Tässä mainitsen kolme jumalanpalveluksen muotoa ensimmäisen adventin sanoman pohjalta. Kirkossani 1. adventin aihe on ”Kuninkaasi tulee nöyränä”. Tässä ensin evankeliumiteksti ja sen jälkeen näkökulmia siihen Martti Lutherin adventtisaarnan pohjalta.
1. adventin evankeliumiteksti (Matt. 21:1–9)
Kun he lähestyivät Jerusalemia ja olivat tulossa Betfageen Öljymäelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Siellä on aasintamma kiinni sidottuna ja varsa sen vierellä; löydätte ne heti. Ottakaa ne siitä ja tuokaa minulle. Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta palauttaa ne pian.”
Näin tapahtui, jotta kävisi toteen tämä profeetan sana:
– Sanokaa tytär Siionille:
Katso, kuninkaasi tulee!
Hän tulee luoksesi lempeänä,
ratsastaen aasilla,
työjuhdan varsalla.
Opetuslapset lähtivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt. He toivat aasin ja varsan ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja Jeesus istuutui aasin selkään. Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi:
– Hoosianna, Daavidin Poika!
Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!
Hoosianna korkeuksissa!
Adventin sanomaa: Kolmenlaista jumalanpalvelusta
Huonepostillassa Martti Luther selittää ensimmäisen adventin tekstiä kolmenlaisella jumalanpalveluksen muodolla.
Ensimmäinen jumalanpalvelus on se, että tunnustetaan Jeesus vapahtajaksi, otetaan hänet vastaan, kiitetään ja ylistetään häntä ja ohjataan jokaista kääntymään hänen puoleensa.
Siis Luther opetti näin. Hän rohkaisee ihmisiä uskoon. Tässä suora sitaatti:
“Kaikkien oikeitten saarnaajien ja opettajien pitää siis johdattaa ja taluttaa ihmisiä Kristuksen tykö. Se onkin ensimmäinen jumalanpalvelus, joka sopii tälle kuninkaalle, että tunnustetaan hänet vanhurskaaksi ja vapahtajaksi, hänet otetaan vastaan, kiitetään ja ylistetään häntä sekä ohjataan jokaista hänen puoleensa kääntymään.”
Toinen jumalanpalveluksen muoto liittyy Jumalan valtakunnan etenemiseen.
“Toinen jumalanpalveluksen muoto on, että aasin selässä ratsastavalle Herralle Kristukselle veisataan hoosiannaa, toisin sanoen, kun hänet kerran on tunnustettu Vapahtajaksi ja sellaisena vastaanotettu, tulee myöskin toivottaa hänelle onnea ja menestystä hänen valtakunnassansa sekä tehdä kaikkea, mikä voi edistää hänen valtakuntansa lisääntymistä ja vaurastumista”
Kolmas jumalanpalveluksen muoto Lutherilla ensimmäisen adventin tekstiin on tämä: Käytämme meillä olevaa evankeliumin leviämiseksi.
“Kolmas jumalanpalveluksen tapa on se, että näin rukoillessamme myös riisumme vaatteitamme ja levitämme niitä Herran Kristuksen eteen tielle, että hänen tulemisensa olisi edes jossakin määrin arvokasta ja ylevää.
Tämä tapahtuu silloin, kun me voimiemme mukaan edistämme saarnavirkaa, rahalla ja omaisuudellamme tuemme sellaisten kelvollisten, oppineiden ja hurskaiden miesten kasvattamista, jotka johdattavat seurakuntaa sanalla ja hyvällä esimerkillä, sekä vielä siten, että jo virassa olevia kohdellaan ja ylläpidetään niin, että he voivat virkaansa hoitaa ja ettei heidän elatustaan hankkiakseen tarvitse joko siitä kokonaan luopua taikka ruveta muita elinkeinoja etsimään.
Lyhyesti sanoen, kun rahaa ja tavaraa käytetään edistämään seurakunnallisten virkojen hyvää hoitoa, niin että ihmiset saavat oikeita esimiehiä ja sielunpaimenia, silloin levitetään vaatteita Kristuksen eteen, että hänen tulemisensa tapahtuisi suuremmalla kunnialla.”
Luther nosti adventin kertomuksen Jeesuksen ratsastamisesta Jerusalemiin arjessa tapahtuvan jumalanpalveluksen esikuvaksi. Hän mainitsi nämä kolme asiaa.
Kaikkien saarnaajien tule taluttaa ihmisiä Jeesuksen luokse. Tässä uskonpuhdistaja sanoo, mikä on elämässä kaikkein tärkeintä: Jeesuksen luokse tuleminen ja uskon löytäminen. Jos tämä on tärkeintä, mikä on tärkeintä, mitä pappi, sananjulistaja, nuorisotyöntekijä, lapsityöntekijä, diakoni, kanttori ja jokainen kristitty voi tehdä? Vastaan Lutherin sanoin:
”Kaikkien oikeitten saarnaajien ja opettajien pitää siis johdattaa ja taluttaa ihmisiä Kristuksen tykö.”
Jeesuksen vastaanottaminen on ensimmäinen jumalanpalveluksemme.
Toinen jumalanpalveluksemme on elää hänen yhteydessä ja edistää Jumalan valtakuntaa hyvillä ylistämisellä ja hyvää tekemällä.
Kolmas jumalanpalveluksen muoto on tämä: Jumala on antanut sulle siunauksia ja lahjoja. Käytä niitä evankeliumin eteenpäin menemiseen. Luther kirjoitti adventtisaarnassaan:
”Lyhyesti sanoen, kun rahaa ja tavaraa käytetään edistämään seurakunnallisten virkojen hyvää hoitoa, niin että ihmiset saavat oikeita esimiehiä ja sielunpaimenia, silloin levitetään vaatteita Kristuksen eteen, että hänen tulemisensa tapahtuisi suuremmalla kunnialla.”
Tämä kaikki kertoo siitä, että Kristus tarvitsee meitä evankeliumin eteenpäin viemisessä.
Tässä maassa on paljon kristittyjä. Jumala voi tehdä uutta, kun me nousemme, annamme todistuksen siitä, että olemme Jeesuksen seuraajia.
Jokaista kristittyä tarvitaan kansamme uudelleen evankelioimisessa ja rakkauden palvelutyössä. Meillä jokaisella on paikkamme, sillä meillä jokaisella on oma ainutlaatuinen ystävä- ja sukulaisjoukko. Meillä jokaisella on oma ainutlaatuinen kertomus.
Jeesus ratsasti Jerusalemiin aasilla. Aasin kutsumus oli nostaa Jeesus niin ylös, että ihmiset näkevät hänet ja saavat sitten joko ylistää tai pilkata kuningastaan. Meillä on sama tehtävä: Nostaa Jeesus ylös! Jotkut ylistävät häntä, jotkut haluat löydä hänet ristille.
Aasin tehtävänä oli:
-nostaa Jeesusta ylöspäin.
-kantaa Jeesus puheenaiheeksi kansan keskelle.
Aasi oli sanoman välittäjä, ei itse sanoma.
Aasia ei ylistetty, vaan aasilla ratsastavaa.
Mutta Herra tarvitsi aasia.
TÄTÄ SAA JAKAA
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN