rukoillen ja ihmetellen Jumalan suuria tekoja meidän hyväksemme.

 

pixabay_JamesNichols_revelation-981662

Lopun aikojen tulkintaa

Raamatun kuvaukset lopun ajoista kiinnostavat monia. Se on hyvä. Kirja on tarkoitettu luettavaksi ja tutkittavaksi.

Lopun aikoja voidaan tarkastella monesta vinkkelistä. Kansanlähetys on kirjoittanut pienen vihkosen Kansanlähetyksen Ohjelma, jossa lähetysherätysliike esittelee teologista ja toiminnallista visiotaan. Tällainen pieni ja monia asioita käsittelevä brosyyri on vain teemojen pintaraapaisu. Tässä Kansanlähetyksen ”viralllinen opetus lopun ajoista”:

Raamatun mukaan maailmanhistoria päättyy viimeisiin eli lopunajan tapahtumiin. Niihin kuuluvat muun muassa Jeesuksen toinen tuleminen, kaikkien kuolleiden ylösnousemus, viimeinen tuomio sekä uuden taivaan ja maan luominen. Ihmiskunnan viimeiset ajat alkoivat Jeesuksen ensimmäisestä tulemisesta ja päättyvät hänen toiseen tulemiseensa.

Jumalan sana kehottaa kristittyjä valvomaan ja odottamaan Jeesuksen paluuta. Kristuksen toisen tulemisen odotus on tunnusomaista elävälle kristillisyydelle. Kukaan muu kuin Isä Jumala ei tiedä, milloin Jeesus palaa.

Raamattu kertoo kuitenkin tapahtumista ja merkeistä, jotka edeltävät tuota hetkeä. Jumalan sanasta luopuminen ja harhaopit lisääntyvät, tulee luonnonmullistuksia, sotia ja nälänhätää. Kun antikristilliset voimat vahvistuvat, kristittyjä vainotaan, laittomuus pääsee valtaan ja rakkaus kylmenee. Samanaikaisesti evankeliumia julistetaan kaikkialla maailmassa todistukseksi kaikille kansoille. Jumalalla on myös erityinen Israelin kansaa koskeva suunnitelma (Room. 9-11).

Vanhasta testamentista alkaen Jumalan antoi lupauksia, jotka täyttyvät lopun aikana. Jumala saattaa pelastussuunnitelmansa päätökseen. Kristus kukistaa Saatanan vallan ja kaiken jumalattomuuden. Hän toteuttaa Jumalan iankaikkisen messiaanisen valtakunnan. Kaikki kuolleet herätetään viimeiselle tuomiolle. Epäuskoiset tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen eli helvettiin. Jeesukseen Kristukseen uskovat pelastuvat iankaikkiseen elämään eli taivaaseen. Jumalan luomassa uudessa taivaassa ja maassa Kristukseen uskovat näkevät hänet kasvoista kasvoihin ja elävät iankaikkisesti hänen kanssaan.

Lopun aikoja voidaan tarkastella tällä tavoin suppeasti. Vielä suppeammin lopun ajat esiintyvät kristillisen kirkon vanhoissa uskontunnustuksissa. Apostolinen uskontunnustus kertoo:

  • Jeesus tulee taivaasta tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
  • Uskomme ruumiin ylösnousemisen.
  • Uskomme iankaikkisen elämän.

Nikaian uskontunnustus on hieman laajempi:

  • Jeesus ”on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.”
  • Jeesuksen valtakunnalla ei ole loppua.
  • Me ”odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.”
  • Jeesus istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.

Athanasioksen uskontunnustus kertoo tulevaisuuden tapahtumista näin:

  • ”Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.”
  • Jeesus on nyt taivaassa Isän oikealla puolella, mutta ”sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.”

Tämä oli pieni katsaus uskontunnusten opetuksiin lopun ajoista. Ne liittyvät perinteeseen, jossa sanotaan lyhyesti ydinasiat.

Eräs ydinasia on tämä: En odota lopun aikoja vaan Jeesusta Kristusta saapuvaksi. Jos minua kiinnostaa jokin lopunajan yksityiskohta tai yleensäkin lopun ajat enemmän kuin Jeesus, kristillisyyteni on väärissä urissa.

Yksityiskohtainen käsittely

Toinen tapa käsitellä lopun aikoja on tarkastella koko Raamatun opetusta niistä. Materiaalia löytyy paljon.

Kansanlähetyksen ensimmäinen pääsihteeri Matti Väisänen kirjoitti yli 300-sivuisen kirjan  Milloin messias tulee? Pelkkä sisällysluettelo osoittaa aiheen laajuutta.

  1. Eskatologisen kirjallisuuden tulkinta.
  2. Raamatun liittoteologia ja armotalouskaudet.
  3. Kysymys Israelista.
  4. Eskatologia Vanhassa testamentissa.
  5. Danielin kirjan tulkintaa.
  6. Evankeliuminen eskatologia.
  7. Uuden testamentin kirjeiden eskatologia.
  8. Ilmestyskirjan eskatologia.
  9. Eskatologisia koulukuntia.
  10. Kolmiyhteisen Jumalan vastustaja.
  11. Kuolema.
  12. Välitila.
  13. Kristuksen toinen tuleminen.
  14. Ylösnousemus.
  15. Tuhatvuotinen valtakunta.
  16. Viimeinen tuomio.
  17. Kadotus ja taivas.
  18. Jumalan valtakunta.

Matti Väisäsen kirjan kaltaisia on muitakin. Opuksissa pyritään lopun aikoihin liittyvän Raamatun opetuksen tarkkaan selitykseen.

Kaksi tapaa

On ainakin kaksi tapaa tutkia lopun aikoja. Yhdessä pitäydytään kiinni ytimestä, joka on kaikille kristityille yhteistä. Tämä on hyvä tapa.

Toinen tapa on tutkia tarkasti koko Raamatun lopun aikoja koskevia opetuksia ja profetioita sekä tulkita niitä. Tulkinnoissa kristityillä on erilaisia näkemyksiä. Tämäkin on hyvä tapa.

Minä ja lopun ajat

Raamattua ei ole kirjoitettu meille vain tiedon saamista varten vaan ennen kaikkea siksi, että ottaisimme vastaan pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa.

Emme ole lopun aikojen tapahtumissa vain ulkopuolisia tarkkailijoita. Olemme niissä itse mukana. Minä ja sinä – jos olemme elossa – näemme Jeesuksen takaisintulon. Jos olemme kuolleita, meidät herätetään ruumiillisesti ylös. Meidät viedään viimeiselle tuomiolle. Siellä selviää vietämmekö ikuisuutemme taivaassa tai kadotuksessa.

Jeesus kokoaa nyt väkeä taivasten valtakuntaan.

Pääsylippu on jo maksettu Golgatan ristillä. Sen saa lunastettua omakseen kun uskoo Jeesukseen Pelastajanaan.

Neljä hengellisen elämän tosiasiaa osoittavat lyhyesti tien uskoon.

Uskonpuhdistuksen sola lauseet

Uskontunnustukseni – Kolminaisuuden toisesta persoonasta

Minä uskon Jeesukseen Kristukseen

  • joka on kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona.
  • joka on ollut olemassa ennen ikuisia aikoja.
  • jonka kautta kaikki on saanut syntynsä.
  • joka on Jumala.
  • joka syntyi ihmiseksi.
  • joka kuoli ristillä meidän puolestamme.
  • joka kantoi kaikki syntini. Menneet ja tulevat.
  • joka herätettiin kuolleista.
  • joka nousi taivaaseen ja hallitsee Isän Jumalan oikealla puolella.
  • joka tulee takaisin maan päälle.
  • joka tuomitsee elävät ja kuolleet.
  • joka on ainoa tie taivaaseen.
  • joka rakastaa meitä.
  • joka rukoilee puolestamme.
  • jonka kautta kerran luodaan uusi taivas ja uusi maa.
  • joka kutsuu ihmisiä sanansa kautta uskoon tänään.
  • joka pelastaa.
  • joka on Herrani ja Vapahtajani.
Jeesus Kristus

Katso Jeesukseen jotta et väsyisi ja menettäisi toivoasi

Kirkkolaiva on opetuslasten veneen tavoin ollut myrskyssä. Vaarana on, että katseemme siirtyy Jeesuksesta myrskyäviin aaltoihin. Silloin käy huonosti.

Katse Jeesukseen

Kirkkokansalle kuuluu Paavalin kehotus galatalaisille: ”Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?” (Gal 3:1). Kristikunnassa tärkein unohtuu helposti.

Vain Jeesus tuo minulle pelastuksen

Tässä maailmassa ei ole muuta lääkettä synnin ja kadotuksen ongelmaan kuin Jeesus. Minä tarvitsen Jeesusta enemmän kuin mitään muuta.

Jeesuksen tähden Jumala lukee jumalattoman vanhurskaaksi

Jeesus ei ole hurskaita vaan jumalattomia, pahoja ja syntisiä varten. Jeesuksen tähden, ei oman hyvyyteni tai pyhyyteni tähden, Jumala lukee minut vanhurskaaksi. Uskon kautta. Uskovana olen joutunut – tai saanut – omaksua suomalaisen herätyskristillisyyden vanhan ja lyhyen armonjärjestyksen, jossa on kaksi kohtaa: minä olen kadotettu syntinen, Kristus on syntisen auttaja.

Jeesus auttaa näkemään todellisuuden paremmin

Englantilainen filosofi C.S. Lewis on sanonut: ”En usko auringonnousuun siksi, että näen sen, vaan siksi, että sen valossa näen kaiken muuan.” Minä uskon Jeesukseen, koska hänen valossaan näen enemmän ja paremmin. Ymmärrän kolmiyhteisen Jumalan maailmansuunnitelman luomisesta ikuisuuteen asti, tiedän millainen Jumala on, ja mitä hän minulta odottaa ja mitä antaa. Jos elämässäni tai maailmassa on joitakin asioita, joita en ymmärrä, uskon saavani häneltä joskus vastauksen.

Jeesus yhdistää erilaiset kristityt samaan uskoon ja yhteiseen toimintaan

Jeesuksen opettama Isä meidän rukous ei kuulu vain minulle tai omalle ryhmälleni. Myös uskontunnustus on kristittyjen yhteinen. Suomi on vaikeassa tilanteessa taloudellisesti, mutta vielä vaarallisempaa on alaspäin menevä hengellinen elämä. Joka päivä ikuisuuteen siirtyy kaksi tai kolme bussilastillista ihmisiä. Moni ei ole valmistautunut viimeiselle matkalle lainkaan. Monille kadotus saattaa tulla täydellisenä yllätyksenä. Nyt kristittyjen on herättävä yhteiseen toimintaan ihmisten pelastumiseksi.

Jeesus vie meidät taivaaseen

Kuolema ei ole loppu. Olemme luotu suurempaa varten. Koska Jeesus avaa taivaan oven heikoinkin uskova pelastuu. Tässä on minun toivoni.

Ettet väsyisi ja menettäisi toivoasi!

Heprealaiskirjeen kirjoittaja rohkaisee synnin ja taistelujen keskellä uskovia katsomaan yhteen suuntaan: ”Silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen” (Hepr 12:2). Tämä on tarpeen tänäänkin, sillä kirkollisten kiistojen, maisten mietteiden täyttäessä aatokset, Jeesus usein jää sivurooliin. Kirje tuo ajankohtaisen sanoman meillekin: ”Ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne” (12:3).

Tämä teksti on julkaistu myös Uusi Tie -lehdessä 52/2014