Islamin ja kristinuskon vuoropuhelussa ei voi ohittaa Muhammedin asemaa. Kysymys Jeesuksen ja Muhammedin asemasta muodostaa olennaisimman eron kristinuskon ja islamin välillä. Voiko kristitty uskoa, että Muhammed on Jumalan lähettämä profeetta?
Muslimit saattavat sanoa kristityille: ”Me muslimit uskomme Jeesukseen ja kaikkiin Jumalan profeettoihin. Emme tee erotusta heidän välillään. Miksi te kristityt ette voi uskoa Muhammediin Jumalan profeettana?”
Tässä väitteessä on kuitenkin ongelmana se, että muslimit eivät usko Jeesukseen samalla tavoin kuin kristityt. Muslimit pitävät Jeesusta yhtenä suurimmista profeetoista, mutta kristityt näkevät hänessä ihmiseksi tulleen Jumalan. Muslimit näkevät Muhammedissa ”profeettojen sinetin” (Koraani 33:40), Jumalan täydellisimmän ja viimeisimmän profeetan, joka vahvistaa aikaisempien profeettojen sanoman ja täydellistää Jumalan ilmoituksen.
Jos kristitty tunnustaisi Muhammedin profeetaksi, hän voisi yhtyä islamilaiseen uskontunnustukseen, jonka lausuminen muslimien mielestä tarkoittaa kääntymistä islamiin. Islamin uskontunnustus kuuluu: ”Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah ja Muhammed on hänen profeettansa.”
Historiallisen Muhammedin elämän selvittäminen on vaikeaa. Länsimainen tutkimus pitää ainoana luotettavana lähteenä Koraania, mutta se sisältää vain fragmentaarisia aikahistoriallisia ja elämäkerrallisia tietoja Muhammedista. Muhammedin elämäkerrat, sira, ja hadith-aines ovat historiallisesti epäluotettavia. Meillä ei ole juuri mitään kirjallista aineistoa islamin ensimmäiseltä ja toiselta vuosisadalta.
Uskon, että Muhammed oli vilpitön Jumalan etsijä, joka koki, että Jumala on kutsunut hänet profeetaksi. Hän uskoi kutsumukseensa ja oli vakuuttunut sanomastaan. Muhammedin varhainen julistus oli lähellä vanhatestamentillista parannusjulistusta, josta puuttui hänen oman asemansa vakiinnuttaminen ja ulkonaisen hyödyn etsiminen. Hän korosti Jumalan suuruutta ja ihmisten velvollisuutta palvella lähimmäistään ja Jumalaa. Muhammed korosti myös lähestyvää tuomiopäivää, jolloin kaikki joutuvat vastaamaan teoistaan. Hän joutui kärsimään julistuksensa vuoksi. Kun hän oli noussut poliittiseksi ja sotilaalliseksi johtajaksi, hänen sanomaansa tuli omaa asemaa vahvistavia aineksia.
Kristitty ei voi pitää Muhammedia Jumalan oikeana profeettana, koska hänen opetuksensa eroaa Jumalan ilmoituksesta Raamatussa. Muhammadin välittämä ilmoitus kieltää kristinuskon keskeiset kohdat: Jeesuksen jumaluus, kuolema ristillä syntiemme vuoksi, ylösnousemus ja käsitys Jumalan kolminaisuudesta.
Emme tiedä Muhammedin ilmoituksen alkulähdettä. Se ei ole edes tarpeen, sillä kristinuskosta poikkeava opetus saa aikaan sen, että kristitty ei voi hyväksyä hänen välittämää oppia.
Islamilainen teologi Fakhr al-Din al-Razi (1149–1210) väittää kuitenkin neljän asian todistavan, että Muhammed olisi Jumalan lähettämä profeetta. Nämä todisteet ovat
- Muhammedin tekemät ihmeet,
- Koraanin ihme-luonne, joka perustuu Muhammadin lukutaidottomuuteen,
- Muhammadin välittämän islamilaisen lain sisältö ja
- Muhammadin välittämän uskonnon poliittinen menestys.
Muslimit väittävät myös, että Raamatussa on ennustuksia Muhammedista, jotka todistavat Muhammedin Jumalan lähettilääksi. Näihin viiteen väitteeseen vastaan seuraavassa blogikirjoituksessa.
Tällä viikolla olen kirjoittanut myös seuraavat teemaa käsittelevät tekstit:
1. Islamin ja kristinuskon neljäosainen dialogi
2. Raamatun luotettavuudesta (naskh, tahrif)