Olen lomavierailulla Virossa. Tänään sunnuntaina osallistuin jumalanpalvelukseen Tarton Paavalin kirkossa. Tämä kirkko kuuluu niihin, jotka koen kotikirkoikseni. Eikä ihme, sillä olin tässä kirkossa töissä viisi vuotta vuosina 1999-2004. Olin lähetystyöntekijänä Kansanlähetyksen lähettämänä.
Nuoristotyö, seurakuntakoulu ja missio
Noina vuosina tein seurakunnan nuorisotyötä; meillä oli nuortenryhmä nimeltä Sajas Lammas. Siellä kävi muun muassa seurakunnan nykyinen kirkkoherra Kristjan Luhamets. Tein myös seurakuntatyötä, saarnasin ja hautasin sekä torstaisin pidin vaimoni kanssa seurakuntakoulua (Kogudusekool) seurakunnan jäsenille. Eräs kohokohta oli missiotapahtuman järjestäminen Tartossa. Kalevi Lehtinen oli pääpuhujana Missio Tartu -tapahtumassa toukokuussa 2004.
Tänään jumalanpalveluksessa moni tuli tervehtimään sanoen, että pysymme heidän muistoissaan. Joku kätteli ja sanoi, että konfirmoin hänet 20 vuotta sitten. Ehtoolliselle mennessä koin rauhan ja kotona olemisen hetken. Ja kun minun aikainen kirkkoherra, nykyinen piispa Joel Luhamets hyppäsi loppukulkueesta sivuun halaamaan, oli hyvä vastaanotto kruunattu.
25 vuotta sitten Viroon
Tämä on monien muistojen Viron matka myös siksi, että 1.3.2020 tulee 25 vuotta siitä kun tulimme töihin Viroon. Tuolloin olimme innokkaita, sopivan nuoria (27-v) lähetystyöntekijöitä. Olin tavannut tuon aikaisen Põltsamaan seurakunnan kirkkoherran Joel Luhametsin Israelissa arkeologisella kaivausmatkalla. Kun hän Israelissa kuuli, että olen suuntautumassa lähetystyöhön, hän pian lähetti kirjeen työnantajallemme (Kansanlähetys) ja kutsui perheemme Viroon. Olimme ensin Põltsamaalla (1995-1998) ja sitten Tartossa (1999-2004). Välillä olimme Saksassa (2005-2007) ja lopuksi jälleen Virossa, Tallinnassa, 2008-2010. Tuon jälkeen olen työskennellyt Kansanlähetyksen keskustoimistossa Ryttylässä.
Lähetystyötä Virossa
Olen kirjoittanut jo aiemmin Viron ev.lut. kirkon historiasta.
Viron ev.lut. kirkosta on toivottu Suomen kirkon lähetystyöntekijöitä jo kolmen vuosikymmen ajan. Ensimmäinen kirkon lähetystyöntekijä Merja Humppi lähti Viroon elokuussa 1991. Muistan sen hyvin, sillä oli matkaseurueessa mukana saattamassa häntä. Tämän jälkeen Suomesta on ollut nelisenkymmentä lähetystyöntekijää Virossa
Suomalaisten ystävyysseurakuntien tuki Viron seurakunnille on ollut merkittävää ja se on edelleenkin tärkeää taloudellisen ja hengellisen yhteistyön kannalta.
Viro lähetyskenttänä
Viron kirkon papit ja piispat ovat kauan puhuneet Virosta lähetysmaana. He mieltävät toimivansa lähetystilanteessa, jossa kristityt ovat vähemmistönä. Suurin osa virolaisista ei ole nyt – eikä ole koskaan ollut – seurakunnan jäsen. Meillä on lähetyskenttä vain lähellä. Tätä ei heti tule ajatelleeksi kun laivalla lähestyy Tallinnaa ja näkee vanhat kirkon tornit.
Katso Viroon – katso kirkon tulevaisuuteen
Arkkipiispa Urmas Viilma on sanonut, että Virossa näemme Suomen kristikunnan tulevaisuuden. Alle puolet kansasta kuuluu kirkkoon, ja kirkko on muuttunut luonteeltaan omassa maassa tietoisesti lähetystyötä tekeväksi kirkoksi.