Kilvoituksen kirkko

Minulle oli suuri pettymys kirkon tuki Helsinki Pride -tapahtumalle. Saamastani palautteesta päätellen se oli pettymys monelle muullekin.

Miksi moni pettyi?

• Suomen ev.lut. kirkko on sitoutunut opetukseen avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona. Tämä on todettu vuosien varrella mietinnöissä uudelleen ja uudelleen. Tästä ei pitäisi olla epäselvyyttä.
• Aiemmin Prideä on kyllä ollut tukemassa joitakin pääkaupunkiseudun seurakuntia, mutta nyt virallisesti Suomen ev.lut. kirkko.  Kirkko, joka on ollut rakas, menee mukaan toimintaan, jota pidetään vääränä. Siksi on petytty.
• Moni kokee kirkon johdon olevan vaiti avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona ja antavan nyt tukensa Pride-viikolle.
• Pride edustaa kirkon ihmiskäsityksen vastaista näkökantaa häivyttämällä mieheyden ja naiseuden.
• Kirkko tällä päätökselle viestii, että homoseksuaalisuuden harjoittaminen ei olisi enää syntiä eli Raamatussa ilmoitetun Jumalan tahdon vastaista toimintaa. Kuitenkin Raamattu varoittaa homoseksuaalisista suhteista. Kirkko pyrkii vaikenemaan opetuksen synnistä tässä yhteydessä. Ydinkysymys kuitenkin lopulta on se, onko homoseksuaalisuuden harjoittaminen syntiä, josta on luovuttava. Tämä päätös viestii, että ei ole.
• Monen luottamus kirkon päätöksiin ja linjaan on rapissut, ja he miettivät, voivatko olla jäseniä kirkossa.
• Moni on alkanut tulevaisuuden pohdinnan miettien, voivatko jatkaa kirkon työntekijänä esimerkiksi pappisvirassa.
• Kirkkohallituksen ylin johto sekä arkkipiispa oli päätöksen takana ja puolustelee sitä.
• Moni ajattelee, että kirkon avioliittokäsitys mitätöitiin tällä.
• Pettymyksen vuoksi moni näe enää tulevaisuuttaan Suomen ev.lut. kirkossa.

Moni pettyneistä on ollut aktiivisia kirkon ja seurakuntien työntekijöitä ja vastuunkantajia. He ovat halunneet toimia seurakunnan ja kirkon parhaaksi ja sen hengelliseksi uudistamiseksi. Tämä on ollut heille erittäin suuri isku. Moni pappi on kirjoittanut minulle. Eräs totesi, että tämä on ehkä järkyttävin asia, mitä kirkon puolelta on tapahtunut miesmuistiin.

Olen halunnut toimia kirkon parhaaksi ja sen hengelliseksi uudistamiseksi. Tiedän, ettei täydellistä kirkkoa löydy mistään. Todellinen kristillinen kirkko on aina siellä, missä uskotaan Jeesukseen Vapahtajana ja pyritään elämään Raamatun opetuksen mukaisesti. Toivoni instituutioihin rapistuu. Toivoni on Jumalan herättämissä paimenissa, julistajissa ja työntekijöissä, jotka pitävät huolta Jumalan kansasta. Voimme hakeutua jumalanpalvelusyhteisöihin ja sellaisiin paikallisseurakuntiin, joissa kuuluu hyvän paimenen ääni myös avioliittokysymyksessä. Uskovien on myös hyvä kokoontua keskenään lukemaan Raamattua ja rukoilemaan. Esimerkiksi kodeissa kokoontuvat raamattupiirit ovat tärkeitä.

Kunnioita ja rakasta kaikkia ihmisiä, myös niitä, jotka ovat eri mieltä kanssasi. Mutta älä tue Jumalan sanan vastaista toimintaa. Älä anna tämän asian viedä kiintopistettäsi pois Kristuksesta.

En kehota ketään eroamaan kirkosta, mutta kylläkin syventymään kirkon oppiin ja Raamattuun. Mutta kirkosta eronneillekin on paikka herätysliikkeissä kuten Kansanlähetyksessä. Tue niitä, jotka kirkossa, seurakunnissa ja järjestöissä pitävät Jumalan sanaa esillä. He tarvitsevat esirukousta ja rohkaisua. Olen kiitollinen, että herätysliikejärjestöjen ja kirkon työntekijöitä on ilmaissut ihmettelynsä kirkon mukana olosta Pride-viikolla ja muistuttaneet Raamatun ja kirkon käsityksestä avioliittona miehen ja naisen välisenä.

Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Syntiinlankeemuksen jälkeen elämässämme on pahoja säröjä. Kukaan ei ole synnitön. Tämän vuoksi Jumala antoi meille Raamatun ohjeeksi elämäämme ja Jeesuksen maailmaan pelastajaksi. “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” (Joh. 3:16).

Olen hyräillyt mielessäni virttä 164. Nyt on kilvoituksen kirkon aika. Kunnian kirkko on vasta edessä. Tässäkin taistossa, Kristuksen pyhät, eteenpäin.

1. On Kristus kirkon Herra,
sen luoja ainoa,
hän Hengen sille antaa
vedellä, sanalla.
Maan alhoista sen etsi
hän morsiamekseen
ja osti kuolemallaan
iäksi itselleen.

3. Ja vaikka maailmassa
on kirkko vieras niin,
häväisty, haavoitettu,
revitty uuvuksiin,
sen pyhät vartiossa
kuitenkin odottaa,
yön valta milloin päättyy
ja aamu aukeaa.

4. Näin seurakunta Herran
melskeessä taistelun
tähyää täyttymystä
rauhansa luvatun.
On kerran juhlariemu
silmissä voittajan,
ja kilvoituksen kirkko
on kirkko kunnian.