Kirjoitin joulun aikaan Facebookiin pari blogikirjoitusta, joita sitten jatkoin vielä edelleen. Päätin lopettaa kuitenkin neljäntenä joulupäivänä kymmenenteen kirjoitukseen. Näitä olisi voinut tästä vielä jatkaa, mutta ehkä ensi jouluna lisää. Tässä alla blogikirjoitukseni sellaisenaan. Yritin pitää ne lyhyinä ja se ei ollut helppoa.
Joulu on valtavan hieno juhla, jonka ytimessä on Jumalan syntyminen ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa. Tämä Jeesuksen lihaksi tuleminen, inkarnaatio, on suurin ihme. Luoja tuli itse laatimansa suunnitelman ja tavan mukaisesti luomaansa maailmaan.
1. Edeltä tiedetty joulun juhla
Joulu on vanha juhla. Apostoli Paavali kirjoittaa, että Jumala on ”ikiajoista asti pitänyt salaisuutenaan” Jeesusta (Ef. 3:9). Joulun suunnittelu aloitettiin ennen maailman luomista.
Jo Raamatun alun syntiinlankeemuskertomuksessa on lupaus naisen siemenestä, joka tuhoaa paholaisen voiman (1. Moos. 3:15). Tämä on ensimmäinen suora ennustus Jeesuksesta.
Jeesus on Miikan kirjassa ennustettu Israelin hallitsija, joka syntyy Betlehemissä, mutta hänen alkuperänsä on muinaisuudessa, ikuisista ajoista (Miika 5:1).
Jeesus on Jesajan ennustama Herra, jonka nimi on Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas (Jes. 9:5).
Jeesus on Danielin kirjan kuvaama Ihmisen Poika, jolla on iäinen valta ja katoamaton valtakunta (Dan. 7:13-14).
Jouluna Jumalan suunnitelma meni eteenpäin, ja profetiat lähtivät toteutumaan. Valtavaa!
Jeesuksen syntymä ilmoitettiin Marialle ja Joosefille pienessä Nasaretin kylässä. Hän syntyi Betlehemissä.
Tämä kaikki on oikeasti tapahtunut. Tiettynä hetkenä, tietyssä paikassa. Siis oikeasti historiassa.
Kristinusko ei ole uskoa joihinkin hienoihin ajatuksiin, vaan ihan oikeasti tapahtuneisiin asioihin. Jeesuksesta opetetaan hyvin tarkasti: sikiäminen, syntyminen, kärsiminen, kuolema, ylösnousemus ja takaisintulo. Todellisia, tiettyinä hetkinä tapahtuneita tai tapahtuvia asioita.
Joulun sanoma on totta: Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa. Hän tuli meidän ja meidän pelastuksemme tähden.
Joulu kertoo sinun tärkeydestäsi ja arvostasi. Jumala tuli sinua varten maailmaan. Joulun sanoma ja Jeesus Kristus ovat Jumalan lahja sinulle.
Katsele ja ihmettele! Ja sano: ”Minulle on syntynyt Vapahtaja.”
2. Suhdedraamaa ennen joulua
Miten Maria mahtoi selittää kihlatulleen, että on nyt raskaana Pyhän Hengen vaikutuksesta? Ainakin Joosef oli aikeissa jättää Marian. Enkelin piti estää tämä.
Enkeli kertoi Joosefille, että Maria odottaa Jumalan Hengen vaikutuksesta profeettojen kautta luvattua pelastajaa: ”Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.” (Matt. 1:21).
Marialle enkeli kertoi, että Jumala on antanut Marialle erityisen tehtävän synnyttää poika, jota ”kutsutaan Korkeimman Pojaksi” ja jonka ”kuninkuudella ei ole loppua.” (Luuk. 1:30-33).
Marian ja Joosefin tehtävä ei ollut helppo. Häpeä oli mukana, sillä kihlapari oli raskaana. Jeesus syntyi avioliiton ulkopuolisena lapsena. Liekö sosiaalinen häpeä Jeesuksellekin kova paikka lapsena? Myöhemminkin kuuluisana vaikuttajana ainakin kerran oppikiistoissa hän sai kuulla sanat.: ”Me emme ole porton poikia.” (Joh. 8.31). Viittasivatko juutalaiset Jeesuksen syntymiseen avioliiton ulkopuolella?
Kun Jumala tuli ihmiseksi, hänet annettiin köyhiin, nuoriin ja kokemattomiin käsiin.
Jumalakin voisi laulaa suomalaista virttä: ”En etsi valtaa loistoa”. Hän etsi ihmisen, joka oli tarpeeksi pieni ja nöyrä tärkeään tehtävään.
Marian ja Joosefin tehtävä oli hoitaa raskausaika turvallisesti, vaikka siihen osuikin matka Betlehemiin.
3. Perillä Betlehemissä
Betlehemin talot ja valot näkyvät jo horisontissa. Lämpimät ja puhtaat lakanat majatalossa sekä kylpy raskaan matkan päätteeksi tekisi hyvää.
Joosef kolkuttelee majatalojen ovia, Maria ihmettelee alkavia supistuksiaan aasin selässä. ”Täällä ei ole tilaa.”
Lopulta eräs ystävällinen suostuu päästämään nuoret talliin: Se ei ole mikään tyyppihyväksytty navetta, mutta parempi olla siellä kuin taivasalla.
Tallissa on tallin asukkaat ja tallin tuoksu. Joosef auttaa Marian aasin selästä ja tekee hänelle heinien päälle pehmeän vuoteen siten. Joosef avaa oven tuulettaakseen yöpaikkaa. Oviaukosta Maria katsoo Juudean tähtitaivasta muistellen yhdeksän kuukauden takaisia enkelin sanoja. Tätäkö se tarkoittaa, kun on saanut Herralta tehtävän.
Aasi saa ruoka-annoksensa ja iloitsee toisten eläinten seurasta. Marian synnytystuskat kasvavat aaltoilevana yhä useammin toistuvana kipuna. Hän puristaa Joosefin kättä: Onneksi olemme tässä yhdessä.
Joosef miettii, mitä tulisi tehdä. Olemme kaukana kotoa. Ketään sukulaista ei ole paikalla auttamassa ja synnytysvalmennus Nasaretissa jäi käymättä. Miksi meidän piti juuri nyt tulla Betlehemiin?
4. Ihmeiden ihme: Tallissa syntynyt kuningas
Joulun sanoma ei ole siinä, että lapsi on syntynyt maailmaan, vaan siinä, KUKA tuo lapsi on. Päivittäin syntyy tuhansia lapsia, mutta tuo yksi lapsi Betlehemissä oli erityinen.
Itse Jumala tuli Jeesuksessa ihmiseksi! Luoja tuli luomaansa maailmaan. Tämä ihmeellinen tapahtuma ei ole koskaan toistunut eikä tule toistumaan.
Tätä kutsutaan inkarnaatioksi, joka latinasta juontuvana tarkoittaa ’lihaksi tulemista’. Jumala otti lihan, luut ja kaiken ihmiselämään kuuluvan omakseen – ilot, surut, kipu ja kuoleman tuskat. Hän tuli luotujensa kaltaiseksi, kuninkaaksi, joka kantoi orjantappurakruunua.
Varsinainen ihme tapahtui jo yhdeksän kuukautta ennen joulua, kun neitsyt Maria tuli raskaaksi Pyhän Hengen vaikutuksesta. Joulun tapahtumat ovat tämän ihmeen luonnollinen seuraus.
Joulun sanomassa on ainakin kolme ihmeellistä asiaa:
Ensimmäinen ihme: Jumala itse tuli maailmaan, jonka hän oli luonut. Tämä on ihme, jota kristityt ovat ylistäneet vuosisatojen ajan. Kuten Kolossalaiskirjeessä sanotaan, pienessä Jeesus-lapsessa ”asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti” (Kol. 2:9). Betlehemin lapsessa jumalallinen luonto yhdistyy ihmisyyteen.
Toinen ihme: Ihmiskunnan suurin lahja eli alle puolen metrin pituinen ja muutaman kilon painoinen aarre annettiin kahden nuoren ja kokemattoman ihmisen käsiin. Tallin tuoksuun, köyhään perheeseen ja tuntemattomuuteen. Marian ja Joosefin tuli pitää Jeesus hengissä edessä olevaa suurta tehtävää varten.
Kolmas ihme: Jeesus syntyi meitä varten. Jeesus on meidänkin Vapahtajamme. Jeesus syntyi jokaista ihmistä varten valmistamaan meille tien Jumalan luokse.
Joulun sanoma ei löydy minun sisältäni ja jouluvalmisteluistani vaan ulkopuoleltani Jumalan teoista minun hyväkseni. Joulun sanoma on Jeesuksessa Kristuksessa ilmestynyt Jumalan rakkaus. Katso seimeen, näet Jumalan rakkauden.
Siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa sinulle!
5. Ensimmäinen ilosanoman ilmoitus: Vapaus, ilo ja rakkaus
Joosef ja Maria olivat tallissa vastasyntyneen kanssa. Tilanne tuskin oli kiiltokuvamainen.
Ehkä napanuora oli juuri katkaistu, kun enkeli ilmestyi lähellä oleville paimenille. Varmaan paimenien puntit tutisivat katsoessaan näkyä. Enkeli sanoi:
”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”
Enkeli korostaa ihmisille tullutta suurta iloa. Kreikan kielessä ”χαρὰν μεγάλην”, kharan megalen, mega-ilo. Latinaksi ”gaudium magnum”, magnum-ilo. Jeesus ei vie iloa, vaan tuo ilon.
Enkeli korostaa ihmisille tulevaa vapautta. Vapahtaja ei vie vapautta, vaan tuo sen.
Enkeli sanoi, että vauva on Kristus eli Messias, Vanhan testamentin lupaama pelastaja.
Ilmoituksen jälkeen paimenet katselivat Jumalaa ylistävää taivaallista sotajoukkoa, joka sanoi: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” Enkelit korostivat Jumalan rakkautta, joka tuli ilmi Jeesuksen syntymässä.
Enkelin julistus koskee sinuakin. Jumala rakastaa sinua. Hän on antanut Vapauttajan eli Vapahtajan sinulle. Siinä on suurimman ilon aihe.
Tämä ilo, vapaus ja rakkaus kuuluu kaikille kansoille ja kaikenlaisille ihmisille. Ei vain joillekin valituille, hyville ja hurskaille.
Nauti joulun ilosanomasta ja sano itsellesi: ”Tänään on minullekin Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja!”
6. Joulun aikataulu (Kairos ja kronos)
Uusi testamentti on kirjoitettu kreikaksi. Kreikassa aikaa kuvataan sanalla kronos, joka tarkoittaa aikaa, jonka avulla mitataan tunteja, päiviä ja vuosia. Nyt on vuosi 2024 jälkeen Jeesuksen syntymän. Jeesuksen syntymän kertomuksissa korostetaan tapahtuman historiallista luonnetta mainitsemalla useita henkilöitä ja paikkoja.
Jeesuksen syntymän ajankohta ilmoitettiin sen ajan tavan mukaan hallitsijoiden kautta. Jeesus syntyi, kun Augustus antoi verotuskäskyn ja Quirinius oli Syyrian käskynhaltijana. Tämä kuva kronologista aikaa.
On kuitenkin olemassa toinenkin aikaan liittyvä kreikan sana: kairos. Se tarkoittaa sopivaa ja oikeaa hetkeä. Raamattu käyttää tätä sanaa myös kuvatessaan Jeesuksen syntymän aikaa. Kairos-aikaa ei mitata kellolla, vaan se perustuu Jumalan aikataulusuunnitelmaan.
Jumalalla oli suunnitelma tulla ihmiseksi Jeesuksen kautta. ”Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa” (Gal. 4:4). Jeesuksen kuolema oli myös osa Jumalan kairos-aikataulua: ”Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä” (Room. 5:6).
Kronos ja kairos yhdistyivät Jeesuksen Kristuksen tulemisissa jouluna, aikojen lopulla ja nyt meidän elämäämme.
Paavali mainitsee myös yhden henkilökohtaisen kairos-ajan, jota hän kutsuu ”otolliseksi ajaksi”. Meitä kutsutaan ottamaan Jeesuksessa oleva armo vastaan, jotta hänen tekonsa puolestamme eivät jäisi turhiksi:
”Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi! Hänhän sanoo: – Oikealla hetkellä olen kuullut sinua, pelastuksen päivänä olen tuonut sinulle avun.” (2. Kor. 6:1–2).
Jouluna Jumalan kronos ja kairos yhdistyivät. Samoin ne yhdistyvät tässä hetkessä. Nyt on hyvä aika.
7. Löytyykö tilaa?
Kedon paimenet olivat ensimmäisinä saaneet ilmoituksen Pelastajan syntymisestä. Enkeleissä näkymätön maailma tuli ihmissilmin nähtäväksi. He puhuivat paimenille äänellä, joka kuului ja sanoilla, jotka ymmärrettiin.
Paimenet käsittivät sen ja sanoivat toisilleen: ”Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti.”
Meidän ei tarvitse ottaa jalkoja allemme, mutta voimme mennä ajatuksissamme Betlehemiin. Voimme pysähtyä seimen äärelle, pohtia joulun sanomaa ja kiittää Jumalan antamasta lahjasta. Seimen luokse voi kiirehtiä, mutta siellä kannattaa pysähtyä.
Mielemme voi olla kuin Betlehemin majatalo: Täynnä!
Murheet, ajatukset, kiireet ja tekemiset täyttävät mielen ja elämän niin ettei Jeesukselle löydy tilaa.
Jouluna sanottiin suuria sanoja. Niitä kannattaa maistella, mutustella ja miettiä. Ne kaikki ovat täynnä lupauksia meille. Tee mielesi majataloon tilaa taivaasta saapuneelle ja hänen rakkaudelleen.
Pysähdy edes hetkeksi maailman merkittävimmän sanoman äärelle ja kysy itseltäsi: Mitä tämä rakkaus merkitsee minulle? Mihin se kutsuu minua?
8. Jeesuksen kolme syntymää
Kristikunnan historiassa on puhuttu Jeesuksen kolmesta syntymästä! Mitä tämä tarkoittaa?
ENSIMMÄINEN SYNTYMÄ
Jeesus Kristus on yksi kolmiyhteisen Jumalan persoonista. Juutalaiset teologit Johannes ja Paavali opettivat, että kaikki on luotu Jeesuksen kautta ja Jeesusta varten. Hänessä Jumala tuli ihmiseksi. Jeesus oli olemassa jo ennen Betlehemin tapahtumia – jopa ennen maailman luomista. Mutta mistä Jeesus sai alkunsa?
Tähän teologiseen kysymykseen Nikean uskontunnustus vastaa kahdesti sanalla ”syntynyt”. Jeesus Kristus ”on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua”. Hän on ”tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu”. Jeesuksen alkuperästä käytetään sanaa ”syntyä”, mikä korostaa hänen jumalallista alkuperäänsä. Kun Kristus oli ”syntynyt”, hänessä luotiin kaikki näkyvät ja näkymättömät maailmat.
Tämä kertoo Jeesuksen Kristuksen alkuperän.
TOINEN SYNTYMÄ
Tämä ikuisuudessa Isästä syntynyt, jonka kautta maailmat on luotu, tuli ihmiseksi. Hän syntyi Betlehemissä noin 2000 vuotta sitten. Kyseessä on historiallinen tapahtuma, josta tiedämme paikkakunnan, hallitsijat ja joitakin yksityiskohtia syntymän yhteydessä tapahtuneista asioista. Kulttuurissamme laskemme vuosiluvut Jeesuksen syntymän mukaan.
Kristikunta uskoo ”Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta.” Hänessä Jumala tuli ihmiseksi. Tämä on valtava ihme!
KOLMAS SYNTYMÄ
Kristikunnan historiassa uskon syntymistä Jeesukseen on kuvattu Jeesuksen syntymisenä meidän elämässämme. Monissa vanhoissa ja uusissa lauluissa tätä uskon syntymistä kuvataan sydämen avaamisena Jeesukselle.
Yksi tunnetuimmista on Pekka Simojoen joululaulu, jossa lauletaan: ”Ikuisen joulun, jos tahdot löytää, sydämes avaa ja kohtaat Vapahtajan.” Tämä kuvaa kristillisen uskon syntymistä, jossa Jeesus ja ihminen kohtaavat.
Eräs keskiajan teologi sanoi: ”Vaikka Jeesus syntyisi tuhat kertaa Betlehemissä, sillä ei olisi merkitystä, ellei hän saisi syntyä meidän sydämissämme.”
Tämä ajatus kolmesta syntymästä yhdistää Jumalan ikuisuuden, hänen historiallisen toimintansa maailmassa ja uskossa tapahtuvan henkilökohtaisen kohtaamisen Jeesuksen kanssa. Jokainen näistä kolmesta on merkittävää kristillisessä uskossa.
9. Rakkauden juhla
Jatkan joulun merkityksen pohdintaa. Tänään on kolmas joulupäivä, jota on perinteisesti pidetty evankelista Johanneksen päivänä. Evankeliumissaan Johannes kirjoittaa, että Sana – eli Jeesus Kristus – syntyi ihmiseksi. Johannes on tunnettu rakkauden apostolina, samoin kuin Paavali uskon ja Pietari toivon apostolina.
Rakkaus etsii aina kohdetta, jota rakastaa.
Inhimillinen rakkaus suuntautuu siihen, missä näkee jotain hyvää tai rakastettavaa. Jumalallinen rakkaus sen sijaan rakastaa myös sellaista, missä ei ole mitään hyvää. Inhimillinen rakkaus odottaa usein vastarakkautta, mutta jumalallinen rakkaus rakastaa, vaikka siihen ei vastattaisi.
Joulun sanoma on rakkauskertomus.
Jos epäilet Jumalan rakkautta, katso joulun tapahtumia. Katso Jeesuksen persoonaa ja elämää. Katso hänen ristinkuolemaansa, jonka hän kärsi sinun ja syntiesi tähden.
Kristinuskon lähtökohtana ei ole meidän rakkautemme Jumalaan, vaan Jumalan rakkaus meihin.
Meidän rakkautemme Jumalaa kohtaan on inhimillistä ja vajavaista, mutta Jumalan rakkaus meitä kohtaan on täydellistä. Jumala rakastaa sitä, joka hänen rakkauttaan ei ole ansainnut.
Hän etsii huonoja tehdäkseen heidät pyhiksi, syntisiä antaakseen heille anteeksi ja langenneita nostaakseen heitä.
Kristillinen usko ei perustu siihen, mitä sinä pystyt tekemään Jumalalle, vaan siihen, mitä Jumala on tehnyt sinulle.
Joulun ja arjen ilo ei nouse meidän hyvyydestämme, vaan Jumalan hyvyydestä ja rakkaudesta.
Johanneksen taltioima niin sanottu pienoisevankeliumi, Joh. 3:16, kiteyttää joulun sanoman rakkauteen:
”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
10. Joulussa näkyy Jeesuksen jumalallinen ja inhimillinen olemus
Olen kirjoittanut joulun aikana tänne tekstejä joulun merkityksestä. Tässä jo kymmenes pohdinta.
Jouluna tapahtuiJumalan tuleminen ihmiseksi. Tämä suuri ihme on johtanut ainakin kahteen merkittävään teologiseen pohdintaan.
JUMALAN OLEMUS JA TEHTÄVÄT
Ensinnäkin on pohdittu Jumalan olemusta ja pyritty selvittämään Raamatussa ilmoitettujen kolmen jumalallisen persoonan tehtäviä ja keskinäistä suhdetta. Näitä persoonia kutsutaan Raamatusta nousevilla nimillä Isäksi, Pojaksi ja Pyhäksi Hengeksi.
JEESUKSEN JUMALALLISUUS JA IHMISYYYS
Toiseksi on tutkittu, miten ihmiseksi tulleessa Jeesuksessa yhdistyivät hänen jumalallinen ja inhimillinen olemuksensa. Miten yksi ja sama persoona voi olla samaan aikaan sekä ihminen että Jumala?
Ennen joulua osallistuin piparitaikinan valmistamiseen. Aineksina käytettiin muun muassa voita, sokeria, siirappia, kanelia, inkivääriä, kardemummaa, vehnäjauhoja ja soodaa. Aineet olivat aluksi erillään, mutta kun ne sekoitettiin yhteen, aineksia ei voinut enää erottaa toisistaan. Tämä on vain yksi arjen mielikuva suuresta jumalallisesta salaisuudesta.
JEESUS ON 100% IHMINEN JA 100% JUMALA
Jeesuksessa jumalallinen ja inhimillinen puoli yhdistyivät siten, ettei niitä voi erottaa toisistaan. On sanottu, että Jeesus oli 100 % Jumala ja 100 % ihminen. Molempia hän oli todellisesti ja täydellisesti. Jeesus oli yksi persoona kahdessa luonnossa: ihmisyydessä ja jumaluudessa. Molempia on pidettävä esillä sekä uskossa että opetuksessa. Teologian näkökulmasta niille pitää tehdä distinktio, mutta ei separaatiota. Ne voidaan erottaa määrittelyssä, mutta ei repiä niitä erilleen toisistaan.
Jumalallisen luonnon näkökulmasta Jeesus on ollut Isän luona jo ennen aikojen alkua. Hänen kauttaan on luotu kaikki, ja maailmankaikkeus on luotu häntä varten.
”KUN SÄ TULIT VIERAAKSEMME, PARAS JOULULAHJAMME”
Joulun ihme on siinä, että juuri kaiken Luoja, hän, jota varten maailmamme on luotu, tuli tänne vieraaksemme. Hän otti ihmisen muodon, kuten Paavali kirjoittaa (Fil. 2:6–8):
”Hänellä oli Jumalan muoto,
mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan
olla Jumalan vertainen,
vaan luopui omastaan.
Hän otti orjan muodon
ja tuli ihmisten kaltaiseksi.
Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa,
hän alensi itsensä
ja oli kuuliainen kuolemaan asti,
ristinkuolemaan asti.”
Salatulla tavalla Jeesus luopui ihmisenä jumalallisista ominaisuuksistaan luopumatta kuitenkaan jumalallisuudestaan. Hänen jumalallisuutensa tuli toki ilmi hänen teoissaan ja sanoissaan.
MIKSI JUMALA TULI IHMISEKSI?
Miksi Jumala toimi näin oudolla ja uhrautuvaisella tavalla?
1. Koska itsensä uhraava rakkaus on hänen olemuksessaan
2. Koska hän rakastaa meitä. Hän tuli alas meidän ja meidän pelastuksemme tähden.
Joulu on olemukseltaan taivaallinen rakkauskertomus, jossa rakastunut etsii hyvää rakkautensa kohteelle ja pyrkii samaan hänen huomionsa.
TÄTÄ SAA JAKAA
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN