Berliini 24.7.2025
Tapasin toissapäivänä etiopialaisen Tariku Fufan. Sydämeni lämpeni, kun hän kertoi tehneensä opiskelijatyötä Jimman kaupungissa, jossa itsekin olen käynyt. Tuo alue annettiin Kansanlähetyksen työalueeksi 1970-luvulla. Tämä Jimman kaupunki ja Mekane Yesus -kirkon Jimman hiippakunta ovat edelleen rukouksissani.
Puheensa alussa Tariku Fufa kiitti muun muassa suomalaisia, jotka ovat tehneet tärkeää työtä evankeliumin tuomisessa ja juurruttamisessa Etiopiassa.
Tariku Fufan ihmeellinen tie
Tarikun äiti hylkäsi poikansa. Isä huolehti hänestä ja laittoi neljävuotiaan pojan lammaspaimeneksi. Kun Tariku täytti 10 vuotta, hänet oli laitettava kouluun. 13-vuotiaana hän kuuli Jeesuksen rakkaudesta ja tuli uskoon. Tämän seurauksena hänen isänsä ja äitipuolensa hakkasivat hänet tiedottomaksi ja jättivät kadulle kuolemaan.
Tariku eli 6 vuotta kadulla yrittäen pärjätä köyhyyden ja vaikean astmansa kanssa. Tariku kertoi:
”Itkiessäni ja huutaessani Jumalalle, kuulin Herran hiljaisen ja lempeän äänen sanovan selvästi:
‘Tariku, poikani, älä itke. Et ole ilman apua. Kolmen kuukauden päästä parannan sinut astmasta. Kun olet parantunut, siitä kolmen kuukauden päästä vien sinut toiseen kaupunkiin ja avaan sinulle oven koulutukseen. Pääset yliopistoon ja alat julistaa evankeliumiani ympäri maailmaa, kielellä, jota et ole koskaan puhunut.”
Tariku parantui. Hän jatkoi koulunkäyntiä. Kun hänen valmistuminen yliopistosta lähestyi, isä sai tietää, ettei poika ollutkaan kuollut, hän oli yhä elossa. Isä etsi poikansa pyytääkseen anteeksi tekojaan.
Tariku sanoi isälleen:
‘Isä, Jeesus, jota seuraan, piti minusta huolen. Hän paransi minut astmasta. Jeesus antoi minulle toivon.’ Sanoin: ‘Kyllä, isä, annan sinulle anteeksi, koska seuraan Jeesusta.”
Tariku palasi kotiin isänsä kanssa ja jakoi kertomuksensa selviytymisestään. Tämän seurauksena koko kylä, mukaan lukien hänen isänsä, antoivat elämänsä Kristukselle.
Nyt Tariku johtaa Afrikassa hengellistä työtä, jolla on toimintaa monessa eri maassa. Hän oli puhumassa yhteistyökumppanimme Agape Europen tapahtumassa.
Tariku puhui meille eurooppalaisille kutsumuksen toteuttamisesta kuutta asiaa painottaen.
- Kerro henkilökohtainen tehtäväsi ja tarinasi. Kerro siitä toisille.
- Rukoile ja paastoa.
- Toimi Pyhän Hengen voimassa.
- Osoita tinkimätöntä kuuliaisuutta. Tee, mihin Raamattu ja Jumala kutsuu.
- Ole valmis maksamaan hintaa. Edessä ei ole helppo tie.
- Tee yhteistyötä ja yritä saada toiset mukaan.
Mission Europen tiimi Berliinissä
Agape Europe on tärkeä yhteistyötahomme. Siksi saimme kutsun heidän työntekijätapaamiseen. Olen täällä Aulikki ja Markku Happosen, Matti Hernesahon, Elina Braz de Almeidan ja Helmuth Garoebin kanssa. Täällä on pari tuhatta muutakin.
Olemme kuulleet uutisia evankeliumin muutosvoimasta Euroopan 750 miljoonan ihmisen keskellä. On rohkaisevaa nähdä suuri joukko niitä, jotka näkevät Euroopassa tehtävän lähetystyön tarpeellisuuden, ja ovat innolla siinä kanssamme mukana. Yhdessä Euroopan hyväksi!
Mission Europen perustajat Kalevi Lehtinen ja Markku Happonen toimivat aikoinaan Agape Europen toiminnanjohtajina. Meillä on sopimus yhteistyöstä järjestön kanssa. Olemme kiitollisia, että kiireisessä aikataulussaan Agape Europen johtaja Javier Garcia löysi aikaa viettää myöhäisiltaa tiimimme kanssa.
Mediapastorit vauhdissa
Kesäkuun lopussa aloitin Petri Välimäen kanssa uuden ohjelmasarjan teon TV7-kanavalla. Aarteita saviastioissa -ohjelmassa keskustelemme vieraiden kanssa Jumalan antamista lahjoista ja kutsumuksista. Ohjelmat tulevat ulos vuoden lopulla. Nyt 10 ensimmäistä ohjelmaa on tehty.
Eläkeläiset kutsuivat puhumaan
Oli hyvä olla seurassa, jossa itsekin olen ehkä joskus mukana. Kysyin rukouksessa: Jumala, mistä minun pitäisi puhua? Koin, että minun pitää rohkaista ikääntyneitä jatkamaan kutsumuksissaan.
Ikääntyminen ei tarkoita kutsumuksista luopumista. Se voi tarkoittaa kyllä muutosta joihinkin kutsumuksiin ja tehtäviin. Ikääntyminen tuo myös uusia ja toisenlaisia tehtäviä.
Apostoli Paavali toisessa korinttilaiskirjeessä kertoo vaikeuksistaan ja ilmaisee selvästi halunsa päästä Herran luokse (2. Kor. 5:1-8). Hän oli siis valmis jo kuolemaan!
Rakkaus ja sitoutuminen
Kuolemaansa pohtiessaan Paavali muistaa, että hän on kohdannut Kristuksen rakkauden ja saanut tehtävän (5:14-15), ja luvun lopussa hän on taas täysillä sitoutunut tehtäväänsä (5:18-21).
Paavalin esimerkki kertoo, että joskus elämän missio ja kutsumus voi kadota myös niiltä, jotka ovat olleet vahvasti mukana hengellisessä työssä. Paavalia auttoi montun pohjassa Jeesuksen rakkauden ihmettely ja kutsumuksensa muistaminen.
Oletko joskus ajatellut,
- ettei sinulla ole enää mitään tehtävää?
- olet turha ja hyödytön?
- parasta ennen päivämäärä on ohi?
- olen jo aivan poikki ja uupunut?
- olisi jo parasta siirtyä taivaaseen?
Haluan rohkaista sinuakin jatkamaan kutsumuksissasi edelleen. Tai ehkäpä Jumala antaa eteesi jotain aivan uutta.
- Olet toiminut lähdettäjänä minulle ja evankeliumille. Kiitos!
- Ehkäpä joku tarvitsee apuasi. Tai sitä, että huomaat hänet ja sanot jotain hyvää hänen yksinäisyytensä keskelle.
- Onko Jumala kutsunut sinua johonkin tehtävään, mitä et ole uskaltanut aloittaa, koska pelkäät, ettei sinusta ole siihen.
- Jokainen voi rukoilla maansa, omaistensa, ystäviensä, hengellisen työn ja lähetystyön puolesta. Tämä on yksi maailman suurimmista kutsumuksista, joka vaatii aikaa ja itsekuria.
Paavalin kokemus kertoo kutsumuksen uudelleen löytämisestä. Se syttyy, kun ymmärrämme Kristuksen rakkauden ja muistamme, millaisen tehtävän olemme saaneet.
Muistan lähetystyöntekijä-rovasti Päivö Parviaisen, joka totesi 100-vuotishaastattelussa:
”Kun minulta on kysytty, odotanko minä taivaaseen pääsyä, niin minä olen sanonut, että en ollenkaan. Kyllä siellä sitten kerkiää olla, mutta nyt pitää pelastaa ihmisiä.”
Minua on puhutellut Psalmin 92 kuvaus iäkkäästä.
”Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu,
kasvavat korkealle kuin Libanonin setrit.
Heidät on istutettu Herran temppeliin,
he kukoistavat Jumalamme esipihoilla.
Vielä vanhoinakin he ovat voimissaan, versovat ja vihannoivat, kertovat Herran oikeamielisyydestä.”
YSTÄVÄNI, ollaan me tällaisia puita. Ollaan vankkoja ja horjumattomia kuin Libanonin setrit. Ollaan tarvittaessa taipuisia kuin palmut. Myrskyissä nuo erilaiset puut pysyvät pystyssä juuriensa takia.
HEI, ollaan vielä vanhoinakin voimissamme, kukoistetaan, kannetaan hyvää hedelmää, vihannoidaan ja kerrotaan Herran hyvyydestä.
Kiitos, että luit tänne asti. Tässä on otteita heinäkuun kuukausikirjeestäni. Olet tervetullut mukaan tähän palvelutyöhön. Tässä kolme tapaa:
Kuukausikirjeen tilaus/lähettäjäpiiriin tuleminen.
Kutsu vierailulle seurakuntaan, kotiseuroihin ja tapahtumiin.
TÄTÄ SAA JAKAA
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN