Evankeliumi tarkoittaa hyvää uutista. Sana voi viitata neljään Jeesuksesta kertovaan teokseen. Tässä nostan näkökulmia Raamatussa ilmoitetun evankeliumin sanomaan, uutisen sisältöön. .
Apostoli Paavali on oppinut ja käytännön kokemusta omaava kristitty määrittelemään evankeliumin. Hän sanoo saaneensa evankeliumin sisällön Herralta Jeesukselta itseltään (Gal 1:11-12):
”Teen teille selväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmismielen mukainen.Enhän minä ole sitä ihmisiltä saanutkaan, eikä kukaan ole sitä minulle opettanut, vaan sain sen, kun Jeesus Kristus ilmestyi minulle. ”
Hän muistuttaa korinttilaisia julistamansa sanoman keskuksesta, ristinnaulitusta Kristuksesta (1. Kor. 2:2).
”En halunnut tietää teidän luonanne mistään muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta, en muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta.”
Samassa kirjeessä Paavali myöhemmin määrittelee julistamansa evankeliumin sisällön (1. Kor. 15:1-5). Nostan tekstistä kuusi asiaa esiin.
Mutta ensin Paavalin julistaman evankeliumin määritelmä (1. Kor. 15:1-8a)
”Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen julistanut teille. Te olette ottaneet sen vastaan ja pidätte siitä kiinni, ja sen avulla te myös pelastutte, jos säilytätte sen sellaisena kuin minä sen julistin; muuten olette turhaan tulleet uskoviksi. Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa:- Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen hän ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa, vaikka jotkut ovatkin jo nukkuneet pois. Tämän jälkeen hän ilmestyi Jaakobille ja sitten kaikille apostoleille. Viimeiseksi kaikista hän ilmestyi minullekin…”
Tässä uudelleen muotoiltuna kuusi näkökulmaa, jotka löysin John Stottin kirjasta ”Evangelical Truth”:
1. Evankeliumi on Kristus-keskeistä.
Sanoman keskuksessa on Kristus, ja hänen tekonsa. ”Kristus kuoli syntiemme vuoksi…hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista…” Jeesuksen kuolema, hautaus ja ylösnousemus ovat evankeliumin keskuksessa. Evankeliumia ei ole julistettu, jos ei ole julistettu Kristusta. Todellista Kristusta ei ole julistettu, jos julistuksen keskuksessa ei ole Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus.
2. Evankeliumi on raamatullista.
Paavali korostaa, että Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen liittyvät tapahtumat menivät ”niin kuin oli kirjoitettu”. Ylösnoussut Jeesus selitti, mitä hänestä on Vanhassa testamentissa kirjoitettu (Luuk. 24:25-27; 44-46). Pietari helluntaisaarnassa viittasi kirjoituksiin (Apt. 2:25-31). Erityisen merkittäviä ovat Psalmi 22 ja Jesaja 53. Evankeliumin ydin on kerrottu ja ennustettu jo satoja vuosia ennen Jeesuksen pelastustekja.
3. Evankeliumi on historiallista.
Jeesus kuoli tiettynä hetkenä, evankeliumit viittaavat jopa kellonaikaan. Hänen ylösnousemuksensa tapahtui kaksi päivää myöhemmin (”kolmantena päivänä” juutalaisen ajattelun mukaan). Koska Jeesus haudattiin, hänen oli täytynyt kuolla. Koska hän ilmestyi elävänä, hänen oli täytynyt nousta kuolleista. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus on historiallinen tietyssä hetkessä ja paikassa tapahtunut tosiasia.
4. Evankeliumi on teologista.
Jeesuksen kuolemalla ja ylösnousemuksella on myös teologinen, meidät pelastava merkitys. Jeesus ei vain kuollut, vaan hänen kuolemallaan oli tarkoitus. Hän ”kuoli meidän syntiemme vuoksi”. Raamattu liittää toisiinsa synnin ja kuoleman: ”synnin palkka on kuolema” (Room. 3:23). Jeesus Kristus ei ollut tehnyt syntiä, mutta hän kuoli. Miksi? Hän kantoi kuolemassaan meidän syntimme. Hän kantoi synneistämme tulevan rangaistuksen. Tämän vuoksi voimme pelastua: ”sen avulla te myös pelastutte” (1. Kor. 15:2). Jeesuksen kuolema oli sovituskuolema, jossa hän kärsi meidän rangaistuksemme.
5. Evankeliumi on apostolista.
Apostolit julistivat edellä kuvattua evankeliumia. He kertoivat sitä eteenpäin, jotta uudet kristityt jatkaisivat sen kertomista taas uusille ihmisille. Hän kirjoitti korinttilaisille ”Näin me siis julistamme, minä niin kuin hekin, ja näin te myös olette uskoneet” (1. Kor. 15:11). Paavali kertoo julistavansa samaa sanomaa kuin Jeesuksen valitsemat apostolit. Hän liittyy itse ja liittää korinttilaiset apostoleiden julistukseen (”minä”, ”hekin”, ”te”). Apostolinen evankeliumi kulkee jatkumossa kristillisessä seurakunnassa. Meidän tehtävämme ei ole keksiä uutta evankeliumia, vaan pitäytyä annetussa evankeliumissa, ja julistaa sitä kaikille.
6. Evankeliumi on henkilökohtaista.
Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus eivät ole vain historiaa tai teologiaa. Sillä on henkilökohtainen muuttava merkitys jokaiselle. ”Te olette ottaneet sen vastaan ja pidätte siitä kiinni, ja sen avulla te myös pelastutte, jos säilytätte sen sellaisena kuin minä sen julistin” (1. Kor. 15:1-2). Evankeliumi voidaan ottaa vastaan, siitä tulee pitää kiinni, ja näin se pelastaa vastaanottajan.
Lopuksi
Evankeliumi on Jumalan antama, sen voima ei ole viisaassa puheessa (1. Kor. 1:17) eikä maailman viisaudessa (1. Kor. 1:20). Kyseessä on ”Jumalan viisaus” (1. Kor. 1:24). Evankeliumissa on Jumalan voima, joka synnyttää pelastavan uskon (Room. 1:16).
Tämän vuoksi kristillisten kirkkojen, seurakuntien, järjestöjen ja jokaisen Jeesuksen seuraaja on julistaa Kristusta ja hänen evankeliumiaan kunnes Hän tulee takaisin.
TÄTÄ SAA JAKAA:
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN