Avainsana-arkisto: viidesläisyys

Kansanlähetyksen vuosikertomus

Lähetysjohtajan sydämeltä (vuosiraportti 2018)

VUOSI 2018 oli lähetystyömme juhlavuosi. Ensimmäiset lähetystyöntekijämme lähtivät matkaan 50 vuotta sitten Japaniin, Etiopiaan ja Keski-Aasiaan. Katsomme kiitollisina menneisiin vuosiin näillä hyvin erilaisilla työalueilla. Sitoudumme vieläkin lähetystyöhön, sillä tiedostamme, että maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan kuulleet sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. Uskomme, että Jeesus Kristus on ainutlaatuinen ja ainoa tie Jumalan yhteyteen.

Kotimaan työstä

Kotimaassa vietimme useiden piirijärjestöjen 50-vuotisjuhlia. Kansanlähetyksen varsinainen ruohonjuuritason toiminta tapahtuu 17 piirijärjestömme kautta. Ne huolehtivat omalta osaltaan alueensa evankelioimisesta, raamatunopetuksesta, lähetysnäyn lisäämisestä ja uskovien vahvistamisesta. Piirijärjestöt pitävät yhteyttä seurakuntiin. Vietimme Kansanlähetyspäiviä jo kolmannen kerran peräkkäin Ryttylässä.

Yhteistyötä

Toimintavuoden aikana yhteydenpito vahvistui kolmen niin sanotun viidesläisen järjestön, Suomen Raamattuopiston, Lähetysyhdistys Kylväjän ja Opiskelija- ja koululaislähetyksen kanssa. Järjestimme toukokuussa ensimmäisen yhteisen työntekijäpäivän. Tulemme vahvistamaan yhteyttä edelleenkin itsenäisinä järjestöinä, mutta yhdessä kulkien aikamme haasteissa.

Muutoksia hallinnossa

Keskustoimistolla toimintavuotta kuvasi muutos. Uudistimme taloushallinnon, it-hallinnon ja henkilöstöhallinnon ohjelmia sekä talousarvion laatimisen ja seuraamisen järjestelmää. Vahvistimme varainhankinnan osaamista. Muutimme johtamisen rakennetta. Lakkautimme laajan kotimaisen ja ulkomaisen työn osaston sekä taloustoimiston ja lähetysjohtajan toimiston muodostamalla neljä osastoa: ulkomaantyönosasto, kotimaantyönosasto, hallinto-osasto ja viestintäosasto.

Kirkossa

Toimintavuonna oli seurakuntavaalit, joissa arvioiden mukaan sekä niin sanotut liberaalit että konservatiivit vahvistivat asemaansa. Kirkossa keskusteltiin paljon avioliitosta. Opetuksessamme sitouduimme kirkon nykyiseen avioliittoon miehen ja naisen välisenä liittona. Allekirjoitimme Suomen ev.lut. kirkon kanssa uudistetun perussopimuksen lähetystyöstä.

Työnäkymme

Työssämme edellisenä vuonna käyttöön otettu uusi visiomme “Raamattu rakkaaksi ja evankeliumi kaikille” sai hyvän vastaanoton. Haluamme lukea ja opettaa Raamattua sekä toimia sen mukaisesti työssämme. Uskomme, että Jumalan ilmoitettuun tahtoon sitoutuminen tuo lopulta työlle siunauksen ja merkityksen. Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta sitoo yhteen evankelioimis- ja lähetysnäkymme. Työn tarkoituksena on, että mahdollisimman moni ottaisi Jeesuksen vastaan pelastajanaan ja eläisi hänen yhteydessään.

Kiitos!

Tämä vuosiraportti kertoo osan vuoden 2018 aikana tehdystä työstä. Olen kiitollinen yhteistyökumppaneillemme Suomen ev.lut. kirkossa ja seurakunnissa. Kiitos piirijärjestöillemme ja vastuuryhmille, rukoilijoille, työn tukijoille sekä työntekijöillemme piireissä, keskustoimistolla, Kansanlähetysopistolla ja ulkomailla. Tärkeimpänä kiitoksen kohteena on Herra: “Ylistä Herraa, minun sie luni, ja kaikki mitä minussa on…älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt” (Ps. 103).

Mika Tuovinen, lähetysjohtaja


Teksi on julkaistu Kansanlähetyksen vuosiraportissa 2018. Otsikot, lihavoinnit ja kursiivit lisätty.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Herätysliikket kirkossa

Herätysliike kirkon hengellisen elämän tukijana

”Herätysliikkeillä on kirkossa teologisti perusteltu asema. Myös historiallisesti on kristikunnassa aina ollut liikkeitä, aktiviteetteja ja kommuniteetteja, jotka läpäisevät ja ylittävät paikallisen ja muun seurakuntajärjestelmän. Ne ovat jopa olleet ratkaisevan tärkeitä kirkon hengellisessä elämässä ja sielunhoitotyössä sekä sen levittäytymisessä ruohonjuuritasolla.”

-Simo Kiviranta, Länsi-Suomen Herännäislehti. Lainaus on Sanansaattaja -lehdestä 23.7.2015.

Simo Kivirannan sanat kuvaavat hyvin suomalaista herätysliikehistoriaa ja tämän päivän todellisuutta. Herätysliikkeet ovat pääsääntöisesti jääneet kirkon sisälle eivätkä ole muodostaneet omia seurakuntiaan tai kirkkojaan. Tärkeää on seurakuntien ja kristittyjen tukeminen ruohonjuuritasolla. Samalla herätysliikkeet ovat halunneet säilyttää itsenäisyytensä. Myöskään liikkeiden ja järjestöjen yhdistymishaluja ei ole ollut.

Suomen herätysliikkeistä

Suomen luterilaisessa kirkossa on neljä vanhaa herätysliikettä: rukoilevaisuus, lestadiolaisuus, herännäisyys ja evankelisuus. 1900-luvun jälkipuolistolla syntyi monitahoinen liikehdintä, josta käytetään nimitystä viidesläisyys (nimi viittaa neljään aikaisempaan herätysliikkeeseen). Viidesläisyyden pääuoma koostuu järjestöistä, joilla on samankaltainen syntyhistoria, teologinen tausta ja toiminnallinen kulttuuri. Siihen kuuluvat muun muassa Suomen Raamattuopisto, Kansanlähetys, Opiskelija- ja koululaislähetys, Medialähetys Sanansaattajat ja Lähetysyhdistys Kylväjä. Kaikkien liikkeiden taustalla on ollut kasvanut hengellinen aktiivisuus eli herätys.

Herätysliikkeet voivat tukea seurakuntia ja kristittyjä vain jos niillä on Jumalan sanasta jotain annettavaa tämän hetken kristitylle ja kirkolliseen tilanteeseen.  Joillakin on erityinen tehtävä lähetystyön, raamattuopetuksen, nuorisotyön ja evankelioimistyön saralla. Me herätysliikkeissä vaikuttavat tarvitsemme itse jatkuvaa herätystä ja  uudistusta, Jumalan sanan tutkimista ja kuulevaa korvaa, mihin Jumala haluaa ohjata meitä hänen valtakuntansa kasvamiseksi, seurakuntien tukemiseksi ja uskovien tukemiseksi.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa