Suomi on vahvasti kristinuskon kyllästämä. Sen vaikutuksesta on syntynyt myös kansankristillisyys, jolla tarkoitan kristinuskon virallisen opetuksen ja sen kansanomaisten tulkintojen sekoittumista.
Tällaisesta ”kansankristillisyydestä” on muodostunut oma uskontonsa, jota ei ole missään määritelty, mutta kulttuurissa sen tulkinnat ja opetukset tulevat esiin.
Yksi vahva esimerkki tästä on ajatus kaikkien pääsemisestä taivaaseen tai vastaavaan parempaan paikkaan. Käsitys on erittäin vahva kulttuurissamme. Siinä sekoittuu toisiinsa Raamatun opetuksia ja inhimillistä toiveikkuutta. Tosin Raamattua on luettu valikoivasti.
Mitä Raamattuun perustuva kristillinen usko opettaa tästä?
JEESUS opetti sekä taivaasta että kadotuksesta. Hän varoitti kadotukseen joutumisesta kuvaten sen kauheutta. Taivaasta hän puhui kutsuvasti kuvaten sen iloa. Jeesuksen ihmiseksi tulon syyksi kerrotaan meidän pelastuksemme kadotuksesta: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” (Joh. 3:16).
APOSTOLI PAAVALI kirjoitti kadotuksesta monesti. Se on niiden lopullinen tuomio, jotka eivät ota Jeesuksessa olevaa pelastusta vastaan. ”Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.” (1. Kor. 1:18).
APOSTOLI JOHANNES kuvaa kadotusta tulijärvenä (Ilm. 20:14-15).
JUUDAKSEN lyhyessä kirjeessä tuomio ja kadotus on kantava teema, Hän kirjoittaa ikuisesta synkimmästä pimeydestä (Juud. 1:13).
PIETARI kirjoittaa Jeesuksen paluun ja viimeisen tuomion viivästymisestä näin: ”hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät.” (2. Piet. 3:9). Jumala on antanut vielä armonaikaa, että useampi kääntyisi ja pelastuisi.
Vakava ja vaikea aihe
Kuten huomaat tämä on jokaista koskettava vakava aihe.
Se ei ole Raamatun opetuksen perusteella vaikea.
Päinvastoin asia on aika selvä: synnin tähden olemme luonnostamme pyhän Jumalan tuomion alaisia ja matkalla kadotukseen. Jeesus tuli pelastamaan. Hän teki ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan pelastuksen mahdolliseksi. Usko Jeesukseen tuo pelastuksen henkilökohtaisesti meidän osaksemme. Pelastumme yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Jeesuksen tähden.
Mutta käytännössä kadotuksesta puhuminen on vaikeaa. Miksi?
Ensinnäkin siksi, että se on meille epämiellyttävä aihe. Se on huono uutinen. Meidän vaikea myöntää omaa syyllisyyttämme ja syntisyyttämme sekä näkemystä, että ilman Jumalan armoa olemme matkalla kadotukseen. On siis hyvin luonnollista luulotella, että kaikki pääsevät taivaaseen. Se tuntuu inhimillisesti armolliselta, mutta sille ei ole teologista ja raamatullista vahvaa perustusta.
Toiseksi tämä aihe, tuomio ja kadotus, koetaan kulttuurissamme sopimattomana. Raamatussakin mainitun periaatteen ”Älä tuomitse” on katsottu tarkoittavan ”Hys, hys, älä puhu tuosta.” Vaikeneminen ei ole rakkautta. Asian esillä pitäminen ei ole tuomitsemista, vaan asian kertomista. Tuomiot ovat Jumalan.
Kolmanneksi juuri puhumattomuuden ja hiljaisuuden vuoksi asia on vaikea. Kirkossakin aiheeseen liittyy hyssyttely ja pelko puhua aiheesta edes informaation tasolla.
Neljänneksi aihe on vaikea, koska se liittyy myös läheisten ja omaan elämään. Tähän saattaa liittyä myös pelko, joudunko minä kadotukseen? Entä läheiseni? Tähän on toivoa tarjolla.
Kun apostoli Paavali puhui niistä, jotka eivät tunne Pelastajaa, Jeesusta, hän sanoi näin: ”sydämessäni raskas suru ja lakkaamaton tuska.” (Room. 9:2). Suru ja tuska kadotukseen joutuvien vuoksi laittoi hänet liikkeelle kertomaan pelastuksesta ja Pelastajasta.
Kadotuksesta tulee puhua nöyrästi. Joku sanoi, että siitä tulee puhua itkien. Puhe vaatii samaan aikaan rehellisyyttä, rakkautta ja Jeesuksen sovitustyön korostusta.
Aiheen äärimmäisen vakavuuden ja tärkeyden vuoksi siitä ei saa vaieta, vaan siitä tulee puhua, opettaa ja päästä selkeyteen.
Pelastus on olemassa – hyvä sanoma kuuluu kaikille
Edellä kerrotun valossa kirkastuu, miksi evankeliumi on hyvä sanoma. Me olemme ongelmissa, mutta Jeesus tuli maailmaan pelastamaan meidät. Hän näki tilanteemme, ja tuli taivaasta alas kantamaan synneistä tulevan rangaistuksen.
Usko Jeesukseen tuo pelastuksen jokaiselle ja kaikenlaiselle.
Meidän pahat tekomme, synnit, asetettiin Jeesuksen kannettavaksi. Hänellä ei ollut omia syntejä. Syntinen ei olisi voinut kuolla toisten puolesta. Jumala tuli Jeesuksessa maailmaan ja otti meidän syntimme päälleen.
Tämä on erinomainen vaihtokauppa. Jeesus otti meidän syntimme päälleen ja me saamme lahjaksi hänen pelastuksen.
Taivas on totta ja tie on auki sinne
Raamattu ei anna meille tarkkaa kaikenkattavaa kuvausta taivaasta. Mutta Raamattu kertoo riittävästi, jotta tiedämme, että taivas on todellinen ja täydellinen Jumalan läsnäolon paikka.
Mitä Raamattu kertoo taivaasta? Tässä jotakin asioita.
- Taivas on Jumalan erityistä läheisyyttä. Se on paikka, jossa Jumala hallitsee täydellisesti.
- Taivas on Jumalan pelastuksen hyväksyneiden, Jeesuksen Kristukseen turvautuneiden lopullinen koti.
- Taivas on täydellisen ilon, riemun ja rauhan paikka.
- Taivas on yhteyden paikka, jossa on yhteys Jumalaan ja toisiin pelastettuihin.
- Taivaassa meillä on uudenlainen ruumis.
- Taivas on palkinnon ja perinnön paikka.
- Taivas on paikka, jossa luomakuntakin on vapautettu tämän maailman kahleista.
- Taivas on paikka, jossa ei ole mitään pahaa.
- Taivas on paikka, johon pääsee Jeesuksen Kristuksen kautta. Hän on ainoa ovi sinne.
Emme pääse taivaaseen sen tähden, että olemme olleet hyviä ihmisiä. Ainoa tie on usko Jeesukseen. Usko tarkoittaa turvautumista ja avuksi huutamista.
Eräs kirkon vanha rukous kuvaa juuri tätä: ”Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua, syntistä.” Voit rukoilla näillä sanoilla. Voit toistaa rukousta ja tehdä siitä oman rukouksesi.
Myöskin Isä meidän -rukouksen kohta ”Päästä meidät pahasta” pitää sisällään lopullisesta pahasta, kadotuksesta, pääsemisen. Rukous menee oikeaan kohteeseen, sillä vain Jumala voi päästää meidät kaikesta pahasta, myös kadotuksesta.
Ja Hän haluaa tehdä sen. Siksi hän antoi meille Jeesuksen. Siksi hän kutsuu meitä luokseen. Hän herättää meidät ajattelemaan kadotusta ja taivasta, jotta havahtuisimme. Kyseessä on Jumalan puhe ja kutsu.
Äitini yksi suosikkilauluistani oli Olen kuullut on kaupunki tuolla. Siinä kuvataan monin Raamatusta nousevien kuvien avulla taivasta. Hän lähti täältä ikuisuuteen Jeesukseen turvaten. Näenkö hänet taivaassa? Onko äitini siellä? Pääsenkö minä sinne?
Näenkö omaiseni taivaassa?
Palaan alun herkkään ja monille kipeään kysymykseen jälleennäkemisestä taivaassa. Lähtökohtana vastaukseeni tässä on Jumalan puhe Raamatussa. Jumala ei ole jättänyt meitä epätietoisuuteen.
Ensinnäkin Raamattu korostaa jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta. Olemme ikuisuusolentoja. Kuolema ei ole kaiken loppu. Raamattu puhuu kadotuksesta ja taivaasta. Ruumiin ylösnousemus tarkoittaa, että molemmissa olemme ruumiillisesti ja tietoisessa tilanteessa. Siellä tunnemme toisemme.
Toiseksi taivas on auki niille, jotka ottavat Jeesuksessa olevan Jumalan pelastuksen vastaan. Ilman uskoa Jeesukseen ei ole taivastoivoa eikä taivasta.
Kolmanneksi usko ei näy aina ulospäin. Kaikki eivät osaa sanoin kertoa, että uskovat ja turvautuvat Jeesukseen. Erityisesti kun maamme kulttuuriin on kuulunut uskon pitäminen yksityisasiana. Lisäksi joku voi turvautua Jeesukseen elämänsä loppuhetkillä. Tälläinen viime metreillä uskon ja taivaan löytänyt oli Jeesuksen vierellä kuollut rikollinen. Hän sanoi: ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.” (Luuk. 23:42). Jeesus lupasi hänelle pääsyn luokseen. Hän pelastui samoin kuin mekin: yksin armosta turvautumalla Jeesukseen.
Neljänneksi, Jumala tietää, missä kukin on kuolemansa jälkeen. Jeesukseen turvautuvat kohtaavat varmasti toisensa. Tämän Jumala on luvannut. Siksi se on varmaa.
Viidenneksi, voit vaikuttaa siihen, että sinä olet taivaassa ja moni muu nyt elossa oleva on siellä. ”Usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut” (Ap.t. 16:31). Usko näkyy rukouksena. Voit sanoa Jumalalle, että haluat ottaa Jeesuksen ja hänessä olevan pelastuksen vastaan.
Raamatussa on tällaisia lupauksia. Kun Jumala lupaa jotain, hän pitää lupauksensa. Siksi lupaukset ovat tosiasioita.
Voit ottaa Jeesuksen vastaan elämääsi: ”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen.” (Joh. 1:12).
Jeesuksen asennetta meihin kuvaa hänen sanansa: ”sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois.” (Joh. 6:37).
Ehkä sinut on jo kastettu. Kasteeseen liittyy Jumalan luokse kääntyminen. Apostoli Pietarilta kysyttiin, mitä tulee tehdä kun Jumala kutsuu: “Kääntykää ja ottakaa kaste… Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka ovat etäällä.” (Ap.t. 2;38-39).
Moni on kuin tuhlaajapoika, joka lähti Isän luota pois menettäen kaiken. Poika sai palata kotiin. Tuhlaajapojan isä “näki hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan”. (Luuk. 15:20).
Raamattu useassa kohdassa mainitsee uskon olevan Jumalan avuksihuutamista. ”Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.” (Room. 10:13).
Tässä on vain muutamia Raamatun kohtia, joissa vakuutetaan, että Jumala kutsuu kaikkia ja ottaa kaikki häneen turvautuvat vastaan. Kaikki tarkoittaa jokaista. Ei ole sellaista ihmistä tai elämäntilannetta, että olisimme mokanneet niin pahasti ettemme saisi tulla ensimmäistä kertaa tai vaikka kuinka monennetta kertaa Jumalan luokse.
Kirjoitin tästä vakavasta ja vaikeasta asiasta sitä varten, jotta pohtisit elämääsi ja kysyisit itseltäsi: Olenko matkalla taivaaseen? Uskonko Jeesukseen? Tämä on kirjoitettu, jotta lähtisit tutkimusmatkalle tietoiseen uskoon turvautumalla ja uskomalla Jeesukseen.
Näenkö siis rakkaani taivaassa? Kun olemme uskossa Jeesukseen, näemme siellä toisemme. Ratkaisevaa on se, miten olemme suhtautuneet Jumalan valmistamaan pelastustekoon Jeesuksessa. Olemmeko hylänneet sen vai turvautuneet siihen? Usko Jeesukseen vie taivaaseen.
Raamatun kaksi viimeistä lukua kertovat taivaasta.
”Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.”
Rukous
Jeesus, Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä. Haluan uskoa sinuun, seurata sinua ja olla kerran taivaassa luonasi ja olla siellä yhdessä kaikkien omiesi kanssa. Pelasta ne läheiseni, jotka sinua vielä ei tunne. Auta heitä turvautumaan Jeesukseen ja olla kerran taivaassa. Haluan elää niin, että voisin johdattaa taivaaseen myös toisia. Aamen.
TÄTÄ SAA JAKAA
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN
Kiitos! Erinomainen kirjoitus🙏