Avainsana-arkisto: veri

Kristuksen veri

Jeesuksen veri uskon ytimessä

Kirjoitin eilen tänne blogiini seitsemästä herätyskristillisyyden pohjavirtauksesta. Lyhyesti sanottuna ne ovat Raamattu, Kristuksen ainutlaatuinen sovitustyö, armonvälineet, lähetystehtävä, maallikkovastuu, uskovien yhteys ja lopunaikoihin suuntautuva kiinnostus.

Monimuotoisessa luterilaisessa herätyskristillisyydessä on toki muitakin tärkeitä korostuksia. Yksi tärkeimmistä on Jeesuksen veren korostus.

Veri on Raamatun kantavia teemoja alusta loppuun. Jo paratiisissa syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala vaatettaa Aadamin ja Eevan nahkavaatteella. Siellä vuodatettiin ensimmäisen kerran verta (1. Moos. 3:21). Ilmestyskirjassa kuvataan taivaassa olevaa suurta joukkoa. Heitä yhdistää se, että heidän vaatteensa on pesty Karitsan verellä (Ilm. 7:14). Ja näiden kahden kirjan välillä ihmiskunnan historiaa ohjataan näkemään uhrien veren kautta tuleva anteeksianto, ja Jeesuksessa oleva viimeinen ja täydellinen uhri.

Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä! Mikään muu ei voi sitä tehdä! Taivaassa olevia kuvataan henkilöiksi, jotka ovat pesseet vaatteensa Karitsan veressä!

Verimystiikkaa virsissä

Tämä on synnyttänyt herätyskristittyjen joukossa paljon lauluja ja virsiä, joissa iloitaan Jeesuksen veren puhdistavasta voimasta. Yksi tällainen uudempi 1900-luvulta oleva virsi on Jeesuksesta laulan (276), jossa iloitaan Jeesuksen veren synnit poistavasta voimasta:

”Hän mun syyni suuret
poisti verellään,
otti synnin orjan
armoon, elämään,
otti synnin orjan
armoon, elämään.”

Veren sanomaa ehtoollisliturgiassa

Jumalanpalveluksen ehtoollisosassa saamme muistutuksen Jeesuksen verestä:

”Samoin hän otti maljan, kiitti ja sanoi:
Ottakaa ja juokaa tästä, te kaikki.
Tämä malja on uusi liitto minun veressäni,
joka vuodatetaan teidän puolestanne
syntien anteeksiantamiseksi.
Niin usein kuin te siitä juotte,
tehkää se minun muistokseni.”

Tämän jälkeen rukoilemme, että ottaisimme tuon lahjan uskossa vastaan: 

”Lähetä Pyhä Henkesi siunaamaan meitä, että ottaisimme uskossa vastaan Poikasi ruumiin ja veren. Yhdistä meidät häneen ja toisiimme. Auta meitä antamaan itsemme eläväksi uhriksi Kristuksessa, sinulle kiitokseksi ja kunniaksi.”

Tämän jälkeen laulamme Jumalan Karitsasta, joka ottaa pois maailman synnin. Kun ehtoollisviini ojennetaan meille kuulemme sanat:

”Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu.”

Tässä toteutuu Jeesuksen sovitustyön objektiivinen ja subjektiivinen osa. Jeesus on todella kantanut ristinkuolemallaan ja pyhän verensä vuodattamisella koko maailman synnit. Tämä tulee henkilökohtaiseksi hyödyksi kun otamme syntien anteeksiannon omakohtaisesti vastaan. 

Ei pelastusta ilman Jeesuksen verta

Raamatun sanaan perustuva ymmärrykseni sanoo, että Jumalan valtakunnassa ei ole yhtään ihmistä, joka olisi päässyt sinne jollain muulla tavoin kuin Jeesuksen veren puhdistamana. 

Tämä on veren sanoma on ollut herätyskristillisyyden sisällön kulmakivi ja julistuksen kallis aarre.

Jos siitä luovutaan, joudutaan ihmiskeskeisen tekouskon varaan. Silloin ei ole myöskään lohduttavaa sanaa kuulijoille. 

Veretön julistus on ikuisuuden näkökulmasta voimaton julistus. Veretön kristinusko on jotain muuta kuin Raamatun ilmoittamaa uskoa. 

”Minulla on sinulle vielä jotain annettavaa!”

Reijo Telaranta kirjoitta Patmos-blogissaan englantilaisesta pastorista John Wesleystä, jonka kautta syntyi metodismi. Wesley ryöstettiin ja hän sanoi ryöstäjälleen unohtumattomat sanat:

Kun kuuluisa evankelista John Wesley (1703-1791) oli palaamassa kotiin jumalanpalveluksesta, hänet ryöstettiin. Pettymyksekseen rosvo sai havaita, ettei Wesleyllä ollut mukanaan kuin vähäinen määrä rahaa sekä hieman kristillistä kirjallisuutta. Kun ryöstäjä oli jo rahat mukanaan poistumassa paikalta, Wesley huusi hänen peräänsä: ”Pysähdy, minulla on sinulle vielä jotain annettavaa!”

Wesleyn huuto pysäytti paikalta pakenevan rosvon. Hän kääntyi hämmästyneenä kuuntelemaan, mitä ihmeen annettavaa hänen juuri ryöstämällä miehellä voisi vielä olla.

”Ystäväni, jonain päivänä saatat katua rosvon elämääsi. Jos sinulle ikinä tulee sellainen hetki, niin muista tämä: ’Jeesuksen veri puhdistaa sinut kaikista synneistäsi’” Wesley huusi.

Rosvo poistui kiireesti paikalta ja Wesley rukoili, että hänen sanansa saisivat jonain päivänä tuottaa miehen elämässä hedelmää.

Vuosia myöhemmin Wesley seisoi kirkon ovella kättelemässä jumalanpalvelukseen saapuvia ihmisiä. Tällöin häntä lähestyi mies, jota hän ei ollut ennen nähnyt kirkossaan. Hämmästyksekseen Wesley sai kuulla, että kyseessä oli sama mies, joka oli vuosia sitten ryöstänyt hänet.

”Teidän ansiostanne minä en enää ole rosvo. Olen hylännyt entisen rikollisen elämäni. Nyt minä uskon Jeesukseen ja haluan seurata yksin häntä”, mies kertoi iloisena Wesleylle.

”Ei, rakas ystäväni!” Wesley keskeytti miehen. ”Ei minun ansiostani vaan Jeesuksen kallisarvoisen ja pyhän veren ansiosta. Se on puhdistanut sinut kaikista synneistäsi ja antanut sinulle uuden elämän.”

Jeesuksen veri puhdistaa sinutkin synneistäsi

Veri peittää syntien paljouden. Siksi se on myös minun henkilökohtainen toivoni lähde. En voi ripustaa pelastustani ja ikuisuuttani minkään muun varaan kuin siihen, että Jeesuksen Kristuksen veri riittää pyhän Jumalan edessä. Se on ainoa varma perustus! Kiitän Jumalaa ettei pelastukseni ole minun hyvyyteni, innokkuuteni tai pyhitykseni hataralla perustalla! Jeesus riittää!

Kun katsot elämääsi huomaat vääriä tekoja ja sanoja, olet jättänyt tekemättä tai sanomatta asioita, jotka olisi pitänyt sanoa.

Jeesuksen veri puhdistaa ihan kaikesta synnistä jokaisen, joka tulee uskossa Jeesuksen luokse sitä pyytämään. Kun Jumala antaa kaiken anteeksi, mitään ei jää anteeksiantamatta. Tämä anteeksianto antaa Jumalan lapsen aseman ja taivaan kansalaisuuden.

Tässä on uskon suuri salaisuus.

Älä kanna syntejäsi, Jeesus on ne jo kantanut.

Älä yritä maksaa niistä, hinta on jo maksettu.

Älä mene niiden vuoksi kadotukseen, sillä ne ovat sovitettu.

Usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut!

”Jos syntisi on anteeksiannettu, olet pelastettu, tuntui miltä tuntui. Jos syntisi ovat anteeksi saamatta, et ole pelastettu, mitä sitten luuletkin kokeneesi.” (Carl Fr. Wislöff)

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Katso Jumalan karitsa

Jumalan Karitsa

Kun Jeesuksen sovitustyö ja veren evankeliumi katoaa kristillisestä julistuksesta, häviää vähitellen näkemys uskon lahjaluonteesta. Tilalle ei jää kuitenkaan tyhjiö vaan uskon ytimeen nousee ihminen joko eettisenä hyväntekijänä tai herätyskristillisyyden ihmiskeskeinen muoto.

Miksi Jeesusta kutsutaan Jumalan karitsaksi?

Eihän Jumalan karitsa ole kovin ihmeellinen arvonimi henkilölle, jonka kautta maailmankaikkeus on luotu ja joka on kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona.

Emme tiedä, miksi Jumala halusi ja haluaa pelastaa maailman tulemalla Jeesuksessa Jumalan karitsaksi, joka kuolee häpeällisellä tavalla. Mutta nousee kolmantena päivänä kuolleista.

Näin Jumala on kuitenkin hyväksi nähnyt.

Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin

Tänään jumalanpalveluksessa kuulin Johannes Kastajan sanat:

”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh. 1:29).

Jeesuksen tehtäväksi sanotaan maailman synnin pois ottaminen. Tässä synti on yksikössä. Se kuvaa kaikkea ihmisten pahuutta Aadamista tämän maailman viimeiseen syntiin. Meidän yksittäiset synnit ovat osa ja seurausta maailman synnistä. Tämä synti on nyt pois otettu Jeesuksen ristinkuoleman kautta. Tämä tapahtui meistä riippumatta.

Jumalan Karitsa, Jes. 53

Tämän päivän epistolatekstissä Apostolien tekojen 8. luvussa etiopialainen hoviherra lukee Jesajan kirjan 53. lukua ja kysyy Filippukselta, mitä tarkoittavat sanat:

”Niinkuin lammas hänet viedään teuraaksi, ja niin kuin karitsa on ääneti keritsijänsä edessä, niin ei hänkään suutansa avaa” (Apt 8:32).

Filipppus kertoo Jeesuksesta. Hoviherra uskoo ja kastetaan.

Jesaja kirjoitti (53:6-7):

”Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat,
jokainen meistä kääntyi omalle tielleen.
Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan
hänen kannettavakseen.
Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen,
ei hän suutansa avannut.
Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään,
niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä,
ei hänkään suutansa avannut.”

Jumalan Karitsa Ilmestyskirjassa

Ilmestyskirjassa Jeesuksesta käytetään yli 30 kertaa sanaa karitsa. Tässä muutamia mainintoja:

”Yksi vanhimmista kysyi minulta: ”Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? Mistä he ovat tulleet?” 14 Minä vastasin: ”Herra, sinä sen tiedät.” Hän sanoi minulle: — Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä” (7:13-14).

Raamatun viimeisessä luvussa Jeesusta kutsutaan Karitsaksi.

”Enkeli näytti minulle elämän veden virran, joka kristallinkirkkaana kumpuaa Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta. Kaupungin valtakadulla, virran haarojen keskellä kasvoi elämän puu. Puu antaa vuodessa kahdettoista hedelmät, uuden sadon kerran kuukaudessa, ja sen lehdistä kansat saavat terveyden. Mikään ei enää ole kirouksen kahleissa. Kaupungissa on Jumalan ja Karitsan valtaistuin, ja kaikki palvelevat Jumalaa” (22:1-3).

Karitsa Raamatun punaisena lankana

Ensimmäinen niin sanottu protoevankeliumi – 1. Moos. 3:15 – on ensimmäinen viittaus Messiaan kärsimykseen. Jumala sanoo saatanalle:

”Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.”

Karitsa viittaa myös Vanhan testamentin syntiuhreihin sekä pääsiäislampaaseen Egyptissä.

Uhrattu Jumalan karitsa kulkee punaisena lankana Aabrahamin uhrista (1. Moos. 22) Ilmestyskirjan loppuun.

Pelastuksen perusta – Jeesuksen veri

Pietari kirjoittaa pelastuksen perustasta:

”tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne, vaan Kristuksen kalliilla verellä, niin kuin virheettömän ja tahrattoman karitsan” (1. Piet 1:18-19).

Jeesuksen persoonassa ja veressä on kristinuskon kulmakivi ja syvä jumalallinen salaisuus. Siinä olemme Raamatun ja kristillisen julistuksen ja uskon ytimessä.

Jos Jeesuksen risti ja sovitustyö ei säily kristinuskon perustana, uskon ytimeen nousee yleensä ihminen, joko hyväntekijänä ja maailmanparantajana tai ihmiskeskeisenä toimintana, jossa pääpaino on meidän suorituksissamme, teoissamme ja uskomme suuruudessa.

Kun uskomme ankkkuri on itsemme ulkopuolella – kolmiyhteisen Jumalan teoissa – saamme levon ja kiitollisen sydämen. Kristillisyyden keskus ei olekaan minun tekoni, suoritukseni, innokkuuteni vaan Jeesus ja hänen verensä. Oi Jumalan Karitsa, joka otat pois maailman synnin!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kristitty ja paholainen

3 asiaa, jotka toivat voiton pahasta

Taivaasta maan päälle heitetty persoonallinen paha yrittää estää Jumalan valtakunnan tuloa. Ilmestyskirjan 12. luvun ylistyslaulussa mainitaan kolme asiaa, joilla uskova saa voiton paholaisesta.

He voittivat hänet,
Karitsan veri ja heidän todistuksensa
toivat heille voiton.
He eivät säästäneet henkeään
vaan olivat valmiit kuolemaankin.
(Ilm. 12:11)

1. Karitsan veri

Jeesuksesta käytetään Ilmestyskirjassa 33 kertaa sanaa Karitsa. Jeesus on ”Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan vallan, rikkauden, viisauden ja voiman, kunnian, kirkkauden ja ylistyksen” (5:12). Luvussa seitsemän kerrotaan suuresta valkopukuisten väkijoukosta: ”He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä” (7:14).

Jeesuksen veri pesee pois synnin ja sen aiheuttaman rangaistuksen. Veren voima pysyy tunteistamme riippumatta aina samana. Tämä on mahtava sanoma meille, joiden tunteet heiluvat ylös ja alas. Tulee suuri päivä, jolloin jokainen meistä seisoo Jumalan edessä viimeisellä tuomiolla ja siellä meidät voi pelastaa synneistämme vain Jeesuksen veri, joka on pessyt uskovien synnit pois.

2. Kristittyjen todistus

Kristittyjen todistukseen kuuluu ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin kerromme, mitä Jeesus on tehnyt ja sanomme uskovamme tähän. On hyvä kertoa, mitä usko merkitsee minulle nyt. Toiseksi todistus liittyy Jumalan sanan opettamiseen. Jumala on puhunut Raamatussa. Jumalan kansa on pappiskansa, jonka tehtävä on todistaa ja opettaa Raamattua myös silloin kuin sanomaa ei haluta ottaa vastaan.

Paholainen vihaa näitä molempia todistuksen muotoja. Siksi hän yrittää saada henkilökohtaisen todistamisemme ja Raamatun mukaisen opetuksen vaikenemaan.

3. Jumalan seuraaminen loppuun asti

Kristitty on kutsuttu seuraamaan Jumalaa vaikka kuolemaan asti. Jumalan kansan elämään on kuulunut alusta alkaen kärsimys. Jossain maissa paholainen käyttää vainoja kirkon toiminnan, uskon ja todistuksen estämiseksi. Jossain hyvinvointi kuristaa kirkon kuoliaaksi. Vaikeuksien keskellä meillä on kiusaus olla hiljaa ja mukautua ympäröivään maailmaan. Meidät on kutsuttu elämään pyhää Jumalan tahdon mukaista elämää.

Ole uskollinen ja saat elämän kruunun

Jeesus sanoo: Ole uskollinen kuolemaan asti, niin saat elämän kruunun.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa