Joulunpyhien lyhyt selitys

Joulu kertoo kuinka Jumala tuli ihmiseksi. Jos me olisimme tarvinneet rikkautta, hän olisi varmaan tuonut meille rahaa. Jos olisimme olleet maineen tai kunnian puutteessa, sitäkin hän olisi antanut. Jeesuksen tulon syyksi ilmoitetaan vain yksi asia: hän tuli pelastamaan kansan sen synneistä. Tätä tarjotaan jokaiseen tupaan ja sydämeen.

21.12. Tuomaanpäivä

Tuomaanpäivää pidetään joulun alkuna. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi”, on vanha suomalainen sanonta. Tuomasta pidetään epäilevänä opetuslapsena, mutta hän oli ensimmäinen, joka todisti Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen sanoen: ”Minun Herrani ja Jumalani”. Perimätieto kertoo Tuomaan julistaneen evankeliumia Intiassa.

24.12. Jouluaatto

Vanhan testamentin profeetat kertoivat etukäteen Messiaan syntymisestä. He osallistuivat omalla julistuksellaan jo ennen maailman luomista tehtyyn suunnitelmaan, joka tähtäsi Jumalan ihmiseksi tuloon. Jouluaatto kertoo tapahtumaan liittyvästä odotuksesta.

25.12. Jeesuksen syntymä (1. joulupäivä)

Taivaat ja maa iloitsevat! Enkelit laulavat ylistystä: Teille on syntynyt pelastaja!

Kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona syntyi ihmiseksi. Jeesuksen tehtävänä on poistaa ihmisen ja Jumalan väliltä yhteyden este, synti, ja näin rakentaa silta ihmisen ja Jumalan välille. Tie taivaaseen on avattu kaikille, jotka uskovat ja ottavat Jeesuksen vastaan!

26.12. Tapaninpäivä (2. joulupäivä)

Tapaninpäivä on ensimmäisen kristityn marttyyrin diakoni Stefanoksen muistopäivä. Stefanos teki suuria ihmeitä ja julisti Jumalan valtakunnan saapumista. Hänet kivitettiin kuoliaaksi. Kristuksen todistajan tie on usein kärsimystietä.

Joulu kertoo Jumalan tavasta toimia. Hän kätkeytyy usein heikkouteen ja mitättömyyteen. Jeesus ei syntynyt kuninkaan linnassa vaan tallissa. Hänen kasvattajakseen ei valittu ylipappia eikä Jerusalemin yliopiston professoria vaan nuoret Maria ja Joosef. Yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin Jeesus tapettiin julmasti ja häpeällisesti ihmisten edessä. Vaikka hän oli kunnian kuningas, universumin hallitsija, kaiken luoja ja Herra, hänet tapettiin rikollisen tavoin.

27.12. Apostoli Johanneksen päivä (3. joulupäivä)

Kolmas joulupäivä on apostoli Johanneksen päivä. Johannes kirjoitti neljännen evankeliumin, jossa kerrotaan alussa olleesta Sanasta, joka on Jumala. Tämän Sanan kautta luotiin kaikki näkyvä ja näkymätön. Sana syntyi ihmiseksi.

Johannes korostaa rakkautta. Jumala rakastaa meitä niin paljon, että antoi ainoan poikansa puolestamme. Johannes on tallentanut myös Jeesuksen sanat, joiden mukaan kristityt tunnetaan keskinäisestä rakkaudesta.

28.12. Viattomien lasten päivä (4. joulupäivä)

Joulun sanomassa ilo ja suru yhdistyvät. Jumala antoi ilosanoman, mutta pahan voimat yrittivät estää Jumalan suunnitelman toteuttamista. Jeesus, Stefanos ja Betlehemin syyttömät lapset joutuivat kärsimään. Viimeiset murhasi kuningas Herodes vallanhalunsa vuoksi. Kun itämaan tietäjät vierailivat Herodeksen luona, hänelle selvisi milloin ja missä uusi Kuningas on syntynyt. Hän päätti tappaa kylän kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset.

31.12. Uudenvuoden aatto

Vuoden viimeisellä päivällä ei ole pelastushistoriaan liittyvää merkitystä. Se kuitenkin muistuttaa elämän katoavaisuudesta. Pohdimme mennyttä vuotta, kiitämme Jumalaa kaikesta hyvästä ja pyydämme anteeksi tekemäämme väärää. Päivä muistuttaa myös uuden alun mahdollisuudesta.

1.1. Uudenvuodenpäivä

Uudenvuodenpäivän kirkon raamatuntekstit puhuvat Jeesuksen nimestä. Nimi Jeesus tarkoittaa Herra on pelastaja. Enkeli sanoi Joosefille: ”Hän synnyttää pojan ja sinun tulee antaa hänelle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”

Jeesuksen nimessä on voima, mitä pahan voimat pelkäävät. Hänen nimessä ja veressä meidät pelastetaan ikuisesta kadotuksesta. Pietari julisti rohkeasti: ”Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.” Jeesuksen nimessä on hyvä aloittaa uutta vuotta.

6.1. Loppiainen

Loppiainen viittaa joulunpyhien loppumiseen. Monissa kielissä puhutaan kolmen kuninkaan päivästä. Muun muassa Virossa päivä on Kolmekuningapäeva ja Saksassa Dreikönigstag. Nimi viittaa itämaan tietäjiin. Raamattu ei kerro heidän määräänsä, mutta kansanperinne kertoo viisaita miehiä olleen kolme.

Loppiainen on myös lähetystyön päivä. Itämaan tietäjät tulivat pakanakansoista. Se muistuttaa, että Jeesus on kaikkien kansojen valo. Sanoma hänestä pitää viedä kaikkialle.

Loppiainen on myös Jeesuksen kasteen muistopäivä.

Kirkkovuosi

Luterilaisessa kirkossamme kirkkovuosi alkaa 1. adventtisunnuntaista. Kirkkovuoden keskuksessa ovat kolmen suuren juhlan joulun, pääsiäisen ja helluntain tapahtumat.

Vuoden 1772 kalenteriuudistukseen asti varsinaisia joulunpyhiä oli neljä. Nyt jo yli 240 vuoden ajan kansa on saanut pärjätä kahdella joulunpyhällä.

Jätä kommentti