Maailmassa ja Suomessa on monenlaista luterilaisuutta. Minä olen luterilainen ja olen niin sanottu herätyskristitty. Luterilaisen herätyskristillisyyden taustalla on luterilainen uskonpuhdistus 1500-luvulla, 1600-luvulla syntynyt pietismi ja siinä erityisesti pohjoismainen pietismi.
Yläkuvassa on norjalaisen Adolph Tidemandin teos ”Haugianerne”, jossa kuvataan norjalaisen haugelaisen herätyksen kotikokoustunnelmaa maallikkopuhujan saarnatessa. Hans Nielsen Hauge (1771-1824) oli norjalainen luterilainen maallikko, joka johti pietististä herätystä, jota kutsuttiin hänen nimellään haugelaisuudeksi. Herätyksessä oli vahvana sekä hengellinen että yhteiskunnan sosiaalinen uudistuminen.
Suomessa luterilaista herätyskristillisyyttä edustavat muun muassa 1900-luvulla syntyneet viidesläiset järjestöt kuten Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto, Lähetysyhdistys Kylväjä sekä Opiskelija- ja koululaislähetys. Mitä tämä luterialinen herätyskristillisyys on? Olin kuuntelemassa Leif Nummelan puhetta, jossa hän kuvasi luterilaisen herätyskristillisyyden seitsemää pohjavirtausta. Muokkasin ja lyhensin Leifin selityksiä laajemmalle lukijakunnalle.
1. RAAMATTU
Sitä luetaan ja tulkitaan luterilaisen tunnustuksen silmin Kristus ja pelastushistoria keskuksena. Henkilökohtainen Raamatun lukeminen ja pienpiirit sekä Raamatun julkinen opetus ovat tärkeitä.
2. KRISTUKSEN AINUTLAATUINEN SOVITUSTYÖ – EVANKELIUMI
Jeesuksen sovitustyö ristillä ja siihen liittyvä sijaissovitus uskon keskuksena. Evankeliumia julistetaan, jotta kuulijassa syntyisi usko: Jeesus kuoli todella minun puolestani. Juuri minun syntini on sovitettu! Minut vanhurskautetaan!
3. ARMONVÄLINEET
Raamattu, kaste ja ehtoollinen välittävät Jumalan pelastavaa armoa. Siksi niitä sanotaan armonvälineiksi. Emme voi itse ansaita Jumalan armoa, se tarjotaan meille. Raamattu, kaste ja ehtoollinen eivät itsessään vanhurskauta tai pelasta ketään; sen tekee usko, joka liittyy armonvälineiden lupauksiin.
4. LÄHETYSTEHTÄVÄ
Luterilainen herätyskristillisyys korostaa jokaisen ihmisen syntisyyttä ja sen vuoksi kadotustuomiota. Vain Jeesuksessa on pelastus. Siksi evankeliumi tulee julistaa kaikkialla maailmassa. Jokaisella uskovalla on tehtävä lähtijänä ja/tai lähettäjänä.
5. MAALLIKKOVASTUU
Jokainen kristitty on Jumalan pappi yhteisen pappeuden perusteella. Tätä pappeutta hoidetaan kutsumusten ja armolahjojen mukaisesti. Uskovat voivat mm opettaa Raamattua ja johtaa raamattupiiriä. Maallikkosaarna on aina ollut tärkeä osa herätyskristillisyyttä. Tämän lisäksi tunnustetaan julkinen paimenvirka. Maallikkovastuuseen kuuluu myös opetuksen apostolisuuden ja raamatunmukaisuuden arviointi.
6. USKOVIEN YHTEYS
Jumalan todellinen kansa koostuu niistä, jotka kuulevat Paimenensa äänen. Kristittyjä kutsutaan rakentamaan yksimielisyyttä Jumalan sanan pohjalta.
7. ESKATOLOGINEN KIINNOSTUS
Herätyskristillisyydessä on ollut esillä lopun ajat eli eskatologia. Eskatologian pääpiireitä eli Jeesuksen paluuta, viimeistä tuomiota sekä kadotuksen ja taivaan todellisuutta on pidetty esillä.
Tässä seitsemän näkökulmaa luterilaiseen herätyskristillisyyteen.
KATSO MYÖS NÄITÄ:
Herätysjulistuksen esteitä nykyaikana
Liisi Jokirannan vinkkejä hengellisen kokouksen järjestäjille
Tehtävämme on kertoa Jeesuksesta ja esittää kutsu sielujen pelastukseksi