Suomen hengellistä tilaa on kuvannut voimattomuus ja apatia. Hyvää perustyötä tehdään monin paikoin, mutta voivotellaan, kun asiat on menossa huonompaan suuntaan.
Siksi erityinen ilonaiheeni on viimeisinä aikoina ollut nuorten nousu hengellisiksi vaikuttajiksi. Viimeksi kirjoitin nuorten uskoontulosta ja monien rohkeasta ja avoimesta oman uskon todistuksesta.
Tutkimustulokset, monet kertomukset ja lehtijutut vahvistavat kokemukseni: Nuoret puhuvat uskon asioista avoimemmin kuin menneet sukupolvet ja moni löytää uskon elämän voimavaraksi ja pelastukseksi.
Historian nuoria vaikuttajia
Kristikunnan historiassa nuoret ovat usein olleet toteuttamassa ja johtamassa herätystä. Kirkkohistoriamme Liisa Erkintytär koki 23-vuotiaana hengellisen heräämisen ja siitä lähti herätyksen aallot liikkeelle. Aiemmin 22-vuotias Abraham Achrenius oli kokenut saman. Suomen vanhojen herätysliikejohtajien toiminta alkoi nuorina. Myös viime vuosisadan merkittävä evankelista Urho Muroma tuli uskoon 22-vuotiaana.
Nytkin nuoret kertovat avoimesti uskostaan
Nyt parikymppiset kertovat julkisuudessa koko kansalle, että he ovat löytäneet uskon. Viimeksi eilen Iltasanomissa 23-vuotias korkeushyppääjä Daniel Kosonen kertoi: ”uppouduin enemmän Raamattuun ja Jumalaan.”
”Se on antanut vähän mielenrauhaa, sillä tuntuu, että tekee asioita myös hänelle [Jumalalle].”
Olen kohdannut alle kaksikymppisiä, jotka lähtevät innolla kertomaan löytämästään uskosta toisille.
Mitä haluan sanoa nuorille?
Jos haluat kuunnella ikääntyvää pappia, haluan sanoa jotain. Ennen kaikkea haluan rohkaista. Eläkää täysillä Jumalalle ja antakaa koko elämänne hänen palvelukseensa. Rakastakaa Jumalaa ja hänen seurakuntaansa. Kunnioittakaa vanhempaa kristittyjen sukupolvea ja olemassa olevia yhteisöjä. Varokaa yli kaiken ylpeyttä ja itseriittoisuutta. Ne sammuttavat Jumalan työn.
Pitäkää Golgatan risti ja Jeesuksen sovitustyö ytimessä. Opiskelkaa Raamattua ja etsikää rukousyhteyttä.
Muistakaa innon hiipuessa ja omien voimien vararikossa aina palata Kristuksen luokse. Hän kutsuu luokseen työn ja kuormien uuvuttamia ja haavoittamia (Matt. 11:28). Hän ei anna vain tehtävää, vaan myös levon. Tämä on tärkeää, sillä into vie kyllä eteenpäin, mutta innon lopahdettua voi pudota korkealta. Muista, että olet Jeesukselle yhtä rakas innokkaana kuin innottomana.
Mikä on viestini vanhemmille kristityille?
Siunataan nuoria ja rukoillaan heidän puolestaan. Tuetaan heidän työtään rohkaisuin ja rahoin. Opitaan tuntemaan heitä.
Ei verrata heidän toimintatapojaan omaan nuoruuteemme. Vertailu tappaa luovuuden ja ilon.
Annetaan nuorille vastuuta, seurakuntasalin avaimia sekä palvelu- ja julistustehtäviä. Sallitaan virheitä. Vastuuta on myös toimia, jos toiminta ja opetus alkaa mennä väärään suuntaan.
Näytetään myös esimerkkiä. Nuoret tarvitsevat esikuvia uskossa. Kerrotaan kokemuksistamme, jaetaan oppimaamme ja kuunnellaan. Ennen kaikkea muistutetaan Jeesuksessa olevasta täydellisestä armosta.
Olen toivon sytyttämä!
Minulle nuorten into on ollut sytyttävää. Olen saanut uutta virtaa ja toivoa palvelutehtävässäni. Rukoilen, että nuorista herätys leviäisi vanhempiin.
En ole pessimisti Suomen ja kristillisen todistustehtävän suhteen täällä. Tärkeä syy siihen on ollut nähdä nuorten into ja avoimuus uskoa ja toimia.
Jumala ei ole antanut herätyksen aikoja vielä minun ikäluokalleni. Olemme kuulleet vanhoista herätyksistä, rukoilleet uutta ja nyt kuulemme kohinaa tulevasta herätyksestä. Mitä tästä tulee, sen Jumala tietää.
Nuorten usko ja into on eri puolilla kristikuntaa monissa vaikeissa vaiheissa tuonut muutoksen ja herätyksen.
Uskon, että nytkin on tärkeää sukupolvien yhteistyö. Nuorilla on annettavaa meille vanhemmille ja meillä nuorille. Voimme toimia yhdessä toisiamme tukien, jotta mahdollisimman moni löytäisi uskon ja ikuisen pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa.
Tehdään yhdessä työtä hyvän elämän, Jumalan kunnian ja ihmisten ikuisen autuuden puolesta!
TÄTÄ SAA JAKAA
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN