Johdatus on valintoja (siirtyminen Kansanlähetyksestä Mission Europeen)

Jumalan johdatuksessa

Tasan vuosi sitten ilmoitin Kansanlähetyksen liittohallitukselle, että jätän järjestön johtajan tehtävän vuoden vaihteessa. Puheessani avasin ratkaisuni taustoja ja hallituksen kokouksessa tehtiin päätös aloittaa uuden johtajan rekrytointi. Se sujuikin vauhdilla. Jo elokuussa Daniel Nummela valittiin uudeksi lähetysjohtajaksi. Onnittelut Daniel!

Irtisanoutumisilmoituksen  jättäminen ei ollut helppoa. Jätinhän samalla työpaikan, jossa olin ollut aktiivisesti melkein 30 vuotta. Jätin monet johtamiseen liittyvät hyvät ja mielenkiintoiset työtehtävät ja ihmisten kohtaamiset. Mielenkiintoinen mahdollisuus seurata minulle tärkeän lähetystyön etenemistä jäi.

Vallasta luopumisen vaikeus – ja helppous

Ei vallasta luopuminen ole aina helppoa. Johtajan asema helposti juovuttaa ja johtotehtävästä tulee riippuvaiseksi. Oli hyvä kokemus luopua siitä. Se oli kuin pieni kuolema, tyhjän päälle hyppääminen. Johtajan vaihdokset ovat myös uudistumisen mahdollisuuksia organisaatioille. 

Olin Kansanlähetyksen keskustoimiston johtotehtävissä vähän yli 10 vuotta, joista 9 vuotta järjestön johtajana. Sain johtaa, palvella ja auttaa. Vuodet tekivät minusta kokeneemman, väsyneemmän ja viisaamman. Vuosiin sisältyi paljon työn iloa ja imua, mutta myös työn raskautta. Johtotehtävät ovat hyvä väline myös oman vajavaisuutensa ja syntisyytensä huomaamiseen.  

Kansanlähetys on laaja ja organisaatioltaan monimuotoinen alhaalta nuoseva kansanliike, jossa johtajalle esitetään eri puolilta varsin moninaisia haasteita: Tulee olla organisaattori, yhteydenrakentaja, kirkollinen vaikuttaja, kärkäs kannanottaja, innostaja, opettaja, hengellinen johtaja ja paljon muuta. Ja kun Kansanlähetyksen sisällä on monenlaisia painotuksia, suuntauksia ja toiveita, niin haasteita riitti.

Yritin pitää väkeä koossa yhteisen näyn takana, jossa ytimessä on Jeesus Kristus ja tehtävänä lähetyskäskyn toteuttaminen. Kyllä minä nautin työstäni Kansanlähetyksessä, mutta moninaisuuden keskellä kaipasin keskittymistä. 

Mitä kaipaan eniten?

Mitä minulla on ikävä työssäni, josta luovuin? Varmaan eniten kaipaan työhön liittyviä ihmisiä. Tutuksi tulleita Kansanlähetyksen ystäviä maakunnissa sekä työntekijäjoukkoa kotimaassa ja lähetystyössä. Halusin olla lähellä työntekijöitä ja vastuunkantajia, tuntea ja tukea heitä, ja varmaan siksi tämä ”ero” näistä ihmisistä, oli vaikein asia työpaikan vaihdossa. Onneksi yhteys on jatkunut ja voi jatkua uudessa työssänikin. Ja vapaa-ajalla.

Hyppy uuteen

Olen nyt Mission Europen toiminnanjohtaja viiden kuukauden ajan. Tämä 30-vuotias järjestö syntyi tukemaan evankelioimistyötä, missiotapahtumia, Suomessa, Venäjällä ja muualla. Näkyvin työmuoto oli Kalevi Lehtisen missiot. Työ jatkuu pienellä tiimillämme (Garoeb, Happonen, Niemeläinen, Puhakka, Tuovinen ja Välimäki).

Hyppy pieneen työyhteisöön on ollut suuri. Se on tuonut kaipaamaani vapautta, keskittymistä ja kiireettömyyttä. Olen joutunut tai saanut pysähtyä, ja miettiä elämäni suuntaa, kutsumustani sekä sitä, mitä olen omana itsenäni ilman ulkoisia vaatimuksia ja paineita. Ilman piparkakkumuotteja, joihin johtajiakin halutaan puristaa. Tällainen pysähtyminen on hyvä.

Kirjoita kutsumus selväksi 

Elämässä on välillä syytä pysähtyä. Mitä haluan tulevaisuudelta? Kristittynä kysyn myös, mitä Jumalalla on varattuna minulle? Mikä on kutsumukseni? Joku vanha konkarityöntekijä väitti joskus, että ihminen on onnellisimmillaan saadessaan toteuttaa nuoruutensa näkyä. Siirryn selvästi kohti nuoruuteni näkyä.

Mihin haluan keskittyä nyt paljon nähneenä ja elämän rajallisuuden paremmin tuntevana? Mihin haluan käyttää elämäni viimeiset elinvuodet, niin paljon kuin Jumala niitä antaa? Tässä joitakin työhön liittyviä asioita:

  • Haluan keskittyä enemmän Jumalan sanan tutkimiseen ja julistamiseen.
  • Haluan olla selvemmin eri tehtävissä evankelioimistyössä eli sielujen voittamisessa Jumalan valtakuntaan. 
  • Haluan pitää lähetystyön näkyä esillä, ja tukea lähetystyötä.
  • Haluan vahvistaa kristittyjen yhteyttä ja erityisesti kristittyjen yhteistä evankeliumin julistamista.
  • Hengellinen herätys on aina Jumalan lahja, mutta on siinä inhimillisetkin tekijät. Herätys on suuri rukousaiheeni. Haluan toimia herätyksen hyväksi.
  • Haluan tukea Jumalan palvelijoita ja työntekijöitä ja kulkea heidän rinnallaan. Olen nähnyt heidän yksinäisyyttään, rikkinäisyyttään, kiusauksiaan ja lankeemuksiaan, kipua ja riittämättömyyden tunnetta. Haluan kulkea heidän tukenaan.

Olen onnellinen mies. Olen saanut elää rikkaan elämän, josta noin 30 vuotta olin aktiivisesti Kansanlähetyksen eri tehtävissä. Olen kiitollinen tästä ajasta. Olen edelleenkin mukana Kansanlähetyksen työssä sekä vapaaehtoisena että joistakin tehtävistä palkkiota saavana (kuten heinäkuun rippileiri). 

Valintoja on tehtävä

Tässä elämässä ei ehdi ja pysty tehdä kaikkea, mitä haluaisi. Realiteetti on se, että voimat vähenee ja aika juoksee. Tulee valita, mitä tekee. Tulee kysyä Jumalan tahtoa ja johdatusta. 

Minun valintani oli tämä: Pois organisaation johdosta, pois inhimillisestä vallasta, lähemmäs ihmisiä ja lähemmäs perustehtävää eli evankeliumin välittämistä.

Tasan vuosi sitten jättämäni irtisanoutumisilmoitus piti sisällään haluni hypätä johtajan kulmahuoneesta kansan pariin. En tiennyt silloin tarkkaan – enkä vieläkään – mitä kaikkea on edessä. Koin, että nyt oli aika astua uuteen. Työtehtävät muuttuu, kutsumus ja Herra kantaa. Muuttolintu tietää, milloin on aika kohottaa siivet ja lentää. 

Työni Mission Europessa.


JAA TÄMÄ

FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN

Author: Mika Tuovinen

Kirjoittaja on luterilaisen kirkon pappi, joka johtaa Mission Europe -järjestöä. Sydämenasiana on lähetystyö, evankelioiminen, kristittyjen varustaminen ja rohkaisu sekä Jumalan kansan yhteinen työ evankeliumin hyväksi. Tutustu Mission Europeen.

Vastaa