Monissa lähetysjärjestöissä ja seurakunnissa pohditaan, mikä on lähetystyön tulevaisuus. Mistä löytyvät lähtijät? Mistä lähtevien lähettäjät? Kassavirtoja tutkiessa kasvun näkymät vaihtuvat päättäjien pöydällä helposti supistustarpeiden etsimiseen.
Suomalainen lähetystyö on vähentynyt. Tämä on totuus. Moni on huolissaan siitä, miten lähetystyön käy kun lähetysherätyksen 1960-luvulla kokenut sukupolvi siirtyy ikuisuuteen. Löytyykö vielä varoja, rukoilijoita ja lähtijöitä?
Lähetysinnostus ennen ja nyt
Eri puolilla Eurooppaa näkyy nyt herätyksen merkkejä erityisesti nuorten parissa. Tämä näkyy monin paikoin Suomessakin uudenlaisena avoimuutena evankeliumille ja rohkeutena kertoa uskosta.
Terve herätys kanavoituu aina ulospäin lähetystyöksi.
Terveellinen herätys kanavoituu lähetystyöksi. Näin oli nuorisoherätyksen kanssa Suomessa 1960-luvulla. Vanhat rakenteet ja järjestöt eivät suostuneet ottamaan innokkaita ja varmasti virheitäkin tekeviä nuoria vastaan. Herätys löysi uudet kanavat. Tuosta syntyi useita lähetysjärjestöjä kuten Kansanlähetys, Kylväjä ja www.sansa.fi. Herätys nosti lähetystyön uuteen nousuun Suomessa.
Kansanlähetyksen hallituksen puheenjohtaja kirjassa Kolme vuotta Kansanlähetystä Eino J. Honkanen kirjoittaa vuonna 1970 näin:
”Vanhoista jo voimassaolevista järjestöistä koetettiin etsiä turvallista hengellistä kotia, joka ymmärtäisi tätä nuorten liikehdintää ja antaisi sille sitä, mitä se tarvitsisi. Mutta niidenkin taholta, joihin anova katse kohdistui, saatiin kylmäkiskoista arvostelua. Seurakunnissa liikehdintä aiheutti järjestään kriisejä, ja nuoret leimattiin hajoittajiksi. Mikään järjestö ei halunnut tunnustaa omakseen nuorten virheitä, vaan oltiin valmiit pesemään kädet niistä, jopa yhtymään arvostelijoiden kuoroon. Nimenomaan ajatus uudesta lähetyskanavasta koettiin tunteenomaisesti kielteisesti, hajoittamiseksi.”
Honkanen toteaa, ettei ollut muuta vaihtoehtoa kuin oman katto-organisaation luominen. Näin syntyi Kansanlähetys yhdistämään herätyksen ja lähetysinnostuksen virtoja.
Lähetysherätys nyt
Olemme tilanteessa, jossa nuoria tulee uskoon. Uusi sukupolvi on suomalaisen lähetystyön toivo. Mission Europen evankelista Matti Hernesaho sanoi äskettäin viisaasti:
”Uusi sukupolvi ei haasta lähetystä, vaan se pelastaa lähetyksen, mutta uusi sukupolvi haastaa lähetysjärjestöt.”
Mihin lähetysherätys kanavoituu?
Lähdin nuorena mukaan Kansanlähetykseen, koska koin, että siellä palaa sellainen lähetystyön into, joka oli myös omassa sydämessäni. Koin nuorena selvän lähetyskutsun. Halusin päästä vauhdilla lähetystyöhön, ja Kansanlähetys avasi ovet. Juuri lähetystyö on tuonut tuohon liikkeeseen monia muitakin.
Nyt Suomessa on lähetysnäyn sytyttämiä nuoria yhä enemmän.
Millaiset kanavat heille löytyy nyt?
Kuka on valmis kulkemaan uuden innokkaan sukupolven rinnalla pelkäämättä nuoruuden intoa ja hurmiota? Löytyykö rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta vanhoista astioista vai tarvitseeko uusi viini uudet astiat? Varmaankin sekä että.
Toivon ja rukoilen, että lähetysherätys kanavoituisi myös nykyisiä järjestöjä pitkin niitä virvoittaen ja vahvistaen. Niillä on paljon kokemusta ja viisautta. Mutta niiden ja meidän on kuitenkin pohdittava, mitä strategiassamme ja toimintatavoissamme on muututtava uudessa tilanteessa.
Tärkeintä ei ole kanava vaan lopputulos
Lähetystyön alamäki on jatkunut maassamme kauan. Uudistus tulee uuden sukupolven kautta. Se tulee uudistamaan myös lähetystyön muotoja. Kirkkokunnat, seurakunnat ja lähetysjärjestöt ovat Jumalan valtakunnan rakennustelineitä, eivät päämäärä itsessään. Lähetysherätys synnyttää aina jotain uutta.
Tärkeintä on, että Herran käsky toteutuu: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minut opetuslapsikseni” (Matt. 28:19). ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille” (Mark. 16:15). ”…kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista” (Luuk. 24:47). ”Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” (Joh. 20:21).
Vanhat ja nuoret yhdessä lähetystyössä
Minulle rakkaita lähetysrukouksia ovat virsikirjan virret 424 ”Maan ääriin asti Herra, vie valtakuntasi” ja 426 ”Menkää maitten ääriin asti”. Niiden laulaminen sytyttää sydämen ja saa kyyneleet valumaan silmistäni, sillä ne koskettavat syvintä kutsumustani.
Nuo virret olivat tärkeitä rukouksia minulle nuorena. Ne olivat tärkeitä kun lähetysjohtajana siunasin uusia lähettäjä matkaan ja tärkeitä ne ovat nytkin kun haluan sytyttää lähetyskipinää ja liekkiä sinussa ja toisissa.
Me olemme epäonnistuneet evankeliumin viemisessä kaikkiin maailman kolkkiin. Sitä on hyvä katua, mutta ennen kaikkea meidän tulee sitoutua tehtävään uudelleen. Tärkeää on tiedostaa Jeesuksen selvä käsky: Meidän on julistettava evankeliumia jokaiselle. Tässä jokaisella on tehtävä. Tarvitaan lähtijöitä ja lähettäjiä. Tarvitaan rukousta ja rukoilijoita. Tarvitaan varoja lähettämiseen. Tarvitaan uusia lähetysinspiraattoreita sytyttämään Jumalan kansan sydämet.
Kunpa nuorten herätys herättäisi myös meidät vanhemmat. Jospa täältä Suomestakin lähtisi vielä lähetystyöntekijöitä maailman kaikkiin maihin. Mission Europena haluamme olla mukana lähetysherätyksessä. Itse vanhana lähetysmiehenä haluan innolla sitoutua lähetyskäskyn loppuun saattamiseen.
”Jos nyt Jeesus uskon liekin
sytyttänyt sinuun on,
Häntä seuraa, tie minne viekin.
Et ole yksin, et turvaton.
Herran liekin anna palaa!
Anna kasvaa rakkauden,
Kunnes tuli valtaa alaa
Ja valo saapuu luo jokaisen.”
Lähetysrakkaudella, Mika Tuovinen
Ps. Voisitko tulla jonkun työntekijämme tukijoukkoihin? Tässä tietoa.
TÄTÄ SAA JAKAA
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN