Veikko Lavi (1912-1996) oli laulaja, lauluntekijä ja kirjailija. Minulle on jäänyt mieleen hänen laulunsa Jokainen ihminen on laulun arvoinen. On hyvä, että jokainen huomioidaan ja nähdään arvokkaana. Jokainen on myös arvokkaampi kuin laulu.
Jokainen ihminen on laulun arvoinen alkaa kuvauksella ihmiskunnasta, jossa jokainen näyttää ihmismassassa samankaltaisena, mutta lopulta kahta samanlaista ei ole.
Ihmisiä on kuin muurahaisia
ne loputonta polkuansa taivaltaa
On kaukaa katsottuna kaikki samanlaisia
Niin ettei heitä toisistaan voi eroittaa
Kurkistaa jos voisi sielun syvyyteen
Niin kahta samanlaista eipä ois
Ken katsoo kauneuteen eikä hyvyteen
Häneltä monta ystävyyttä jääkin pois.
Tämän jälkeen tulee kertosäkeistö:
Jokainen ihminen on laulun arvoinen
Jokainen elämä on tärkeää
Jokainen ihminen vain elää hetken sen
Sen minkä kohtalo on hälle määräävä
Tämä kertoo jokaisen arvokkuudesta ja ihmeellisyydestä. Yksi aikamme ongelma on se, että kaikki eivät pysty näkemään omaa arvokkuuttaan ja tärkeyttään. Se ei ole kiinni saavutuksista tai asemasta, vaan siitä, että olemme syntyneet tänne ihmisiksi. Tämä tekee meistä arvokkaan.

Kolme myönteistä ihmettelyn aihetta
Edellä sanottu on minulle köyhistä ja vaatimattomista olosuhteista nousseelle tärkeä. Olen vähätellyt itseäni ja hävennytkin taustaani. Mutta nyt pidän niitä arvokkaina lähtökohtina elämälle ja kutsumukselleni. Haluan nähdä jokaisen arvokkaana ja kohdella häntä sellaisena. Kristillinen maailmankatsomukseni vahvistaa tätä kutsumusta.
Tässä mainitsen kolme minulle tärkeää asiaa ja ihmettelyn aihetta.
1. Ihminen
Olen yli puolen vuosisadan ajan ihmetellyt elämää. Mutta vasta viime vuosina olen pohtinut ihmisenä olemista, tarkoitusta, arvokkuutta ja päämäärää tiiviimmin. Olen elämässäni ja työssäni nähnyt ihmisen ihmeellisyyden ja kyvykkyyden lisäksi haavoittuvuutta ja keskeneräisyyttä. Olen nähnyt hyvyyttä ja pahuutta. Tämä kaikki on osa ihmisyyttä. (Miksi meissä on pahaa? Tähän kristillinen usko antaa hyvän vastauksen.)
Olen pohtinut ihmisenä olemisen päämäärää ikuisuuden näkökulmasta. En usko, että kuolema on ihmisen ihmeellisyyden loppu. Elämä jatkuu kuolemankin jälkeen.
Olen pohtinut ihmisenä olemisen päämäärä myös siitä näkökulmasta, millaiseksi minun tulisi tulisi tulla jo tässä elämässä eikä vain tulevassa.
Siksi kysyn, millainen on elämä, jota Mikan tulee elää? Millaista on hyvä mikuus? Millainen on juuri minun tarkoitukseni, missioni, arvoni. Miten elän hyvin ja oikein? Millaisen jäljen jätän niihin, joita olen kohdannut? Millaisen perinnön jätän kun siirryn ikuisuuteen? Miten ja mistä minut muistetaan? Miten haluan, että minut muistetaan?
Nuo kysymykset tarkoituksesta ja hyvästä elämästä kertovat maailmankatsomuksestani. Uskon, että minun ja ihmisen tarkoitus löytyy Jumalan yhteydestä. Tämä sisältää myös ajatuksen, että olen ja olemme parhaimmillamme Jumalan yhteydessä kun tulemme suuri siksi persoonaksi, jollaiseksi kukin on luotu. Tämä on löytöretki.
Veikko Lavi toteaa hyvin, että olemme erilaisia. Hän kertoo jopa sielun syvyydestä, sisäisestä ihmisestämme. Päältäpäin olemme samankaltaisia, mutta silti erilaisia. Mutta jokainen ihminen ja elämä on tärkeä Jumalan luomana.
2. Jumala
Toinen ihmeellisyys elämässäni on Jumala. Lähden liikkeelle kristillisestä käsityksestä: Jumala on kaiken luoja ja luodun ylläpitäjä. Hän on luonut ihmisen elämään yhteydessään ja häntä varten. Raamatun alussa ovat kuuluisat sanat:
Alussa Jumala loi taivaan ja maan.
Hän loi maailman puhumalla. Sanat olivat luomistyön väline. Uusi testamentti toteaa, että tämä Sana viittaa Jeesukseen Kristukseen. Paavali kirjoittaa, että meidät on luotu Jeesuksen kautta ja Jeesusta varten (Kol. 1).
Jumala loi valtavan universumin. Hän loi maan, jonne asetti ihmisen. Lopulta Jumala itse tuli ihmiseksi Jeesuksen Kristuksen persoonassa.
Kyseessä oli pelastuspartio. Raamattu ennustaa tästä Vanhassa testamentissa ja Uusi testamentti kertoo, mitä Jeesus teki. Pelastusretken ydin oli siinä kun hän kantoi ristinkuolemallaan syntiemme rangaistuksen. Tämä on jumalallinen ihme. Rakkaudessaan Jumala kohdisti itse vaatimansa rangaistuksen omaan itseensä. Kolmiyhteiselle, kolmipersoonaalliselle Jumalalle, tämä oli mahdollista. Tämä tapahtui rakkaudesta meihin:
”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainoan poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
Jumalan ihmiseksi tulossa (inkarnaatio) näkyy hänen ihmisrakkautensa ja halunsa olla yhteydessä meihin.
Jumala on luonut sinut, hän on ristillä lunastanut sinut. Hän on maksanut sinusta suurimman mahdollisen hinnan. Sekin kertoo sinun arvokkuudestasi.
3. Ihmisen ja Jumalan välinen yhteys
Kolmas ihmettelyni aihe on kyvykkyytemme olla erityisessä yhteydessä Jumalaan. Jokainen on luotu tätä yhteyttä varten.
Tämän mahdollistaa Jumalan ihmiseksi tulo Jeesuksessa sekä Hänen ristinkuolemassa tapahtunut syntivelkamme maksu. Jumala-isä nosti Jeesuksen kuolleista todistaakseen, että tuo kuolema riitti hänelle.
Rakkaudessaan Jumala kertoi, miten yhteys syntyy meidän osaltamme. Yhteyden syntymisen välineitä ovat kaste, ehtoollinen ja Raamatussa oleva Jumalan sana, jota voi lukea ja kuulla. Usko ja yhteys syntyy eri tavoilla, mutta jokin noista kolmesta on aina mukana.
Usko synnyttää yhteyden. Mitä usko on? Se on turvautumista, luottamista, avuksi pyytämistä ja antautumista eli vastustuksen lopettamista.
Olen varmaankin aina uskonut Jumalaan ja Jeesukseen, mutta uskosta tuli tiedostavaa uskoa ennen rippikouluikää. Olin hengellisessä illassa, jossa puhuja kysyi: Onko täällä sellaisia, jotka haluaisivat tulla uskoon? Hän pyysi nostaa kättä. Halusin, nostin ja koin, että jotain merkittävää tapahtui. Ja se on jatkunut tähän asti. Löysin yhteyden.
Jumala omalta puoleltaan koettaa saada kaksi persoonaa yhteen: ihmisen ja Jeesuksen. Tämä yhteys on tarkoitettu jokaista varten ja se on elämän suuri päämäärä.

Lopuksi – Tie alkuun
Tässä kerroin kolmesta ihmettellyni aiheesta: ihmisestä, Jumalasta ja heidän suhteestaan.
Näistä nousee myös minulle annettu tehtävä elämässä: auttaa monia ymmärtämään ihmisyyttä, Jumalaa ja löytämään ihmeellinen usko eli yhteys Jumalaan.
Jumalan ja ihmisen suhteessa on kyse kahden persoonan kohtaamisessa. Jumala on ilmaissut Raamatussa tähän liittyen muun muassa nämä totuudet:
- Jumala on luonut meidät tarkoitusta varten.
- Meidät väärät tekomme, valintamme, sanamme ja laiminlyöntimme, joista Raamattu käyttää nimeä synti, erottaa meidät Jumalasta ja hänen yhteydestään nyt ja ikuisuudessa.
- Jumala tuli Jeesuksessa maailmaan. Jeesus eli täydellisen ja virheettömän elämän. Hänet vangittiin ja tapettiin julmalla tavalla. Ristinkuolemassa hän kantoi meidän syntiemme rangaistuksen.
- Jeesus avasi meille mahdollisuuden yhteyteen Jumalan kanssa. Usko Jeesukseen tuo tämän yhteyden. Usko on turvautumista, avuksi pyytämistä ja vastaanottamista.
Jos haluat uskoa ja löytää yhteyden, voit pyytää sitä Jumalalta vaikka sanomalla hänelle näin:
Jumala, tässä olen. Haluan löytää oman elämäni tarkoituksen, sen mitä varten sinä olet minut luonut. Haluan löytää yhteyden sinuun. Tiedän, että syntini erottaa minut sinusta. Anna ne Jeesuksen ristinkuoleman tähden anteeksi. (Voit tässä tunnustaa Jumalalle asiat, jotka painavat mieltäsi). Elämäni kuuluu sinulle. Haluan uskoa sinuun ja seurata sinua. Haluan, että sinä olet elämäni Herra ja Vapahtajani. Tässä ja nyt annan elämäni sinulle, sillä sinulle se kuuluu. Kiitos, että annoit Jeesuksen minulle elämän tuojaksi. Opeta minua elämään sinun omanasi ja seuraajanasi. Aamen
Jos rukoilit tämän nyt tai aikaisemmin, annan sinulle tässä muutaman ohjeen kristityn tiellä:
1. Jatka rukousta. Rukous on keskustelua Jumalan kanssa. Puhu hänelle, juttele hänen kanssaan.
2. Lue Raamattua. Etsi Raamattu tai lue sitä netin kautta. Aloita Uudesta testamentista. Lue joka päivä edes vähän.
3. Mene seurakuntaan. Mene sinne, missä on toisiakin uskovia.
4. Kerro jollekin, että rukoilit ja uskot nyt Jumalaan.
TÄTÄ SAA JAKAA
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN