Will Graham Tallinnan Toivon festivaalissa – Mitä tapahtuu Suomessa?

Will Graham oli puhumassa kaksipäiväisessä Toivon aika -tapahtumassa Tallinnassa. Toivon aika (viroksi Lootuse aeg) oli toki pidempi prosessi ja tavoite suurempi kuin täyttää jäähalli kahtena iltana.

Pääsin työkiireiden vuoksi vain lauantain 19.10.2025 Tallinnan Tondiraban jäähalliin seuraamaan tapahtumaa.

Miksi lähdin Toivon aika -tapahtumaan?

Tapahtumien järjestäminen on osa työtäni Mission Europessa. Halusin nähdä, miten iltatilaisuus oli järjestetty. Lisäksi halusin kuulla Will Grahamin puheen. Kuuntelin hänen esitelmänsä toukokuussa Berliinissä Euroopan evankelioimisen kongressissa. Silloin hän puhui evankelioimiseen liittyvästä uskoontulokutsusta. Halusin kuulla Will Grahamia myös silmällä pitäen, voisiko häntä kutsua myös Suomeen puhumaan.

Tilaisuuden kulku

Saapuessani laivalla Tallinnaan otin satamasta taksin jäähallille. Parkkipaikkoja oli vaikea löytää, sillä jäähallin parkkipaikat olivat eri puolilta Viroa tulevien bussien käytössä. Nämä bussikuljetukset ovat tärkeä osa Grahamin organisaation tapahtumajärjestelyjä. Niillä saadaan väki maakunnista tapahtumaan. Taksi jätti minut pääoven viereen, maksoin ja olin kymmentä minuuttia ennen ohjelman alku hallissa. Jätin talvitakin narikkaan ja menin istumaan.

Alussa oli neljän eri kirkon edustajan lyhyt alkurukous. Siitä alkoi varsin kovaääninen musiikkipitoinen ohjelma, jossa muusikkoja oli sekä Virosta että Yhdysvalloista. Juontajaa ei ollut eikä puheita pidetty. Yhteislauluissa musiikin sanoja heijastettiin viroksi ja venäjäksi ruudulle. Näyttöruudut olivat käytössä myös amerikkalaisten yhtyeiden laulaessa.

Minua yllätti se, että ensimmäinen tunti oli musiikkikeskeistä. Puuttuvati juonto, tervehdykset ja uskoontulotodistukset, mitä monesti näissä on ollut. Kirjoitan tästä myöhemmin lisää ja laitan tähän linkin, sillä tämä kertoo mielenkiintoisesta kulttuurinmuutoksesta.

Kun musiikkia oli kuunneltu tunti ja vähän myös laulettu yhdessä, oli puheen aika. Will Grahamin saarna kesti uskoontulokutsun sisältäen noin tunnin. Graham puhui tuhlaajapojasta ja toi siihen liittyviä näkökulmia elämäämme. Tässä ei ollut oikeastaan mitään evankelikaalisesta herätyskokoustraditiosta poikkeavaa. Satoja ihmisiä vastasi kutsuun menemällä lavan eteen. Koulutetut avustajat antoivat heille ohjeita, miten jatketaan uskon tiellä.

Kun kaksi tuntia oli kulunut, näin Tarton piispan nousevan hallin portaita ylös. Ajattelin, että tämä on hyvä aika minullekin lähteä, että ehdin tervehtiä häntä ja pohtia, miten saan kyydin satamaan. Molemmat muuten onnistui.

Ennen tällaiset festivaalit ja missiot ovat päättyneet evankelistan esittämään uskoontulokutsuun ja eteen tulleiden auttamiseen. Nyt alkoi ohjelman kolmas osa!

En jäänyt tuohon, mutta kuulin, että ohjelma jatkui musiikkipitoisena. Kuulemma erityisesti nuoret jäivät vielä laulamaan ja ylistämään Jumalaa musiikin tahdissa. Tämä osa kuuluu uuteen festivaalistrategiaan.

Grahamin kolme sukupolvea

Will Grahamin isä on evankelista Franklin Graham. Franklinin isä on Billy Graham. Billy Graham oli vuonna 1984 matkalla Neuvostoliitossa. Tuolloin hän saarnasi myös Tallinnassa. Billy kävi Suomessakin puhumassa vuonna 1954 ja 1987. Moni vielä muistaa ainakin jälkimmäisen Missio Helsingin tapahtumat.

Franklin Graham oli Virossa puhumassa toukokuussa 2009. Olin tuolloin mukana järjestämässä hänen Toivon festivaalia Saku Suurhalliin.

Kukin Grahameista on tietysti erilainen julistaja, mutta toimintatavat ovat hyvin samankaltaisia. Tämä on luonnollista, sillä heitä yhdistää sama järjestö Billy Graham Evangelistic Association (BGEA) sekä Billy Grahamin hengellinen ja toiminnallinen perintö.

Will Graham Suomeen?

Pohdin, voisiko Will Graham ja hänen järjestönsä BGEA tulla Suomeen vastaavanlaiseen festivaaliin. Billy on ollut Suomessa kahdesti, Franklinin tuloa on suunniteltu, mutta se ei ole vielä onnistunut. Ehkäpä tänä vuonna 50-vuotta täyttänyt Will olisi sopiva henkilö meille?

Grahamin järjestö BGEA voi tulla apuun mission, festivaalin, celebraation tai vastaavan järjestämiseen, jos taustalle löytyy tarpeeksi laaja kutsujien ja seurakuntien joukko. He haluavat tehdä työtä yhteistyössä paikallisten kirkkojen, seurakuntien ja kristillisten järjestöjen kanssa.

Kyseessä ei ole kokoussarja vaan uskon löytämiseen ja seurakuntien vahvistumiseen liittyvä prosessi

On helppoa vuokrata halli, tilata kuuluisia muusikkoja ja puhujia täyttämään tila. Se ei ole Grahamin järjestön tavoite.

Tallinnan festivaalin tavoite oli suurempi kuin saada paljon väkeä yhteen. Siksi Tallinnankin festivaalin valmisteluun varattiin aikaa.

Kyse on prosessista. Ensin paikallisesti kartoitetaan, mitkä kirkkokunnat ja seurakunnat voisivat olla mukana. Neuvotellaan BGEA:n kanssa, joka lähettää tiimin valmistelemaan tapahtumaprosessia. Jossain vaiheessa voidaan järjestää kampanjan avaus. Tallinnassa se oli tammikuussa. Siinä esiteltiin festivaalin näky ja erityisesti Andreas-projekti, joka tähtää ystävien kutsumiseen festivaalin tapahtumiin. Andreas oli se, joka toi Pietarin Jeesuksen luokse. Eri puolilla Viroa järjestettiin koulutuskursseja uskosta ja Kristuksesta kertomisesta. Rukoustoimintaa vahvistettiin. Bussikuljetuksia tilattiin.

Kaksi jäähallin tapahtumaa olivat vain jäävuoren huippu.

Sitä huippua tarvittiin antamaan prosessille näky ja tähtäyspiste. Jäähallin kokoussarjan jälkeen prosessi jatkui uskoontulleiden huolehtimisena, että he löytävät tien seurakuntaan.

Festivaalien ja missioiden järjestäminen vaatii ammattitaitoa. Tunnen Suomesta joitakin kokeneita missioiden valmistelijoita. Olen seurannut, miten Arto Valkeapää on järjestänyt mssioita muun muassa Missio Jyväskylän syksyllä 1989. Erityisen tiiviisti olen seurannut Kalevi Lehtisen kymmenien missioiden valmistelijan Seppo Niemeläisen ajattelua ja toimintaa. Olemmehan nyt työtovereita Mission Europessa.

Olisipa meillä Suomessa edelleen kyvykkäitä henkilöitä tällaisten kokoussarjojen valmisteluun! Usein kiinnitämme huomion vain evankelistaan, jolla on itse asiassa hyvin pieni osa kokonaisuudesta.

Miksi missioita ja festivaaleja?

Missiot ovat pyrkineet alueen koko väestön tavoittamiseen. Tähän on tarvittu laajaa kristittyjen sitoutumista, sillä tavoite on niin iso, ettei se onnistu seurakuntien työntekijöiden voimin.

Missiot pyrkivät herättämään ihmisten mielenkiinnon ja tekemään uskosta puhumisen kynnyksen matalaksi. Tämä mahdollistaa seurakuntalaisten keskustelut uskosta harrastuksissa, kotona ja työpaikoilla.

Missioissa pyritään vahvistamaan kristittyjä ja seurakuntia. Tämän vuoksi missioissa on myös seurakuntalaisia kouluttava osuus.

Missio tähtää uskon syntymiseen kolmiyhteiseen Jumalaan. Rippikoulussa minulle opetettiin, että Jeesuksen tunteminen on elämämme tärkein asia. Paavali kertoo ihmisten voittamisen Kristukselle olleen toimintansa päämäärä (1. Kor. 9). Missio tähtää uskon löytämiseen.

Uudessa testamentissa kerrotaan, että Jeesus ja apostolit puhuivat myös suurille kansanjoukoille. Kristillinen julistus ei tapahdu vain kirkon seinien sisällä tai kahdenkeskisissä keskusteluissa. Sanoma on julkinen ja kaikille kerrottava.

Missiot vahvistavat kristittyjen uskoa ja valmiutta kertoa uskosta toisille. Missioiden aikana voidaan löytää myös monia diakonisia palvelutehtäviä kristityille.

Koska missiot yleensä tehdään kristillisten kirkkokuntien, seurakuntien ja kristittyjen yhteistyönä, prosessi vahvistaa kristittyjen yhteyttä.

Onko suurkokousten aika ohi?

Jos tavalliselta suomalaiselta kysytään, kannattaako ihmisten tulla yhteen suuriin tapahtumiin, vastaus lienee myönteinen. Suomalaisetkin näyttävät mielellään menevän suuriin konsertteihin vaikkapa Olympiastadionille. Suurten yleisötapahtumien aika ei ole kulttuurissamme ohi.

Tämän vuoksi hengellisten festivaalien ja missioiden aika ei ole ohi. Niitä ei vaan ole järjestetty.

Osaaminen voi olla ruosteessa tai se puuttuu. Osaamista voi hankkia.

Kyse on pitkälti siitä, onko näkyä tällaisten tapahtumien merkityksestä.

Moni on löytänyt uskon suurissa tapahtumissa. Monen usko ja kutsumustehtävä on kirkastunut niissä.

Minä en ole kiinnostunut vain tapahtuman järjestämisestä, mutta näen, että sellaisten prosessien järjestäminen, jotka tähtäävät kristittyjen yhteiseen avoimeen evankeliumin julistamiseen on äärettömän tarpeellista nykyään.

Nyt usko näkyviin ja kuuluviin

Meidän aikanamme uskosta on tulossa taas puheenaihe. Erityisesti nuorten kiinnostus uskoa kohtaan on lisääntynyt. Olen kuullut monen vanhemman ihmisen kertovan uskon löytämisestä. Nyt on työn aika Suomessa.

Tehdään uskosta näkyvä ja kuuluva. Toimitaan yhdessä kaikkien kristittyjen kanssa. Otetaan uskon askelia. Vahvistetaan ja varustetaan kristittyjä. Iloitaan, että voidaan olla toteuttamassa evankeliomis- ja lähetystehtävää.

Mielestäni on mahtavaa elää juuri nyt ja palvella Jumalan valtakunnan tehtävissä juuri nyt tällaisena aikana.

Kiinnostaako sinua tällaisten suurten evankelioimiseen liittyvien prosessien järjestäminen ja mukana olo niissä? Mitä haluaisit nähdä ja missä?

TÄTÄ SAA JAKAA

FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN