Jeesus kertoi kolme vertausta (Luukas 15):
- Kadonnut lammas
- Kadonnut raha
- Kadonnut poika (Tuhlaajapoika)
Näitä kaikkia kertomuksia yhdistää:
- Jotain tärkeää on kadonnut.
- Kadonnut löytyy.
- Löytäminen aiheuttaa suuren ilon.
Myös taivaassa enkelit iloitsevat jokaisesta, joka tekee parannuksen (Luuk. 15:7,10).
Paavali mainitsee ilon hengen hedelmänä: Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha… (Gal. 5).
Evankeliumi on ilosanoma. Se synnytti ilon myös pääkaupungissa (Samaria, Ap.t. 8:8). Ja tänäänkin evankeliumi – sanoma Jeesuksesta – synnyttää iloa siellä, missä se otetaan vastaan. Moni joutuu evankeliumin vuoksi vaikeuksiin ja vainihin, mutta hänen sydämessä voi olla evankeliumin synnyttämä ilo.
Kohta toteutuu Ilmestyskirjan sanat: ”Iloitkaamme ja riemuitkaamme, antakaamme hänelle kunnia! Nyt on tullut Karitsan häiden aika” (19:7). Kaikki kristityt kaikilta ajanjaksoilta kootaan taivaan ilojuhlaan.
Vaikka elämme tässä maailmassa monien vaikeuksien keskellä, Jumala haluaa antaa ilonsa. Tämän ilon perusta ei ole meissä vaan Jumalan teoissa ja lupauksissa.
Raamattu on täynnä iloa! Kristinusko on ilon usko. Kristitty on matkalla ilojuhlaan.
Paavalin sanoin toivotan sinulle iloa: ”Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla” (Room. 15:13).