Joitakin ajatuksia enkeleistä

enkelit mikkelinpäivä

Arkkipiispa Gustav Johansson sai tasan sata vuotta sitten Turun tuomiokirkossa sanoman enkeliltä. Sotiemme aikana enkelit ovat suojelleet ja ilmestyneet. Monet ovat kertoneet kohtaamisestaan enkelin kanssa. Ehkä useammat eivät kerro tällaisista kohtaamisista.

Minulla on puolen vuosisadan ajalta vain yksi tilanne, jossa jälkikäteen ajattelen, että tuon täytyi olla enkeli. En kerro tilanteesta muuta kuin, että se tapahtui arjen keskellä pääkaupungin kadulla, jossa mieshahmo pysähtyi eteeni ja sanoi, mihin minun pitää suunnata askeleeni. Muutoin elämää taaksepäin katsoessa löydän paljon tilanteita, jossa olen saanut apua vaarallisissa tilanteissa. Oliko kyseessä enkelin väliintulo vai ”sattuma”? En tiedä, mutta Jumalan armo joka tapauksessa. 

Gabriel, Mikael ja Rafael

Raamatussamme löytyy kahden enkelin nimet Gabriel ja Mikael. Apokryfisissä kirjoissa, jotka on tietoisesti jätetty pois Raamatusta luterilaisessa perinteessä, löytyy Tobitin kirjasta myös Rafael.

Gabriel mainitaan Raamatussa neljä kertaa. Vanhan testamentin Danielin kirjassa Gabriel kahteen kertaan opastaa Danielia taivaallisten ilmoitusten tulkinnassa. Uudessa testamentissa Gabriel ilmoittaa Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymän. 

Mikael mainitaan kolme kertaa Danielin kirjassa. Hän auttoi Danielia hengellisessä sodassa. Danielin kirjassa mainitaan, että Mikael seisoo Israelin tukena suuressa ahdistuksessa. Uuden testamentin Juudan kirje mainitsee Mikaelin väittelyn perkeleen kanssa ja Ilmestyskirja kertoo Mikaelin taistelun ja voiton perkelettä vastaan. 

Rafael ilmestyy nuoren miehen hahmossa auttamaan sokeaa Tobitia ja Saaraa. Hänet mainitaan yhdeksi seitsemästä Herraa lähellä olevasta enkelistä.

Enkelit ovat luotuja, ruumiittomia henkiolentoja, jotka eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja. He ovat persoonallisia vapaan tahdon omaavia (ainakin syntiinlankeemukseensa asti), mikä mahdollisti syntiin lankeemuksen taivaassa enkeli Luciferin noustessa ylpeydessään kapinaan Jumalaa vastaan. Hän sai paljon enkeleitä puolelleen. Nämä pahuuden voimat vastustavat Jumalaa näkymättömässä maailmassa, mutta saavat aikaan Jumalan tahdon vastaisuutta ja ihmisen jumalallista arvoa väheksyvää toimintaa maailmassamme. Pahan erityinen vastustamisen kohde on pelastussuunnitelman välikappaleet juutalainen kansa, kristillinen kirkko, Jumalan sana Raamatussa ja erityisesti pyhä evankeliumi Jeesuksesta. Paha haluaa lopulta tuhota myös Jumalan kuvaksi luodun ihmisen.

Joitakin enkelien tehtäviä

Tässä mainitsen kaksi Raamatusta nousevia enkelien tehtävää: Jumalan ylistäminen ja Jumalan seuraajien palveleminen.

Jumalan ylistäminen

Minua on nuoruudesta asti puhutellut profeetta Jesajan kutsumusnäky (Jesaja 6). Siinä kuvataan Jumalaa valtaistuimella. Kuusisiipiset serafi-enkelit olivat hänen yläpuolellaan. He käyttivät siipiään näin: ”kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella verhosivat ruumiinsa ja kahdella lensivät.” Serafit huusivat toisilleen:

”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot! Hänen kirkkautensa täyttää kaiken maan.” 

Tämän pyhän todellisuuden kohtaaminen oli niin voimakas, että Jesaja kohtasi oman syntinsä: 

”Voi minua, minä hukun! Minulla on saastaiset huulet, ja saastaiset huulet on kansalla, jonka keskellä elän, ja nyt minun silmäni ovat nähneet Kuninkaan, Herran Sebaotin.” 

Jumalalla oli vastaus tähän. Yksi serafeista lensi Jesajan luokse, koski siellä olevan uhrialttarin hiilellä Jesajan huulta sanoen:

”Katso, tämä on koskenut huuliasi, sinun syyllisyytesi on poissa ja syntisi sovitettu.”

Tämän jälkeen Jumala lähettää Jesajan sanansaattajaksi, profeetaksi.

Tämä on ainutlaatuinen kuvaus tuonpuoleisuudesta Jumalan pyhyydestä. Enkelit ylistävät siellä Jumalaa. Nuori mies näkee tämän todellisuuden ja pelästyy syntejänsä, mutta uhrialttarilta (!), tulee syntien anteeksianto ja kutsu tehtävään. 

Jumalan ylistäminen mainitaan tässä enkelien eräänä tehtävänä. Sama tehtävä mainitaan myös Ilmestyskirjassa. Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen ylistyksen kohteena mainitaan erityisesti teurastettu Karitsa eli Jeesus:

”Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan vallan, rikkauden, viisauden ja voiman, kunnian, kirkkauden ja ylistyksen” (Ilm. 5:12).

Jumalan ylistäminen on enkeleiden ja ihmisten tehtävä, kuten luterilaisen kirkkoni jumalanpalveluksessa ehtoollisliturgiassa todetaan:

         Hän on kärsinyt kuoleman meidän puolestamme

         ja ylösnousemisellaan avannut meille tien ikuiseen elämään.

         Me kiitämme sinua tästä taivaan lahjasta

         ja laulamme sinulle ylistystä enkelien ja kaikkien pyhien kanssa.

Pyhien palveleminen

Heprealaiskirje kuvaa enkelit palveleviksi hengiksi: ”Heidät lähetetään palvelemaan niitä, jotka saavat osakseen autuuden” (1:14). Tämä tulee esille myös Psalmeissa: ”Herran enkeli on asettunut vartioon. Hän suojaa niitä, jotka palvelevat Herraa, ja pelastaa heidät” (Ps 34:8) sekä ”Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet” (Ps. 91:11). 

Enkelit palvelevat myös lähetystehtävän toteuttamisessa. Esimerkiksi enkeli kehotti Filipposta: ”Lähde etelään päin ja mene tielle, joka vie Jerusalemista Gazaan ja on autio” (Ap.t.  8:26). Tämän seurauksena evankeliumi levisi Etiopiaan. Kerran enkeli vapautti Pietarin vankilasta (Ap.t. 12).  Enkeli vahvisti Paavalia haaksirikon keskellä (Ap.t. 27). Enkeleillä on tehtävänsä lähetys- ja evankelioimistehtävän toteutumisessa.

Jumalan ilmestymiset enkelihahmossa

Eräs teologisesti mielenkiintoinen aihe on sellaiset Vanhan testamentin kuvaukset enkelien ilmestymisestä, jotka on tulkittu itsensä Jumalan ilmestymisiksi. Näitä ovat esimerkiksi 

  • Kolmen miehen ilmestyminen Aabrahamille Mamren tammistossa (1. Moos. 18).
  • Herran enkelin väliintulo, kun Aabraham oli uhraamassa Iisakia (1. Moos.22).
  • Enkelin ilmestyminen Jaakobille (1. Moos 31). 
  • Enkeli ilmestyminen Moosekselle palavassa pensaassa (2. Moos. 3).

Näissä tapauksissa on viitteitä siihen, että enkeli on itse Jumala. Erityisesti siksi, että enkeli puhuu Jumalan sanoja.

Näissä kertomuksissa Jumala ei ilmesty suoraan kirkkaudessaan ihmisille, vaan hän ottaa välimuodon, edellä mainituissa tapauksissa enkelihahmon. Silti hän puhuu Jumalana. Kristitylle tämä ajatus jumalallisen kirkkauden kätkemisestä on selvää esimerkiksi Jumalan ihmiseksitulossa (inkarnaatio) Jeesuksessa Kristuksessa. Jumala ei ilmestynyt maailmaan kirkkaudessaan vaan alensi itsensä heikkouteen, ihmisen kaltaiseksi, mutta puhui silti Jumalan sanoja.

(Tämä on myös monen uskonkokemus. Kukapa ei toivoisi Jumalan ilmestyvän voimassa elämän vaikeuksien keskelle ratkaisemaan niitä. Jotkut toivovat erityisiä hengellisiä kokemuksia, joissa Jumalan voima ilmenisi. Molempia tapahtuu. Enimmäkseen Jumala kuitenkin toimii elämänkokemuksissamme päinvastoin kuin toivoisimme. Hän saattaa peittää voimansa meidän heikkouteemme, hän voi olla erityisen lähellä silloin kun koemme olevamme hylättynä hengellisessä erämaassa, hänen hiljaisuutensa voi olla puhetta, jota tulisi oppia kuulemaan. Kirkossa Jumala ei lähesty suoraan kirkkaudellaan vaan hän on asettanut läsnäolonsa hyvin inhimillisiin asioihin: Raamatun sanoihin, kasteen veteen sekä ehtoollisen leipään ja viiniin. Inhimilliset sanat epätäydellisen sanansaattajan puutteellisella taidolla voivat sisältää Jumalan puhetta. Näihin Jumala on asettanut erityisen läsnäolonsa lupauksen. Jumala ei lähesty meitä suoraan vaan välikappaleiden ja välittäjien kautta. Näin hän saattaa toimia suojellakseen meitä, sillä jo Vanhan testamentin aikana todettiin, että Jumalan kirkkauden suora näkeminen tuhoaisi – tappaisi – ihmisen. Jumalan edessä tarvitsemme filtterin, sillä hän pyhyytensä ja kirkkautensa on suurempi kuin minkään luodun, esimerkiksi auringon. Jumala itse asettaa meille suojan itseltään lähestymällä meitä epäsuorasti välikappaleiden kautta).

Enkelit pelastushistorian tärkeinä hetkinä

Maailmanhistorian eräs huippuhetki oli näkyvän ja näkymättömän maailman Luojan ihmiseksi tuleminen. Enkelit olivat eri vaiheissa seuraamassa tätä ihmeellistä tapahtumaa, he/se muun muassa

  • Ilmestyi Marialle ilmoittamaan Jeesuksen neitseestä sikiämisen ja syntymän.
  • Ilmoitti Jeesuksen syntymän yhteydessä suuren ilon tulemisen kaikille kansoille.
  • Kertoi Joosefille, että Jeesuksen Henki on vaarassa ja Jeesus-lapsi tulee viedä Egyptiin.
  • Sanoi Joosefille, milloin tulee palata takaisin.
  • Palvelivat Jeesusta sen jälkeen kun hän oli selviytynyt paholaisen kiusauksista (tälläkin on erittäin tärkeä pelastushistoriallinen merkitys, sillä syntiin langennut Jeesus ei olisi voinut olla ihmiskunnan pelastaja). 
  • Vahvisti Jeesusta Getsemanen rukouskamppailussa.
  • Olisivat olleet valmiita auttamaan Jeesusta ristillä, mutta Jeesus kieltäytyi avusta.
  • Palvelivat Jeesusta ylösnousemuksessa vierittämällä kiven pois. 
  • Olivat läsnä taivaaseen astumisen yhteydessä.
  • Ovat Jeesuksen seurana hänen kunniakkaan paluunsa yhteydessä.

Pelastustekoon liittyy myös hetket, kun joku kääntyy löytäen uuden elämän Jeesuksessa. Silloin Jeesuksessa tehty pelastusteko konkretisoituu yksittäisen ihmisen elämässä. Enkelit seuraavat tätä ja iloitsevat tästä (Luuk. 15): Enkelit taivaassa iloitsevat jokaisesta syntisestä, joka tekee parannuksen. Pelastuksen ilo koskee sekä pelastuvaa että enkeleitä.

Lopuksi

Tänään luterilaisessa kirkossa vietetään mikkelinpäivää.  Nimi viittaa arkkienkeli Mikaeliin, jolle on kalenterissa omistettu päiväksi 29. syyskuuta. Suomen ev.lut. kirkko viettää mikkelinpäivää tuota päivää seuraavana sunnuntaina.

Hyvää enkelien päivää! Jumalan enkelit olkoon vierelläsi suojelemassa sinua, taistelemassa ympärilläsi pahuuden voimia vastaan ja palvelemassa sinua, autuuden perillistä.

Päivän rukous

Mikkelinpäivän päivän rukous Kirkkokäsikirjasta:

Herra, kaikkivaltias Jumala, 
sinä olet tutkimattomassa viisaudessasi
asettanut pyhät enkelit
palvelemaan kansaasi.
Lähetä heidät rinnallemme
taistelemaan kaikkea pahaa vastaan.
Pidä meidät lujina sanassasi,
ettei maailma voita meitä. 
Anna meidän kerran
yhdessä enkelien kanssa
ylistää sinua taivaallisessa valtakunnassasi.
Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, 
meidän Herramme kautta, 
joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa
elää ja hallitsee aina ja ikuisesti.

Share:

Author: Mika Tuovinen

Kirjoittaja on luterilaisen kirkon pappi, joka johtaa Kansanlähetystä. Sydämenasiana lähetystyö ja se, että tavallinen suomalainen voisi löytää uskon Jeesukseen elämän voimavaraksi ja pelastukseksi. Vuoden 2020 loppuun asti työpaikkani on Kansanlähetys. Voit käydä tutustumassa uuteen työpaikkaani Mission Europeen.

Vastaa