Luin väitteen, että palveleva johtaminen syntyi Yhdysvalloissa 1960-luvulla.
Kyllä idea siitä menee kauemmaksi.
Tänään jumalanpalveluksessa luettiin Jeesuksen viisaat sanat apostolien johtamiskiistassa. Kaksi heistä – Jaakob ja Johannes – halusi saada parhaimmat paikat taivaallisessa valtakunnassa. Toiset närkästyivät.
Kun maailman laajin yhteisö, kristillinen seurakunta, perustettiin, sen johtajille annettiin kaksi vuosituhatta sitten palvelevan johtajuuden malli:
”Te tiedätte, että ne, jotka ovat hallitsijan asemassa, ovat kansojen herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon kaikkien orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.” (Markus 10:42-45).
Tästä tekstistä heräsi joitakin ajatuksia. Niitä tuli lopulta kymmenen.
1. Johtajia tarvitaan ja johtajaksi voi haluta.
”Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi”. Johtaminen voi olla myös erityinen armolahja (Room. 12:8). Johtamista ja johtajia tarvitaan, ja tehtävässä kehitytään ja kasvetaan, siihen voi saada koulutusta, mutta usein kasvu tapahtuu myös epäonnistumisten ja vaikeuksien kautta.
2. Kristillinen johtaminen on toisten palvelemista.
Palveleva johtaminen ei tarkoita pyrkimystä pois johtamisesta ja vaikuttamisesta. Se on johtamisen tapa, jossa keskeisenä ei ole oman edun tavoittelu, oma maine tai asema vaan toisten auttaminen ja tukeminen päämäärän saavuttamiseksi. Tämä asenne tekee johtajasta turvallisen yhteisölle. Johtaja pyrkii nostamaan toisia ei itseään, ja auttaa johdettaviaan menestymään tehtävissään.
3. Palveleva johtajuus on päämäärätietoista.
Jeesuksen mallin mukainen palveleva johtaminen ei tarkoittanut päämäärätöntä tai passiivista johtamista. Hänen johtamisensa päämäärä oli antaa henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta. Hän piti tämän päämäärän kirkkaana mielessään loppuun asti. Palveleva johtaja toteuttaa Herransa antamaa tehtävää, ei siis määrittele itselleen uutta tehtävää. Lähijohtamisessa tehtävä on auttaa ja varustaa seurakuntalaisia uskossa kasvamiseen ja palvelemiseen (Ef. 4:11-16). Mutta johtaja katsoo myös kauemmaksi. Jeesus antoi vision, tavoitteen: evankeliumi viedään kaikille kansoille (Matt. 28:19-20).
4. Palveleva johtaminen ei tarkoita johtamista, jossa jokainen saa tehdä mitä haluaa.
Palveleva johtaja asettaa sekä rajoja että näyttää suuntaa. Jeesus teki näin juuri tuossa luetussa tekstissä.
5. Jeesus johtajana nosti kissan pöydälle.
Yhteisössä (opetuslasten joukossa) oli tullut riitaa, joten hän päätti käsitellä asian. Teksti kertoo: ”Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi…” Siksi meillä on tämä kertomus Raamatussa. Tämä keskustelu näyttää vahvistaneen opetuslasten tiimiä.
6. Kristillinen johtaja osoittaa esimerkillään mallia uusille johtajille.
Jeesus osoitti tavoitteellisen palvelevan johtamisen omilla sanoillaan ja teoillaan. Hän antoi esimerkin johtamisesta 12 apostolille ja meille. Palveleva johtaminen vei Jeesuksen ja apostolit moniin vaaroihin ja marttyyrikuolemaan (Johannesta lukuunottamatta). Johtajat joutuvat myös vaikeisiin tilanteisiin.
7. Kristillinen johtaja tuntee johdettavansa.
Jeesus ei johtanut kaukaa vaan läheltä. Hän kulki seuraajiensa lähellä ja tunsi heidän elämäntilanteen. Hän oli niin lähellä, että alaiset uskalsivat ehdottaa hänelle radikaaleja ajatuksia kuten Jaakob ja Johannes, jotka halusivat suurimman vallan. Ehkäpä he uskalsivat esittää pyyntönsä, koska Jeesus oli luonut turvallisen johtamisen ilmapiirin.
8. Palveleva johtaminen on rakkausjohtamista.
Siinä jokainen nähdään arvokkaana ja Jumalan rakkauden kohteena. Meitä kehotetaan kunnioittamaan toisiamme (Room. 12:10), osoittamaan kaikille arvonantoa (1. Piet. 2:17) ja rakastamaan lähimmäisiämme kuin itseämme (Matt. 22:39).
9. Palveleva johtaminen on tehokasta.
Se on sitä siksi, että siinä johdettavat kohdataan siten, että heidän fyysinen, henkinen ja hengellinen hyvinvointinsa on sellainen, että he pystyvät toimimaan turvallisessa ilmapiirissä tehokkaasti päämäärien saavuttamiseksi.
10. Palveleva johtaminen luo inhimillisesti tehokkaan toimintaympäristön.
Tämä liittyy edelliseen koska haluan vielä vahvistaa tätä näkökulmaa. Palveleva johtajuus luo ympärilleen psykologista turvallisuutta, jossa uskalletaan yrittää uutta, ilmaista mielipiteitä, tehdä virheitä ja epäonnistua. Se antaa sekä johtajalle että johdattaville luvan inhimillisyyteen. Tämä lisää yhteisön hyvinvointia, joka johtaa luovuuteen ja päämäärien toteuttamiseen.
TÄTÄ SAA JAKAA:
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN