Kolme kaveria ja mediamissio

Olen viime aikoina ahkeroinut, iloinnut ja ahdistunutkin ensi vuoden valtakunnallisen mediamission rakentamisessa. Olen sydämestäni sitoutunut tuohon missioon ja kaikkien suomalaisten tavoittamiseen.

Minulla on kolme kaveria, jotka eivät yhtään innostu tästä. Haluan tässä nyt paljastaa heidät.

Ensimmäinen on Pessimisti. Hän sanoo mulle, että tämä ei voi onnistua, koska tällaista ei ole aiemmin Suomessa tehty. Hän osoittaa minulle apaattista toimintaympäristöä, ja kehottaa heittämään hanskat naulaan. Hän myös vetoaa teologiaan: ”Lopun aikana tulee vain luopumus. Älä suotta näe vaivaa! Ei ketään tule kuitenkaan uskoon!” Tämän kaverin tarinoita on helppo jäädä kuuntelemaan. Pessimisti ei pety, väitetään. Tämä sydämestä nouseva ääni kaappaa helposti mukaansa.

Toinen kaveri on Pelko. Hän ei tule juttelemaan usein, mutta säännöllisesti kuitenkin. Hän tuo järkeen liittyviä argumentteja. Pelko esittää kysymyksiä, ja vetoaa aseman tai arvostuksen menettämiseen sekä häpeän kohtaamiseen. Jos lähdet tuollaiseen koko maan tavoittamiseen, mitä muut sinusta sanoo? Entä jos sinua pidetään höyrähtäneenä? Onkohan tuo nyt teologisesti oikeaoppista? Onko soveliasta tavoittaa maata helluntailaisten, vapaakirkollisten, adventistien, metodistien, baptistien, nais-ja miespappien, hengenuudistuslaisten,kansanlähetysläisten, rauhansanalaisten, uusherätysläisten, kansanraamattuseuralaisten ja kaikkien muiden kanssa? Entä jos voimat loppuu? Entä kun tulee ongelmia? Kannattaisiko sittenkin ottaa jalkaa pois kaasulta ja vain pysyä sivussa ja ehkä hiljaa mielessä olla mukana? Tällainen kaveri mulla on tässä mediamission järjestämisessä ihan oman nahan sisällä.

Kolmas ”kaveri” on Paholainen. Hän vihaa mediamissiota, koska se on uhka hänen valtakunnalleen. Mission avulla hänen joukkonsa kokee tappioita kun sieltä väkeä siirtyy Jeesuksen seuraan. Hän on tuhattaituri, ja kaikkia taitoja hän tulee käyttämään mediamission estämiseksi. Kaikkia korttejaan hän ei lyö kerralla pöytään.

Pessimismi, pelko ja paholainen

Tuossa on vastapuolen hyökkäysketju. Niitä vastaan käyn suuren näyn kanssa: Viedään sanoma Jeesuksesta kaikille maamme asukkaille. Ja käyn suuren joukon kanssa – tällä hetkellä monia järjestöjä ja 170 seurakuntaa! Ja ennen kaikkea siksi, että korkein taho antoi käskyn: ”Menkää ja julistakaa!” Nyt tarvitaan rohkeutta lähteä liikkeelle!

Nyt on hyvä hetki lähteä myös seurakuntana liikkeelle. Kysy seurakunnastasi, joko me ollaan tässä mukana?

Miksi olen pappina mukana valtakunnallisessa mediamissiossa?

Tuota minulta on kysytty! Mainitsen tässä kolme syytä:

  1. Hyvän sanoman välittäminen on elämäni suuri kutsumus.
  2. Työyhteisöni Mission Europe on erikoistunut ja haluaa vielä rohkeammin sitoutua evankelioimiseen ja missioiden järjestämiseen.
  3. Keravan kaverit IRR-TV:stä esitti (mulle ensin Onni Haapala) niin suuren näyn koko Suomen tavoittamisesta, että haluan tukea tuollaista intoa ja näkyä. Haluan olla siinä mukana. En voi vain arvioida ja arvostella sivusta. Hyppään evankeliumin tähden suureen näkyyn rohkeasti mukaan!

Jouluna 2022

Kuvittelen itseni jouluun 2022. Syksyn valtakunnallinen mediamissio on ohi. Haluan sanoa tuolloin:

”Ainakin me yritimme jotain! Ainakin teimme parhaamme! Monta asiaa olisi voinut tehdä toisin, mutta saimme kristikuntaa liikkeelle. Moni löysi tien Jumalan luokse! Kyllä kannatti, vaikka välillä itku ja epätoivo olivat vieraana. Voimat on nyt lopussa, mutta ainakin kerran elämäni aikana yritimme yhdessä nostaa Jeesuksen valtakunnan puheenaiheeksi.”

Ja sitten kiitollisin mielin joulusaunaan!

JAA TÄMÄ TOISILLEKIN

FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN


Yksi kommentti artikkeliin ”Kolme kaveria ja mediamissio”

  1. Ihana asia, että olet mukana! Kanssasi on paljon suurempi kaveri, kuin se kolmen p:n jengi… Niin tuttuja kavereita ne, vaikka ei niiden seurasta kyllä välittäisi ollenkaan.

    Vastaa

Vastaa