”Jäiden lähtö on aina merkittävä tapahtuma niille, jotka asuvat veden tuntumassa. Kyllä se joka kevät huomataan. Toisinaan jäät lähtevät ryskyen muutamassa vuorokaudessa, toisinaan ne sulavat niin hiljaa ja huomaamatta paikoilleen, ettei oikein osaa sanoa tarkkaa aikaa, milloin se tapahtui. Eräänä hetkenä vaan havahdutaan siihen tosiasiaan, että jäät ovat lähteneet. Viime yönä jäät lähtivät Tuusulanjärvestä tosi ryminällä etelätuulen kovasti puhaltaessa.
Pelastuksen ihme ihmisen elämässä on verrattavissa jäiden lähtöön.
Nuorten kysymyslaatikoissa kysytään hyvin usein, onko ihmisen osattava sanoa tarkalleen päivä ja hetki, milloin on tullut uskoon.
Aina muistan tällaisen kysymyslaatikkoillan, jossa Urho Muroma oli vastailemassa. Siinä oli juuri tämänkaltainen kysymys. Muroma vastasi: ”SE on kuin jäiden lähtö. Emme aina voi sanoa tarkalleen hetkeä, milloin se tapahtui. Voimme vain todeta: ”Nyt jäät ovat lähteneet! Niin on pelastuksenkin. Toisen kohdalla se koetaan äkisti. Toisen kohdalla se tapahtuu tyynemmin. Pääasia on, että voi sanoa: Nyt se on tapahtunut. Minäkin olen saanut syntini anteeksi. Minäkin saan olla Jumalan lapsi.”
On uskovia, jotka todella voivat sanoa tarkalleen hetken, milloin jäät murtautuivat sisimmästä.
Vuosien takaa on mielessäni 80-vuotias pappa, joka tuli luokseni erään hengellisen kokouksen jälkeen. Hän kertoi, miten Jumala oli puhutellut häntä kauan sitten, 30 vuotta hän oli kantanut tunnollaan taakkoja. Ei ole ollut rauhaa. Ei voinut sanoa olevansa Jumalan lapsi. Oli käynyt ahkerasti hengellisissä tilaisuuksissa, tiesi että pitäisi saada keskustella sielunhoitajan kanssa. Synti painoi. Mutta koskaan hän ei ollut saanut voimaa tuon askeleen ottamiseen.
Nyt sen täytyi tapahtua.
Kuuntelin vain. Kaikki oli aivan kypsää. Rukoilimme. Sain julistaa Herran seurakunnan palvelijana synnit anteeksi Jeesuksen siunatussa nimessä ja kalliissa sovintoveressä.
Painot putosivat. En voinut pidättää nauruani, kun 80-vuotias pappa hyppeli ilosta kirkon keskikäytävää ulos. Hän tiesi milloin jäät lähtivät.
Mutta jäät eivät lähde aina yhtä ryskyen. Näyttää kuin Jumalan armon auringon pitäisi sulattaa sisintä kauan aikaa, ennen kuin rauha on koittanut. Itse kuulun näihin.
Pääasia ei ole, miten se on tapahtunut. Pääasia on se, että se on tapahtunut; että synnit on pantu pois ja Jumalan sana on saanut vaikuttaa.”
-Kirjasta Anna auringon paistaa, Eino J. Honkanen.
Lue lisää: Miten tullaan uskoon?
Tulen mielelläni seurakuntiin ja kristillisiin järjestöihin puhumaan myös tästä teemasta enemmän. Ota rohkeasti yhteyttä.
TÄTÄ SAA JAKAA
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN