Ole Hallesbyn radiopuhe herätti rajun kiistan Norjassa vuonna 1953. Sitä kutsutaan myös helvettikiistaksi.
Hallesby sanoi Norjan yleisradion puheessaan: Voi olla, että menet tänä iltana kaikessa rauhassa nukkumaan ja heräät aamulla helvetissä.
Hallesby kehotti kuulijoita parannukseen ja uskomaan Jeesukseen, joka voi pelastaa.
Seuraavana päivänä puhe tuomittiin Dagbladet -lehden etusivulla. Myös valtakunnan radio NRK sai kritiikkiä koska päästi Hallesbyn puhumaan. Luterilaisessa kirkossa heräsi raju keskustelu helvetistä. Suurin osa kirkosta tuki Hallesbyn näkemyksiä helvetistä, vaikkakin jotkut olisivat sanoittaneet asian toisin.
Norjan yleisradio pyysi Hallesbyta oikaisemaan käsityksiään. Wilhelm Buschin mukaan Hallesby astui mikrofonin eteen ja sanoi kansalle:
”Tämä asia on selvitettävä ja haluan tehdä sen. Voi nimittäin hyvinkin olla, että käytte tänä iltana rauhallisesti nukkumaan, mutta heräätte huomenaamuna helvetissä. Tahdon varoittaa teitä.”
Näin vakava, mutta usein vaiettu asia todettiin kahdesti.
Jeesus puhui helvetistä vielä rajummin. Ja hän puhui siitä usein. Hän varoitti ja kehotti ihmisiä parannukseen, etteivät he hukkuisi. Ehkäpä kristikunnan hiljaisuus johtuu siitä, että moni luulee Jeesuksen erehtyneen.
Helvetistä puhutaan liian vähän. Joku haluaa vaieta kadotuksesta sen epämiellyttävyyden ja kamaluuden vuoksi. Moni ehkä pelkää ihmisten pahastumista kun heitä varoitetaan: Entäpä jos joku suuttuu!
Jos ja kun kadotus on totta, sinne joutuva varmasti toivoo, että häntä olisi kunnolla häiritty ja varoitettu. Ja kerrottu Jeesuksesta, joka yksin voi sielun, hengen ja ruumiin helvetistä pelastaa.
Jokaiselle ihmisellä on oikeus tietää, mitä Jumala kertoo Raamatussa helvetistä. Jotta he voisivat välttää sen turvautumalla Jeesukseen, pelastajaan!