Johanneksen evankeliumin kuvaus Jeesuksen tyhjästä haudasta (Joh. 20:1–10) paljastaa jotain hämmästyttävää. Ei vain pääsiäisen tapahtumista, vaan myös uskon syntymisen prosessista.
Suomenkielinen käännös ei täysin tuo esiin yhtä tärkeää yksityiskohtaa: alkuperäisessä kreikassa – jolla Uusi testamentti on kirjoitettu – käytetään kolmea eri “näkemisen” verbiä.
Ne eivät ole sattumaa.
Kolme tapaa nähdä
Johanneksen kertomuksessa esiintyy kolme eri kreikan sanaa:
- βλέπω (blepō) – fyysinen näkeminen
- θεωρέω (theōreō) – tutkiva, pohtiva katsominen
- ὁράω (horaō) – näkeminen, joka johtaa ymmärrykseen ja uskoon
Nämä eivät ole vain kielioppia tai kirjoittajan halua käyttää monipuolista kieltä. Ne piirtävät eteemme hengellisen etenemisen kaaren.
1. Ensimmäinen näkeminen: havainto (βλέπω)
Maria Magdaleena ja “se toinen opetuslapsi” näkevät haudan.
- Kivi on vieritetty pois
- Hauta on auki
- Käärinliinat näkyvät
Tämä on paljasta havaitsemista. He näkevät joitakin tosiasioita. Jotain on tapahtunut, mutta mitä?
Jotain on tapahtunut, mutta mitä?
Tämä on monen ihmisen lähtöpiste: kuullaan Jeesuksesta, nähdään faktoja, kohdataan kristinuskon perusväitteet.
Siksi on hyvä, että evankeliumia kerrotaan monin paikoin mediassa. On ilo, että myös niitä, jotka eivät vielä usko tai tunne kristillisen opin perusteita, tulevat kirkkoihin, joissa voivat kuulla, mistä kristinuskossa on kysymys.
Maria Magdaleena ja ”se toinen opetuslapsi”, jota usein pidetään Johanneksena, näkivät haudalla pois vieritetyn kiven, tyhjän haudan ja Jeesuksen käärinliinat. He näkivät tosiasioita.
2. Toinen näkeminen: pohdinta (θεωρέω)
Kun Pietari saapuu haudalle, hän ei vain näe, vaan hän katselee ja tutkii.
- Käärinliinat ovat paikallaan
- Ne eivät ole revittyjä
- Hikiliina on asetettu erilleen
Tilanne ei viittaa ryöstöön. Silloin käärinliinat olisi tuhottu.
Jos Jeesuksen ruumis olisi varastettu, se olisi viety käärinliinojen kanssa.
Miten on mahdollista, että käärinliinat ovat siististi, mutta niiden sisältä Jeesus on poistunut?
Tässä mainitaan myös erityinen hikiliina, johon Pietari kiinnitti huomiota:
”Hän huomasi, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan erillään, omana käärönään” (20:7).
Hikiliina kiedottiin vainajan pään ympärille, se oli erillinen muusta käärinliinan kankaasta, joka oli sidottu ruumiin ympäri. Nyt se oli taiteltu siististi omaksi kääröksi.
Haudassa ei oltu hätäilty!
Mutta jotain ihmeellistä oli tapahtunut. Hauta on tyhjä, käärinliinoista Jeesus on poistunut ja hikiliinakin on kauniisti taiteltu.
Pietari alkaa tehdä teoriaa näkemästään. Hän katseli ympärilleen ja pohti, mitä oikein on taphatunut (Huom. tässä oleva nähdä-verbi on theoreo.)
”Simon Pietari tuli hänen perässään, meni hautaan ja katseli siellä olevia käärinliinoja. Hän huomasi, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan erillään, omana käärönään.” (20:6-7).
Tämä on uskon syntymisen toinen vaihe tyhjän haudan luona, mutta myös monien elämässä nyt:
Emme vain kuule ja näe tosiasioita, vaan alamme pohtia, analysoida, kysellä ja huomata, että jotain tässä on totta. Tämä on enemmän kuin vain tavallinen juttu.
3. Kolmas näkeminen: usko (ὁράω)
Sitten tulee kertomuksen ratkaiseva hetki. ”Se toinen opetuslapsi” (Johannes) menee myös hautaan ja näkee saman kuin Pietari:
“Hän meni sisään, näki ja uskoi.” (Joh. 20:8)
Tässä käytetty sana ei tarkoita enää pelkkää katsomista.
Se tarkoittaa näkemistä, joka muuttuu ymmärrykseksi.
Tässä näkemisestä seurannut ymmärrys muuttuu uskoksi.
Silmät näkevät tyhjän haudan.
Silmät näkevät käärinliinat.
Mutta nyt, myös sydän näkee ja ymmärtää.
Tyhjä hauta ei ollut vain todiste vaan myös kutsu
On merkittävää, että tyhjä hauta ei “pakottanut” uskoon.
Usko ei synny pakottamisella. Uskon taustalla on historiallisia tosiasioita, mutta lopulta kysymys on suostumisesta uskoon.
- Maria näki, mutta ei vielä ymmärtänyt. (Myöhemmin tässä luvussa kyllä uskoo.)
- Pietari näki ja pohti.
- Johannes näki ja uskoi.
Uskon synty ei ole vain tiedon lisääntymistä. Se on hetki, jossa uskallamme sanoa: ”Tämä on totta, tämän haluan uskoa! Tämä on minuakin varten.
Miksi opetuslapset uskoivat nähdessään Jeesuksen tyhjän haudan?
Ensimmäinen uskon todiste oli tyhjä hauta. Mutta ei pelkästään se, sillä hauta olisi voinut olla tyhjä monesta syystä kuten Jeesuksen ruumiin varastamisen tai siirtämisen perusteella.
Ensimmäisessä ruumis olisi todennäköisesti varastettu käärinliinojen kanssa eikä varkaat olisi asetelleet hikiliinaa hienosti taitetuksi.
Ja jos ruumis olisi siirretty, todennäköisesti se olisi viety käärinliinojen kanssa ei alasti.
Opetuslapset tässä ihmettelivät käärinliinojen olemusta ja hikiliinan taittoa. Epäilemättä hautaustavat olivat tuolloin yleisesti tunnettuja, joten he tajusivat, että nyt on tapahtunut ihme. Ehkäpä he muistivat Jeesuksen sanat ylösnousemuksestaan.
Myöhemmin Jeesus ilmestyi opetuslapsijoukolle. Jeesus antoi tehtävän viedä sanoma ylösnousemuksesta kaikille kansoille. Tuskinpa he olisivat lähteneet kohti vaaroja ja kuolemaa, jos eivät olisi olleet vakuuttuneita tapahtumasta.
Matka näkemisestä uskoon tänään
Johanneksen kuvaus ei ole vain historiaa.
Se on kuva jokaisen ihmisen mahdollisesta matkasta havainnosta tietoiseen uskoon.
1. Näet jotain
Kohtaat Jeesukseen liittyviä ajatuksia, opetuksia, kokemuksia. Kuulet, luet ja näet. Uskon syntymisessä on tärkeää kuulla kristinuskon perusasiat.
2. Alat pohtia
Jossain vaiheessa alamme pohtia, mitä tämä kaikki tarkoittaa. Onko tämä sittenkin totta? Pääset kiinni kristinuskon logiikkaan, ymmärrät Jeesuksen merkitystä. Huomaat, että kristinusko ei ole tyhjä väite.
3. Ymmärrät ja uskot
Jossain vaiheessa tapahtuu käänne: ”Minä haluan uskoa tähän” ja ”Minä uskon tämän”.
Kysymys ei ole vain tosiasioiden tuntemisesta tai hyväksymistä, vaan uskosta. Kysymys kristinuskossa ei ole vain kirkon jäsenyydestä, vaan suhteesta Jeesukseen ja kolmiyhteiseen (Isä, Poika ja Pyhä Henki) Jumalaan.
Lopuksi
Tyhjä hauta ei ollut vain historiallinen tapahtuma, se oli totta. Siinä Jumala aloitti uudenlaisen luomistyön jakson ihmiskunnan historiassa. Kuolema on voitettu, ja kerran kaikki kuolleet herätetään uuteen elämään, kuten uskontunnustus toteaa: ”uskon ruumiin ylösnousemukseen”.
Haudan ovi oli auki. Jeesus ei tarvinnut aukaistua ovea sillä uudessa ylösnousemusruumiissa hän pystyi liikkumaan esteidenkin läpi. Kivi oli vieritetty ihmisiä varten, jotta näkisimme ja uskoisimme.
Vertauskuvallisesti ovelta vieritetty kivi kertoo minulle tämän: Myös tie Jumalan luokse on Jeesuksessa auki.
Se on auki kaikille ja kaikenlaisille. Epäilijät saavat ihmetellä Jeesuksen ylösnousemusta ja ottaa uskonhypyn: Jumala, jos tämä on totta, haluan uskoa. Jos tämä on totta, tee minusta uskova.
Tässä näkyi kolmiportainen tie uskoon:
1. Tosiasioiden näkeminen, tunteminen ja tiedostaminen
2. Niiden arvioiminen ja merkityksen etsiminen: Mitä tämä tarkoittaa minulle?
3. Sisäinen henkilökohtainen usko, sydämen silmillä näkeminen: Nyt minäkin haluan uskoa tämän kaiken.
Ja kun näemme ja ymmärrämme, kuka Jeesus on, moni muu asia selkeytyy, kuten C.S. Lewis totesi:
”Uskon kristinuskoon kuin auringon nousuun, en vain siksi, että näen sen, vaan koska sen valossa näen kaiken muunkin.”
Rukous: Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua, syntistä. Minä uskon ja haluan uskoa sinuun.
TÄTÄ SAA JAKAA
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN