Tällä marraskuun ensimmäisellä viikolla huomasin kaksi kuoleman jälkeiseen elämään liittyvää viestiä. Juuri ilmestynyt kirkon nelivuotiskertomus (2012-2015) kertoo suomalaisten käsityksiä kuolemasta ja sen jälkeisistä tapahtumista. Kysely paljasti, että suomalaisten enemmistö ei usko kuolemasta kristinuskon mukaisella tavalla. Puolet suomalaisista kertoi olevansa täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Kukaan ei voi tietää, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu”. Laskutavasta riippuen 10-15 prosenttia uskoi kristinuskon mukaisesti, että kuoleman jälkeen on taivas tai kadotus ja mahdollisesti jonkinlainen odotuksen välitila kuoleman ja lopullisen päämäärän välillä.
Toinen viesti koski kirkon korkeaa vaikuttajaa, jolta kysyttiin televisio-ohjelmassa: ”Kristinuskon mukaan elämämme jatkuu jossain kuoleman jälkeen. Mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen?” Vaikuttaja vastasi: ”En tiedä. Toivon, että se on jotain hyvää. Enempää en voi minä eikä kukaan muukaan sanoa. Siksi kyse onkin uskosta eikä tiedosta.” Tämän jälkeen keskusteltiin muutama minuutti muista asioista, mutta kun haastatteluaika oli loppumassa, toimittaja halusi vielä tarttua kysymykseen kuoleman jälkeisestä elämästä. Toimittaja kysyi: ”Kärtän sinulta vielä vastausta kuoleman jälkeiseen elämään. Uskotko sinä itse, että me menemme kuoleman jälkeen taivaaseen tai jonnekin?” Kirkon edustajan vastaus tähän oli: ”Uskon, että kuoleman jälkeen seuraa jotain, mutten tiedä mitä. Jeesuksen viimeiset sanat olivat: ”Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni”. Vain sen voimme tehdä. Sitten saamme nähdä.”
Moni olisi kaivannut selvempää lohdutuksen sanomaa juuri pyhäinpäivän edellä Jeesuksesta kuoleman voittajana. Kirkon edustaja ei tuonut esille Jeesuksen voittoa kuolemasta eikä kristinuskon opetusta taivaasta ja kadotuksesta vaikka niistä suoraan kysyttiin. Onneksi viittaus Jeesuksen rukoukseen ristillä toi jonkin verran toivon näkymää. Kunpa voisimme kaikki antaa henkemme Jumalan käsiin.
Kristinuskon keskeiset opetukset
Vaikka emme löydä Raamatusta tarkkaa yksityiskohtaista selvitystä siitä, mitä kuolemassa ja heti sen jälkeen tapahtuu, meillä on riittävästi tietoa, että voimme opettaa jotain. Tässä keskeiset opetukset:
- Kuolema ei ole kaiken loppu.
- Jeesus ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan voitti paholaisen ja kuoleman vallan.
- Me odotamme Jeesusta Kristusta takaisin maan päälle.
- Tulee päivä, jolloin kaikki kuolleet nousevat ruumiillisesti ylös.
- Ihmiskunta kokoontuu viimeiselle tuomiolle, jossa tuomarina on Jeesus Kristus.
- Tuomion seurauksena ihminen tuomitaan kadotukseen tai taivaaseen.
- Jeesukseen uskova saa elää ikuisesti taivaassa Jumalan yhteydessä.
- Usko Jeesukseen pelastaa.
Kuten kirkon nelivuotiskertomuksesta näkyy kirkko ei ole onnistunut välittämään viestiään kuoleman jälkeisestä elämästä ainakaan siten, että se olisi uskottu. Ja uskohan on lopulta Jumalan synnyttämä. Tilasto ei saa masentaa. Se on kutsu pitää esillä opetusta kuoleman jälkeisestä elämästä ja Jeesuksesta elävänä kuoleman voittajana entistä useammin ja selvemmin.
Ei pidä luulla, että kansa tietää, mitä Raamattu opettaa. Uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlan hengessä pitäisi ryhtyä siihen, mikä uskonpuhdistuksessa oli tärkeää: kristinuskon perusasioiden opettaminen systemaattisesti vaikkapa katekismusten avulla.
Kansanlähetyksen ohjelman näkemys
Kansanlähetyksen teologiaa ja toimintaa kuvaavassa Ohjelmassa kerrotaan: ”Kaikki kuolleet herätetään viimeiselle tuomiolle. Epäuskoiset tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen eli helvettiin. Jeesukseen Kristukseen uskovat pelastuvat iankaikkiseen elämään eli taivaaseen. Jumalan luomassa uudessa taivaassa ja maassa Kristukseen uskovat näkevät hänet kasvoista kasvoihin ja elävät iankaikkisesti hänen kanssaan.”
Toivon näkökulma
Jeesus voitti ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta kuoleman. Tämä on toivon sanoma. Kun kristitty kuolee uskossa Jeesukseen, hän kuolee toivossa, että Jeesus herättää hänet viimeisenä päivänä tuomiolle, jossa hänelle luetaan vapauttava tuomio.
Paavali kirjoittaa, että me kristityt ”huokailemme ja kaipaamme päästä pukeutumaan taivaalliseen asuumme” (2. Kor. 5:2). Kristitylle kuolema on voitto (Fil. 1:21) eikä se voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta (Room. 8:38-39).
Yksi kristinuskon menestyksen salaisuus alusta alkaen on ollut juuri siinä, että kuolemaa ei tarvitse pelätä. Jeesus on voittanut kuoleman ja tarjoaa syntien anteeksisaamisen kautta ikuista elämää jokaiselle. Tämä on tänäänkin kristinuskon ilon ja toivon sanoma, jonka pitää kaikua kirkkaana jokaiselle.