Pyhä suudelma ja meidän aikamme – Kirjeeni 7/2026

Kirjoitan kuukausittain kirjeen niille, jotka ovat työtovereitani palvelutyössä rukoillen, rohkaisten, lahjoittaen ja mukana ollen. Tässä alla muokattuja otteita heinäkuun 2026 kirjeestäni.

Työni keskeisimmät osa-alueet ovat:

  • Evankeliumin julistus evankelistana ja opetustehtävät seurakunnissa (saa kutsua vierailulle).
  • Lähetystyöhön rohkaisu.
  • Mission Europe Finland ry:n johtaminen
  • Kristittyjen yhteyden vahvistaminen.
  • Hengellisessä työssä olevien tukeminen ja keskustelukumppanuus heidän kanssaan.
  • Kirjoittaminen.
  • Kristittyjen varustaminen ja kouluttaminen tehtäviensä löytämiseen.
  • Seurakuntatapahtuinen ja missioiden suunnittelu.
  • Niiden kristittyjen vahvistaminen ja rohkaisu, jotka kokevat heikkoutta ja huonoutta.

Ja tästä muokattuun kirjeeseeni.


Pyhä suudelma

Kreikkalais-roomalainen yhteiskunta oli vahvasti hierarkkinen. Ihmisen asemaan vaikuttivat syntyperä, sukupuoli ja se, oliko hän vapaa vai orja, Rooman kansalainen vai kansalaisoikeuksia vailla. Paavalikin muistutti, olevansa vapaa Rooman kansalinen, kun häntä oli laittomasti ruoskittu (Ap.t. 22:25-29)

Tähän kreikkalais-roomalaiseen maailmaan syntyi uudenlainen yhteisö: kristillinen seurakunta.

Seurakunnissa kokoontui rikkaita ja köyhiä, vapaita ja orjia sekä erilaisista kansoista ja uskonnollisista taustoista tulleita. He kokivat siellä jotain uutta: seurakunta on yksi kokonaisuus, jossa kaikki ovat yhtä perhettä:

”Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät.” (Ef. 2:19).

Kirjoittaessaan sekalaisille seurakunnille Paavali usein kehottaa:

Näkyykö radikaalin kristittyjen yhteyden merkkejä tänään?

Yhteinen ehtoollispöytä? 

Ehtoollinen on armon pöytä. Tämän lisäksi se on ollut myös samaan yhteisöön kuuluvien sisäistä yhteyttä luova pöytä. Se on piirtänyt rajaa oman yhteisön ja muiden välille, kun pöytään on saanut tulla vain samaan yhteisöön ja samalla tavalla kristillisen uskon ja ehtoollisen merkityksen ymmärtävät. Siten on myös toisista kristityistä erottava pöytä. Kuitenkin ehtoollinen kuuluu kristittyjä yhdistäviin asioihin. Toteutuuko Jumalan kansan laaja ehtoollispöytäyhteys vasta taivaassa?

Yhteinen rukous? 

Olen kuullut tilanteista, joissa toiseen seurakuntaan tai kirkkokuntaan kuuluvan kristityn kanssa ei ole haluttu edes rukoilla, koska on arvoitu heidän edustavan vääränlaista teologiaa. Isä meidän -rukouksesta tulee silloin huomaamatta: ”Isä meidän – mutta ei missään tapauksessa noiden (meidän mielestämme vääräoppisten) Isä.” Kuitenkin rukous ja isä meidän -rukouskin ovat olemukseltaan kristittyjä yhdistäviä.

Ensi vuonna järjestettävät Kristuspäivät kahdeksalla paikkakunnalla ovat radikaalin yhteyden merkkejä. Eri taustoista tulevat kristityt kokoontuvat saman Isän eteen ja tunnustavat tarvitsevansa Kristusta ja toisiaan. Mission Europessa olemme mukana Kristuspäivä-kiertueen järjestelyssä.

Yhteinen palvelu ja evankeliumin julistaminen? 

Tässä olen oman työni ja Mission Europen työn ytimessä. Jotta voimme tehdä yhteistä työtä, meidän on myönnettävä, että evankeliumi yhdistää erilaisia kristittyjä. Sitten on tärkeää ottaa käytännöllinen askel: haluan tutustua toisiin (oman paikkakuntani) kristittyihin ja viedä heidän kanssaan evankeliumia niille, jotka eivät sitä tunne tai ovat sen kadottaneet. Uskon, että tämä kristittyjen yhteinen toiminta tulee lisääntymään maassamme.

Radikaalin yhteyden merkkejä voivat olla myös toisesta hyvän puhuminen, hänen siunaamisensa ja eri mieltä olevan kutsuminen kahville tai lounaalle. Yhteys vaatii lähelle tulemista ja avointa mieltä.

Kristittyjen yhteys ja evankeliumin julistus

Yhteyden merkkejä Suomen ja Viron suvessa

Kesä on taas muistuttanut siitä, että Kristuksen seuraajien joukko on omia tuttuja piirejämme suurempi. Hyvin usein näemme vain samalla tavalla ajattelevat kristityt ja ne, joiden kanssa meillä on jonkinlainen yhteys. Jumalan valtakunta on laaja ja monimuotoinen.

Olin Virossa puhumassa Viron evankelis-luterilaisen kirkon lähetyspäivillä Jõgevalla. Kävin myös Tarton Paavalin seurakunnassa. Jumalanpalveluksessa näin monia vanhoja ystäviä ja sain palvella yhdessä rakkaiden piispa Joel Luhametsan ja kirkkoherra Kristjan Luhametsan kanssa. Tähän seurakuntaan liittyy valtavasti muistoja erityisesti vuosilta 1999-2004, jolloin olin siellä töissä. Oli koskettavaa palata taas hetkeksi heidän keskelleen. Muutenkin olen edelleen mukana lähetystyössä Virossa.

Olen tänä kesänä vieraillut useilla kristillisillä kesäjuhlilla: Evankelisten lähetysyhdistys ELYn päivillä Ikaalisissa, Kansan Raamattuseuran Sanan suvipäivillä Lahdessa, helluntailaisten juhannuskonferenssissa Keuruulla ja Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä.

Monet niistä eivät ole vain oman järjestön kokoontumisajoja. Ne kokoavat yhteen kristittyjä monista seurakunnista ja taustoista. Nekin ovat vahvistuvan yhteyden merkkejä.

Kansan Raamattuseuran tapahtumat

Kohtaaminen lähettäjän kanssa: Kerro, Mika miten lähettäjäpiirillä menee?

Eräällä juhlapaikalla yksi tuttu lähettäjäpiirini jäsen tuli juttelemaan.

Vaihdoimme kuulumisia, ja hän kysyi, miten lähettäjäpiirini toimii ja kattaako sen tuki työni tarpeet.

Kerroin lähettäjäpiiristäni.

Kirjoitan kerran kuukaudessa kirjeen lähettäjilleni. Kirje menee pääasiassa sähköpostilla noin 300 hengelle. He mahdollistavat työni rukouksin ja lahjoittamalla. Työni palkkaus on vielä vajaata, vaikka teen kokopäiväisesti työtä. Siksi tarvitsen lisää lähettäjiä.

Kerroin hänelle (tämän avasin varsinaisessa lähettäjäpiirikirjeessä) miten paljon lahjoitukset kattavat taloudellisesta tarpeesta tällä hetkellä.

Mission Europessa jokainen työntekijä kerää lahjoitukset omaan työnsä kulujen kattamiseen. Hän kerää palkkakulut, palkan sivukulut, työkulut, matkakulut ja muut kulut. Lisäksi siitä otetaan 10% hallintomaksu, jolla katamme kaikki hallintoon ja työntekijäkokouksiin liittyvät kulut. Mission Europessa hallintokulut ovat reilusti alle 10% eli äärettömän pienet.

Jos tuloja ei ole tarpeeksi, työntekijä joudutaan osa-aikaistamaan. Jos tuloja on yli tarpeen, ylijäävä osuus jää odottamaan pahempia päiviä.

Ystäväni kehotti olemaan lähettäjille avoin talousasioissa. Siksi kirjoitin tästä lähettäjäpiirikirjeessä. Lisäksi hän kertoi nostavansa kuukausikannatustaan kymmenellä eurolla. Kiitän!

Miten tukea lähetystyötä

Joku haluaa vain seurata työtä kirjeiden kautta. Sekin on hienoa. Joku rukoilee säännöllisesti. Joku on kuukausilahjoittaja, joku antaa silloin tällöin. Joku tukee parilla-kolmella eurolla, toinen suuremmalla summalla. Joku rohkaisee. Joku kertoo työstä ystävälleen ja kutsuu hänet mukaan. Iloitsen jokaisesta, joka on jossain vaiheessa tullut lähettäjäjoukkoon, ja iloitsen kaikista jotka vielä tulevat. Tervetuloa!

Joku sanoi minulle:

Näin minäkin asian ymmärrän. En ole omalla asiallani. Olen saanut tehtäväkseni julistaa evankeliumia, rohkaista kristittyjä ja rakentaa yhteyttä, jotta voimme tehdä enemmän. Paavalin sanoin: ”Voi minua ellen evankeliumia julista” (1. Kor. 9:16). 

Mitä on evankeliumi? Evankeliumin kaunus ja kristillinen todistus


Tässä oli otteita ja muokkauksia heinäkuun 2026 lähettäjäpiirikirjestäni. Tervetuloa kirjeen saajien joukoon ja lähettäjäpiiriini. Lue lisää, miten olla työssä mukana: MIKAN LÄHETTÄJÄPIIRISTÄ

RUKOUSAIHEENA mainitsin mm Uudenkaupungin seurakuntatapahtuman 2-4.10.2026 ja siihen liittyvän Missioforumin 1.-2.10.2026 Uudessakaupungissa. Siellä pohdimme seurakuntatapahtumien ja. missioiden mahdollisuuksia Suomessa.

Siunattua kesän jatkoa!

TÄTÄ SAA JAKAA

FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN