Avainsana-arkisto: Vapahtaja

Joulutervehdys_jouluevankeliumi

Kaksi asiaa jouluevankeliumista

Jouluevankeliumissa minua koskettavat erityisesti enkelin sanat: ”Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.”

Tämä kertoo kristinuskosta kaksi asiaa.

Ensiksi kyse on ilosta! Ja vieläpä suuresta ilosta! Siitähän kristityt tunnetaan!

Toiseksi tämä ilo liittyy Vapahtajaan, joka haluaa tulla jokaiseen tupaan ja valloittaa kaikkien sydämet.

Paras joululahjani on sen, että pystyn sanomaan: Minullekin on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.

Siunattua joulunaikaa sinulle!
Mika Tuovinen
lähetysjohtaja, Kansanlähetys

MikaTuovisen_joulukirje_2015_kuvakaappaus

Mika Tuovisen ystäväkirje – joulukuu 2015

Vuoden loppuessa

On tämän vuoden viimeiseen tervehdykseen aika sinulle ystäväni. Kiitos kun olet kulkenut mukana. Jotkut rukoillen, toiset taloudellisesti työtäni tukien ja jotkut olemalla mukana tämän kirjeen vastaanottajien joukossa. Olen teistä kaikista kiitollinen!

Vuosi 2015

Tätä vuotta on vielä pari päivää jäljellä. Katsoin juuri kalenteria, jotta muistaisin, mitä kaikkea vuoteen 2015 on sisältynyt.

Lähetysjärjestön johtajana kalenteri täyttyy monenlaisista neuvotteluista ja kokouksista täällä Ryttylässä. Niitä ovat Kansanlähetyksen liittohallitus ja johtoryhmä, teologinen jaos, toimintakertomuksen ja –suunnitelman valmistelut, budjetin laatiminen, työhönottohaastattelut, tapahtumien järjestelyihin liittyvät neuvottelut sekä monet muut. Suuren osan ajasta on vienyt myös Suomen Teologisen Instituutin puheenjohtajuus, Kirkon lähetystyön toimikunta sekä jonkin verran Suomen Evankelisen Allianssin hallituksen jäsenyys.

Olen vuoden aikana käynyt puhujamatkoilla muun muassa Kajaanissa, Porissa, Turussa, Helsingissä, Soinissa, Mynämäellä, Mikkelissä, Kokkolassa, Hakunilassa, Jyväskylässä ja Tampereella sekä pitänyt saarnoja ja luentoja Ryttylässä. Vuoteen mahtui uusien työntekijöiden tehtäväänsiunaamisia, 50-vuotisjuhlia sekä eläkejuhlia. Olin monissa radio-ohjelmissa opettamassa Raamattua sekä kirjoitin säännöllisesti Uusi Tie –lehteen.

Osallistuin Viron ev.lut. kirkon arkkipiispa Urmas Viilman tehtävään siunaamiseen helmikuussa sekä Tarton Paavalin kirkon uudelleen käyttöönottoon syyskuussa. Olin Puolassa European Leadership Foorumissa toukokuussa. Pääsin tapaamaan työntekijöitämme Virossa ja Japanissa. Olin marraskuussa tutustumassa Kirkkojen Maailmanneuvoston ja Luterilaisen Maailmanliiton työhön Genevessä. Lomaviikon vietin – tosin matkanjohtajana – Israelissa.

Vuoden aikana mieleen jäi myös evankelista Matti Karin muistokonsertti Seinäjoen Lakeuden Ristissä tammikuussa, pappisvihkimys Tampereella, jossa Kansanlähetys sai toukokuussa uusia pappeja, lähetystyöntekijöidemme tehtäväänsiunaaminen Hausjärvellä kesäkuussa sekä Turun Kansanlähetyspäivät heinäkuussa.

Tässä oli vain muutamia poimintoja kalenterista. Kaiken keskellä on kiitollinen mieli. Pohdin Timo Junkkaala sanoja keväällä eläkejuhlissaan: ”Kaikki nämä päivät, jotka tulivat ja menivät, enhän minä tiennyt, että se oli elämä.”

Vuosi 2016

Kun käännän katseeni vuoden 2016 kalenteriin, kaikki näyttää tässä vaiheessa olevan hyvin. Työ ja lepo tuntuvat olevan tasapainossa. Kuitenkin mieleeni tulevat erään kristillisen vaikuttajan sanat, joka kiireessään katsoi aina kalenteriaan ja sanoi kotiväelleen: ”Kohta hellittää!” Perheen mukaan koskaan ei hellittänyt vaan tyhjät kohdat kalenterissa täyttyivät sitä mukaan kun kalenterivuosi meni eteenpäin.

Toivon uudelle vuodelle seuraavia asioita:

  • Pystyisin järjestämään itselleni enemmän aikaa rukoukseen ja raamatunlukuun.
  • En joutuisi työn houkuttelemaan oravanpyörään.
  • Osaisin antaa enemmän aikaa läheisilleni ja ystävilleni.
  • Viisautta kaikkiin työtehtäviin.
  • Voisimme palvella lähetystyöntekijöitämme siten, että heidän uskonsa säilyisi elävänä ja he voisivat levittää evankeliumia mahdollisimman monelle.
  • Uudistusta Suomen kristikunnalle.

Sinä, joka rukoilet, ota nämä myös rukousaiheiksesi.

Enkelit, paimenet ja me evankelistoina

Jouluevankeliumissa enkeli ilmoitti paimenille suuren ilosanoman. Uuden testamentin alkukielessä kreikassa kerrotaan enkelin evankelioineen paimenia kertomalla sanoman Jeesuksen syntymästä. Paimenet ottivat viestikapulan vastaan ja lähtivät Betlehemiin. He kertoivat, sen minkä olivat kuulleet ja nähneet. Tässä tavassa he ovat roolimalleja ilosanoman tuojista. Nyt on meidän vuoromme kertoa, mitä olemme nähneet ja kuulleet. Luulenpa, että monet ovat valmiita kuuntelemaan.

Kristikunta Suomessa ei kaipaa vain puhujapöntöissä loistavia esiintyjiä vaan kristittyjen joukkoliikettä, jossa rohkea lähelle ihmistä menevä kristillisyys vaikuttaa kirkoissa ja sen seinien ulkopuolella. Tarvitaan niitä, joilla on aikaa olla ihmisten kanssa ja tuoda sinne teoillaan helpotusta ja rakkautta sekä sanoma evankeliumista ja siitä, miten Jeesus voidaan ottaa vastaan omaan elämään.

Tämän kanssa itsekin kipuilen. Oma aikani menee suurelta osin uskovien keskellä. Mutta eihän evankeliumi sillä tavalla leviä. Tämä on kipuni, ja monet kokeneet työntekijät sanovat, että johtajan täytyy tämä ristiriita vain hyväksyä. Heidän työnsä on toisenlaista. He eivät itse juurikaan pääse eturintamalle, jossa kristityt vievät evankeliumia eteenpäin.

Jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti

Olen taas ihmetellyt ja iloinnut joulun sanomasta. Jumala itse tuli luomaansa maailmaan. Iankaikkinen syntyi luomansa ihmisen kautta. Pienessä Jeesus-lapsessa ”asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti” (Kol 2:9).

Jumala antoi ihmiskunnan suurimman lahjan kokemattomiin, nuoriin käsiin, joiden elämä oli tehty tuolla hetkellä varsin raskaaksi. Enkelitkään eivät jouluyönä ilahduttaneet ja rohkaisseet heitä vaan paimenia kedolla.

Mariaa ja Joosefia yhdisti usko Jumalan lupauksiin: Tämän lapsen nimeksi annetaan Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä. Juuri tämä lapsi, jolta on juuri napanuora leikattu, joka painaa muutaman kilon ja on alle puoli metriä pitkä ja syntyy syrjässä kesken pitkän matkan, on ihmiseksi tullut Jumalan poika. Juuri tätä lasta nuorten, Marian ja Joosefin, on kasvatettava ja pidettävä hengissä suurta tehtävää varten.

Martti Luther kirjoitti:

Tätä aarretta hän ei kuitenkaan laske pelkästään äitinsä syliin, vaan myös minun ja sinun, ja sanoo meille: Hän on sinun omasi; sinä saat nauttia hänestä ja omistaa kaiken, mitä hänellä on taivaassa ja maan päällä.

Onnittelen sinua! Sinullekin on syntynyt Vapahtaja! Uskon kautta Jeesukseen Jumalan suuret siunaukset tulevat myös sinulle nyt ja ikuisesti.

Kyllä! Jumala rakastaa sinua!

Siunausta sinulle toivottaen,

Mika Tuovinen
Lähetysjohtaja
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
Liity tämän kirjeen saajiin & lähetysrenkaaseen & tue Mikan työtä taloudellisesti.

Lue kirje kuvien kanssa.

Joulu_Kol 29_jumaluuden_koko_täyteys_Mika_Tuovinen

Mika Tuovisen joulukirje 2015

Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas (Jesaja 9:5)

Lähi-Idän kulttuureissa nimi kuvaa olemusta. Jostain syystä suunnitellessaan Poikansa lähettämistä maailmaan Jumala halusi kuvata Jeesus-lasta juuri tällaisin sanoin. Mitä hän halusi kertoa itsestään ja ihmiskunnasta?

Taustalla on se, että syntiinlankeemuksessa ihmiskunta repäisi itsensä irti Jumalasta. Ajallisena seurauksena on neuvottomuus, sisäisen ja ulkoisen rauhan puute sekä Jumalan tuntuminen etäisenä. Ikuisena seurauksena on ero Jumalasta. Kuitenkin kaikkien aikojen ihmiset ovat kaivanneet neuvonantajaa, vahvaa auttajaa, pysyvyyttä ja rauhaa. Sydämemme kaipaus kertoo, että jotain on kadotettu, mutta syvällä sielussa sitä kuitenkin ikävöidään.

Sitten Jumala päättää tulla lähellemme. Neuvonantajana, Jumalana, Isänä ja Rauhanruhtinaana. Tässä historian vaiheessa kaikkivaltius kätkeytyy heikkouteen. Kaikkivaltias syntyy Betlehemissä avuttomaksi lapseksi köyhyyteen ja nöyryyteen. Sama köyhyys ja nöyryys näkyi ristillä 33 vuotta myöhemmin. Ylösnousemuksensa jälkeen hän hallitsee taivaassa ja kokoaan uskovia valtakuntaansa.

Joulu tiivistää kristinuskon sanoman. Ilman omia ansioitani, hyvyyttäni ja etukäteisvalmistelujani, Jumala lähettää pelastajan kaikille kansoille ja ihmisille. Jeesus on myös minun Herrani ja Vapahtajani.

Rukoukseni on, että tänäkin jouluna moni suomalainen uskaltaisi katsella Jeesusta ja sanoa: Tämä joulun sanoma kuuluu minullekin. Minäkin haluan uskoa. Minullekin on syntynyt Daavidin kaupungissa Vapahtaja, Kristus.

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys

Joulun sana_Martti_Luther_Hän on sinun omasi

Joulun sana Martti Lutherilta (Luuk. 2:10-11)

Enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.

Luuk. 2:10-11

Enkelin sanoma on se, että tämä lapsi on meidän Vapahtajamme, joka meidän tulee ottaa suurimmaksi aarteeksemme ja kaiken lohdutuksen ja ilon lähteeksi. Häneen katsovat kaikki enkelit ja Jumala itse.

Tätä aarretta hän ei kuitenkaan laske pelkästään äitinsä syliin, vaan myös minun ja sinun, ja sanoo meille: Hän on sinun omasi; sinä saat nauttia hänestä ja omistaa kaiken, mitä hänellä on taivaassa ja maan päällä.

Jos joku nyt kuulee tämän, mutta ei iloitse siitä, hän on ansainnut sen, että salama iskisi hänet yhdeksän kyynärän syvyyteen maan alle. Siksi meidän tulee pyytää Jumalalta sitä armoa, että hän itse kirjoittaisi tämän enkelisaarnan sydämiimme, jotta voisimme saada Vapahtajasta todellisen lohdutuksen ja voittaa hänen kauttaan kuoleman ja perkeleen.

Auttakoon meitä siinä rakas Herramme ja Vapahtajamme Kristus. Aamen.

(Martti Luther, 25.12.)

Kari Tapio Olen kuullut on kaupunki tuolla sanat lyrics

Olen kuullut on kaupunki tuolla – Kari Tapio

Tänä iltana taas kuuntelin Kari Tapion laulamana tätä kaunista laulua Olen kuullut on kaupunki tuolla.

Lauluun liittyy tarina. Kun äitini tuli uskoon, hän lauloi tätä usein. Nyt uskossa Jeesukseen hän on päässyt perille tuohon kaupunkiin.

Tässä laulussa on sanottu kristinuskon ydin. Jeesukseen uskovat ovat matkalla kohti kultaista kaupunkia.

Elämäni tärkein asia on Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapsena eläminen. Jeesus sanoi, että hän on tie, totuus ja elämä. Kukaan ei pääse Jumalan luokse – tähän Kari Tapion laulussa kerrottuun kaupunkiin – muutoin kuin hänen kauttaan. Usko tuo tämän suuren lahjan mukanaan.

Haluan elää oman elämäni siten, että voisin olla johdattamassa muitakin ihmisiä uskomaan Jeesukseen ja pääsemään tuohon ihanaan kaupunkiin.


Laulussa puhutaan valkoisesta puvusta. Se on vertauskuva pelastuksesta, joka annetaan jokaiselle Jeesukseen turvautuvalle.

Voit pyytää Jeesukselta, että olisit niiden joukossa, jotka tuohon taivaan kaupunkiin pääsevät. Voit sanoa hänelle vaikka näin:

Rakas Jeesus,

kiitos, että rakastat minua. Rakastit minua niin paljon, että kuolit minun ja syntieni vuoksi ristillä. Tiedän, että syntini erottavat minut Jumalasta nyt ja ikuisesti, jos niitä ei saada anteeksi.

Mutta sinun ristinkuolemasi ja sovintoveresi tähden on olemassa syntien anteeksiantamus. Anna minulle kaikki syntini anteeksi. Tule myös elämäni Herraksi ja Vapahtajaksi. Haluan seurata sinua elämäni jokaisessa hetkessä.

Ja kerran kun lähden täältä ikuisuuteen, ota minut luoksesi taivaalliseen kaupunkiin. Pelasta minut tuona päivänä kadotuksesta. Jumala, ole minulle armollinen.

Kiitos Jeesus, maailman Vapahtaja, että olet nyt myös minun Vapahtajani.

Aamen


Sanat/lyrics: Olen kuullut on kaupunki tuolla

Olen kuullut, on kaupunki tuolla
Yllä maan, päällä pilvien usvain
Luona välkkyväin taivasten rantain
Siellä kerran, ah, olla mä saan
Halleluja, mun lauluni raikuu
Halleluja, mä kaupunkiin kuljen
Vaikka jalkani uupuen vaipuu
Joka askel mun kotiin päin vie

Olen kuullut, on maa ilman vaivaa,
Ilman kyyneltä, taistoa, huolta
Kipu, sairaus, tuskaa ei tuota
Siellä kerran, ah, olla mä saan
Halleluja, siel riemuita voimme
Halleluja, jo epäilys haihtui
Enää koskaan en horjuen kulje
Olen saapunut Jumalan luo

Olen kuullut, on valkoinen puku
Ja on hohtavat kultaiset kruunut
Sekä autuas taivainen suku
Siellä kerran, ah, olla mä saan
Halleluja, nyt henkeni kiittää
Kun jo kuulla voin taivaisen laulun
Side katkee mi’ maahan mut liittää
Tiedän, siellä jo pian olla saan

Halleluja, nyt henkeni kiittää
Kun jo kuulla voin taivaisen laulun
Side katkee mi’ maahan mut liittää
Tiedän, siellä jo pian olla saan

Joka uskoo minuun se elää

Vuoden kohokohtia 2014 & Odotuksia tulevaan

Yksi elämäni suurista arvoista ja kutsumuksista on toimia sen hyväksi, että mahdollisimman moni ihminen voisi kuulla Vapahtajasta. Siksi tuen lähetystyötä. Keväällä Kansanlähetyksen lähetyskurssilla aloitti kolme opiskelijaa. Tarvitsemme esirukoilijoita ja tukijoita lähetystyöntekijöille.

Tarvitsemme viisautta kohdentaa lähetystyömme oikein. Elämme tällä hetkellä maailmanhistorian suurimman elonkorjuun aikaa. Koskaan aikaisemmin maailmassa ei ole elänyt näin montaa ihmistä. Meillä on uudet ja mahtavat menetelmät viedä sanomaa Jeesuksesta miljardeille ihmisille. Lähetystyössämme tärkeää on yksittäisten ihmisten kohtaaminen sekä seurakuntien perustaminen.

Vuoden 2014 kohokohtia

Viime vuoteen mahtui paljoa iloa. Kesällä vietimme Kansanlähetyspäiviä Jyväskylässä, nuorten puhujakoulutus alkoi 30 hengen nuorisoenergialla, lähetimme lähetystyöntekijöitä kohdemaihinsa, saimme seurakunnilta ja yksittäisiltä kristityiltä varoja työn jatkamiseen. Olen kiitollinen tästä!

Surua toi Afganistanin Kabulissa tapahtunut ystävieni murhaaminen. Kaija ja Seija tekivät tärkeää työtä, jossa autettiin köyhää kansaa. En ymmärrä, miksi näin piti tapahtua. Uskon, että hyvä Jumalamme tietää miksi. Evankelista Matti Kari menehtyi kesällä syöpään. Olisimmepa voineet pitää Mattia vielä ystävänämme ja työtoverinamme. Rukoilethan Kaijan, Seijan ja Matin läheisten puolesta.

Vuosi 2015

Odotan tämän vuoden tuovan paljon hyvää. En odota helppoa vuotta, mutta sellaista, jossa evankeliumin hyväksi näemme vaivaa, autamme kristittyjä, seurakuntia sekä niitä, jotka eivät vielä ole taivaan tien kulkijoita.

Suurin osa voimistani ja ajastani menee Kansanlähetyksen organisaation johtamisen haasteisiin. Tänäkin vuonna haluamme uudistaa ja muuttaa toimintojamme selkeimmiksi ja kevyemmiksi. Kansanlähetyksen hallituksen toive on, että voisin olla enemmän kiertämässä Suomea, viemässä evankeliumia eteenpäin ja rohkaista uskovia. Toivon, että vuonna 2015 tähän jää enemmän aikaa.

Rukoukseni on, että yhdessä toimien lähetystyömme voisi menestyä. Kohtaamme kotimaassa entistä suuremmat haasteet. Tietämys kristinuskosta vähenee ja kristittyjen määrä pienenee. Tarvitsemme yhä enemmän Raamatun opetusta, evankeliumin julistamista ja selvää kutsua Jeesuksen seuraamiseen.

Rukoilen, että Jumala antaisi kansamme keskelle herätyksen ajan. Sellaisen, jolloin eri kirkot ja kodit täyttyvät ihmisistä, jotka etsivät toivoa ja pelastusta.

Ei ihmisen tarve Jumalan tuntemiseen ole kadonnut. Ei myöskään kaipaus. Apua vaan haetaan aikamme epäjumalista. Ehkä tänä vuonna näemme jotain uutta syttyvän Suomessa. Tätä rukoilen ja tämän puolesta toimin.

*Tämä on ote Mikan ystäväkirjeestä.

*Miten olla Suuressa Mukana?

joulun sanoma

Joulu – juhla minunkin puolestani

Ilon aika koitti. Enkelit kertoivat Vapahtajasta, joka on tullut kaikkia kansoja varten. Siksi joulu kuuluu jokaiseen tupaan. Myös omaani.

Kun emme etsineet Jumalaa, Jumala etsi meitä ja tuli luoksemme. Paimenet löysivät hänet vähäarvoisena ja köyhänä seimessä. Kuitenkin kapaloriepujen liassa ja kehdon köyhyydessä on maailmankaikkeuden puhtain ja rikkain. Hän tuli synniksi ja köyhäksi vuoksemme, jotta me saisimme pyhyyden ja rikkauden.

Jos suurin tarpeeni olisi ollut raha, Jumala olisi voinut sitä jotenkin minulle järjestää. Jos maine ja kunnia, sitäkin Jeesus olisi voinut tuottaa. Mutta suurin tarpeeni oli päästä eroon synnistä, joka estää minua tuntemasta Jumalaa. Jeesus syntyi ottamaan pois maailman synnin.

Sydämessäni katselen ylistäen ja ihmetellen Betlehemissä ihmiseksi tullutta Jumalaa. Kuulen sydämessäni tutut sanat: Minunkin puolestani annettu.

Iloista ja siunattua joulua sinulle!

Martti Luther: Riemurikas joulun aarre käyttöön!

”Vaikka Jeesus olisi syntynyt kaksikymmentäkin kertaa, se olisi ollut turhaa, ellemme olisi saaneet siitä tietoa. Mitä hyötyä siitä on, että jollakulla on aarre kätkettynä huoneessaan tai kellarissaan, eikä hän siitä mitään tiedä? Se ei tuota hänelle mitään iloa eikä huvia. Samoin on myös Jeesuksen pyhän ja riemurikkaan syntymisen. Jos taivaan enkelit eivät olisi sitä julistaneet ja ilmoittaneet tätä aarretta ihmisille, kukaan ei olisi tietänyt ruveta sitä aarretta etsimään eikä kukaan olisi voinut päästä sen nautintoon ja siitä iloitsemaan.

Enkelin sana on erittäin kallisarvoinen: Teille on syntynyt Vapahtaja. Hän ikään kuin tahtoo sanoa: Tämä syntymä kuuluu teille, jotka olette viheliäisiä, turmeltuneita ja kadotuksenalaisia ihmisiä. Teidän Vapahtajanne hän on. Ottakaa siis hänet vastaan, tehän sellaista Vapahtajaa tarvitsette, joka teidät pelastaa synnistä ja kuolemasta.

Tätä aarretta Jumala ei laskenut vain Maria-äidin helmaan, vaan myös meille kaikille, sinulle ja minulle. Hän sanoo: tämä lapsi on oleva omasi, sinä saat omistaa hänet; kaikki, mitä hänellä on taivaissa ja maan päällä, on kuuluva sinulle”
– Martti Luther

Evankelioimisen määritelmiä viime vuosisadalta

Evankelioiminen on kirkon tärkeimpiä tehtäviä. Se on toimintaa jossa pyritään ohjaamaan ihminen Jumalan tuntemiseen, uskomaan Jeesukseen Kristukseen sekä pelastumaan ikuisesta kadotuksesta taivaaseen.

Evankelioimista on määritelty monella tavalla. Uuras Saarnivaara kirjassaan Tulta maan päälle (1956) kertoo määritelmiä evankelioimiselle. Tässä mainitsen Saarnivaaran määritelmät:

”Evankelioiminen merkitsee Jeesuksen Kristuksen esittämistä ihmisille sillä tavalla Pyhän Hengen voimassa, että he panevat Hänen kauttaan turvansa Jumalaan, ottavat Hänet vastaan Vapahtajanaan ja palvelevat Häntä Kuninkaanaan seurakunnan yhteydessä.”
– Englannin Kirkon Arkkipiispan Komitea, 1918

”Evankelioiminen on sitä, että ihmisiä voitetaan tuntemaan tunnustamaan Kristus Vapahtajakseen ja Kuninkaakseen, niin että he antautuvat Hänen palvelukseensa Hänen seurakuntansa yhteydessä.”
– Arkkipiispa William Temple, Englannin kirkko

”Evankelioiminen, ihmisten saattaminen kohtaamaan Jeesus Kristus, niin että he ottavat Hänet vastaan Vapahtajanaan ja seuraavat Häntä Herranaan seurakunnan yhteydessä, on kirkon ensiarvoinen tehtävä.”
– John A. Mackayn johtaman komitean kirje, laadittu National Council of Churches’n kokouksessa Denverissä

Evankelioiminen on ”keskitettyä ponnistusta kadotetun sielun saattamiseksi itsensä katuvaan tuntemiseen, Jeesuksen Kristuksen pelastavaan tuntemiseen ja alttiiseen haluun elää kristillistä elämää rakastavassa palveluksessa.”

”Evankelioiminen on kirkon toimintaa, jonka tarkoituksena ja tuloksena on: 1) uskovien hengellisen elämän syventäminen ja 2) epäuskoisten johtaminen elävään uskoon Jeesukseen Kristukseen ja seurakunnan yhteyteen, elävän sanan avulla.”
– Luterilaisten Kirkkojen Maailmanliiton Commission on Evangelism and Stewardship’in Hannoverin kokouksen 1952 valmistama asiakirja.

”Evankelioiminen on ihmisten voittamista Jeesukselle Kristukselle. Se on ihmisten saattamista syntiensä tuntoon ja ottamaan vastaan Jeesus Kristus Herranaan ja Vapahtajanaan, heidän opettamistaan ja lähettämistään todistamaan uskostaan erittäinkin välinpitämättömien, kirkon jäsenyyden ulkopuolella olevien ja pelastumattomien keskuudessa.”
– Lutheran Commission on Evangelism, National Lutheran Church, U.S.A.

Lopuksi Uuras Saarnivaara kertoo herätyssaarnaaja Urho Muroman määritelmän evankelioimistyöstä:

”Evankelioimistyöllä tarkoitamme sitä sananjulistustyötä, jonka kautta pyritään määrätietoisesti;
1. herättämään Herralle vieraina olevia vakavasti huolehtimaan sielunsa pelastuksesta, luopumaan synnistä ja ottamaan vastaan vapaana lahjana heillekin jo valmistettu pelastus Jeesuksessa Kristuksessa,
2. johdattamaan jo herran hengen vaikutuksen alla olevia, mutta ei vielä Hänelle ratkaisevasti ja kokonansa antautuneita, jättämään itsensä ehjästi ja ehdoitta Herran omiksi,
3. kirkastamaan Herran omille, että kristityn elämän tulee olla jokapäiväistä parannuksen tekoa ja pyhityksen harrastamista, ja sentähden johdattamaan heitä syvempään elämänyhteyteen elävän Herran kanssa,
4. teroittamaan seurakunnalle, että Herran omien velvollisuus on huolehtia ei ainoastaan omasta vaan myöskin lähimmäisen sielun pelastuksesta, siten että tämä huolenpito ulottuu oman perhekunnan jäsenistä aina pakanoihin saakka.
Evankelioimistyö on näin ollen määrätietoista herätystyötä.”