Kirkkovuosi on alkanut myrskyllä. Kirkkolaivan kipparina arkkipiispa kehottaa tarkastelemaan ja uudelleenarvioimaan kirkon avioliittokäsitystä. Ymmärrän hyvin, että monet protestoivat. Minäkin. Taustalla on enemmän kuin vain avioliittokäsityksen uudelleenarviointi. Tässä mennään syvemmälle kysymykseen Raamatun arvovallasta ja asemasta kirkkomme elämässä ja päätöksissä.
Jotkut ystäväni ovat eronneet kirkosta. Luulen, että kun viritellään keskustelua kirkon avioliittokäsityksen muuttamisesta, eroamisetkin lisääntyvät. Tämä on haaste myös kirkossa toimiville herätysliikkeille ja järjestöille. Miten voimme huolehtia niistä uskovista, jotka pettyneinä eroavat kirkosta? On tärkeää, että kukaan ei jää uskovien yhteyden ulkopuolelle.
Kansanlähetyksen toiminnassa on paikkoja sekä kirkosta eronneille että kirkon jäsenille. Meidän on löydettävä myös aivan uudenlaisia toimintamuotoja jos ja kun kirkosta eroaminen lisääntyy. Tulevina vuosina olemme suurien muutosten edessä. Tässä tarvitsemme Jumalan johdatusta, rohkeutta ja viisautta. Meidän herätyskristittyjen tulee tehdä tulevaisuudessa enemmän yhteistyötä maamme kristittyjen parhaaksi.
Nyt kirkkokansa on kuullut kirkon johtajilta ristiriitaisia ääniä. Isämme ratkaisivat kiistakysymykset Raamatun sanalla. Näin sen pitää olla tänäänkin. Kristityt kokoontukaa lukemaan Raamattua ja rukoilkaa maamme, kirkkojen ja niiden paimenien puolesta. Rukoilkaa, että Jumalan sana pysyisi arvossa kansamme ja rakkaan kirkkomme keskellä. Jeesus sanoi: ”Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan” (Matt 24:4). Olkaa siellä, missä lampaita ruokitaan.
Kiitoksia tästä kirjoituksestasi. Jatkamme eteenpäin rukoillen ja odotamme Jumalan puuttumista asioiden kulkuun itse kunkin elämässä. Siunaten Eeva Virolainen