Ystäväni ja työtoverini,
Kohtasin neljä nuorta erään kirkon pihalla, jossa olin makkaranpaistopisteellä. Kysyin:
-”Onko kukaan koskaan rukoillut puolestanne?”
-”Ei koskaan ole!”
-”Tiedättekö, mitä rukous on?”
-”En oikeastaan.”
Siispä ystävän kanssa lyhyesti kerroimme.
-”Saammeko rukoilla teidän puolestanne.”
-”Ei kai siitä mitään haittaa ole.”
-”Saammeko laittaa käden olkapäälle ja rukoilla.”
-”Joo.”
Ensimmäinen suostui. Rukoilimme ja siunasimme. Käsissä tuntui nuoren miehen vapina. Keskustelimme hetken. Kysyin lopuksi:
-”Jos tämä Jeesus tulisi nyt sinun eteesi ja kysyisi: Haluatko lähteä seuraamaan minua, mitä vastaisit?”
-”Kyllä haluan.”
-”Haluaisitko oppia tuntemaan henkilökohtaisesti tämän Jeesuksen?”
-”Joo, ilman muuta.”
Katsoin kolme muuta poikaa, ja kysyin seuraavalta:
-”Haluatko sinä, että rukoilen puolestasi?”
-”Kyllä.”
Rukoilimme samalla tavoin. Ja kysyin:
-”Haluaisitko sinä tulla uskoon?”
-”Kyllä.”
Nostin katseeni katsoakseni kolmatta nuorta. Kaksi oli paennut autoon, jolla olivat tulleet.
Keskustelimme kahden nuoren kanssa, rukoilimme ja siunasimme heitä uskon matkalle.
Ajattelin uutisten pitävän paikkaansa: Nuoret miehet ovat avoimia kristinuskolle ja Jeesuksen seuraamiseen. Mietin myös heidän kirkasta vastaustaan selvään kutsuun: ”Haluatteko lähteä Jeesuksen seuraan?” ”Kyllä!” Kutsun esittäminen on sekä raamatullista että tilannetta selkeyttävää.
Valtava uutinen Virosta
Kirjoitan tätä juhannusviikolla Tallinnasta. Mission Europen työntekijöinä tapaamme toisiamme ja yhteistyökumppaneitamme.
Työmme kannalta merkittävin uutinen on Mission Europe Estonian (MEE) perustaminen. Nuorisoevankelista ja MEE:n johtaja Joel Reinaru kertoi sytyttävällä innolla Viron nuorten evankelioimisnäystä. He tekevät nuortenlehteä, järjestävät nuorisotapahtumia, televisio-ohjelmia, kouluvierailuja ja pitävät evankeliumin lippua esillä liikkuessaan arjessa.
Joel tuli kokoukseemme paita päällä, jonka selässä luki: ”Kysy, miksi uskon Jeesuksen.”
Tiedustelin, onko joku tullut kysymään tuon paidan takia Jeesuksesta. Joelimaiseen tapaan hän vastasi: ”Ei ole, kun minä olen ehtinyt kertomaan aina ensin!”
Viro on minulle tärkeä. Kävin siellä ensimmäisen kerran Neuvostoliiton vallan aikana vuonna 1991. Tuolla matkalla tapasin Joelin isoisän Karl Reinarun. Muistan, kuinka rukoillessa kaikki polvistuimme. Joelin isä Leevi on toiminut luterilaisen kirkon lähetyskeskuksen johtajana ja läheisenä työtoverinani. Puoli vuotta sitten esitin Joelille kutsun Mission Europeen ja päätimme perustaa Viroon oman Mission Europen. Tällainen askel oli meille myös järjestönä merkittävä. Raamattu kutsuu meitä uskollisuuteen ja kasvuun.
Rakas työtiimi kasvaa
Monessa kirjeessä olen pyytänyt sinua rukoilemaan, jotta saisimme lisää työntekijöitä Mission Europeen. Joel on yksi vastaus. Toinen vastaus rukouksiimme on turkulainen pastori Matti Hernesaho.
Matti on ikäisekseen ollut monessa merkittävässä mukana. Moni seurakunta ja järjestö olisi ottanut hänet mielellään palvelukseensa. Hän rukoili, että löytyisi juuri hänelle sopiva palvelupaikka. Aina välillä vaihdoimme viestejä ja lopulta kysyin suoraan, tulisiko hän meille töihin.
Myöntävän vastauksen takana oli kokemus Jumalan puheesta ja Mission Europen työnäystä. Mattia sytytti halumme palvella koko kristillistä kenttää sen eri ilmenemismuodoissa, julistuksessa keskittyminen Jeesukseen Kristukseen ja hänen seuraansa kutsuminen sekä vapaus keskittyä evankeliumin julistamiseen.
Olen todella kiitollinen, että Matti aloittaa elokuun puolivälissä tiimissämme. Hän toimii aluksi osa-aikaisena, sillä hän haluaa jatkaa nuorten yhteisön johtamista Turun Mikaelin seurakunnan palveluksessa.
Työtiimi yhdessä
Olemme olleet neljä päivää työntekijätiimimme kanssa Tallinnassa. Suunnittelemme, keskustelemme, rukoilemme ja kirkastamme näkyämme. Kaksi kertaa vuodessa tapaaminen on tärkeää, sillä jokainen tekee omaa itsenäistä työtään.
Juhannuspäivänä tulen taas tänne Viroon. Kierrän viikon seurakuntia ja loppuviikosta osallistun paikallisen ev.lut. kirkon kirkko- ja laulupäivään, jossa minulla on 45 minuutin esitelmä lähetystyöstä. Haluan käyttää minuutit viisaasti!
Suomeen tullessa minulla on opetusvastuuta Kansanlähetysopistolla ja puhe Kansanlähetyspäivien iltajuhlassa, jossa Pekka Pekka Simojoki ja Et Cetera -kuoro laulavat. Tervetuloa mukaan 6.7. klo 21. Heti tuon jälkeen vedän 13 päivän opetuslapseuskurssin, jota kutsutaan myös rippikouluksi. Sitten on aika vain olla ja levätä hetki.
Kesämissiossa
Olin viikko sitten puhujana Kansanlähetyksen ja paikallisen seurakunnan järjestämässä Kokkolan kesämissiossa. Pohdin, mitä tällaiset tapahtumat antavat järjestölle ja seurakunnalle. Ainakin tätä:
- Juhlahetken kaiken arkisen työn keskelle.
- Monille mahdollisuuden palvella lahjoillaan.
- Antaa mahdollisuuden seurakunnan ja järjestön toiminnan näkyvyyden lisäämiseen ja olemassaolosta muistuttamiseen.
- Keskitytään hetkeksi tietoisesti Raamatun opetukseen ja evankeliumin julistamiseen.
- Tullaan kirkosta ulos näkyväksi ja helposti kohdattavaksi.
Antaa palaa ihan täysillä!
Olen kutsumukseltani evankeliumin julistaja ja järjestön johtaja. Jälkimmäiseen liittyy vastuu Mission Europesta ja sen tulevaisuudesta. Olen valtavan kiitollinen, että saimme kaksi merkittävää evankelioimistehtävään haluavaa meidän tiimiimme.
En kuitenkaan vielä ajattele vanhan Simeonin tapaan: ”Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään” (Luuk. 2:29). Haluan palvella ja täyttää Herralta saadun tehtävän, niin kauan kuin Herra ja lähettäjät sanovat: ”Mika, antaa palaa vaan ihan täysillä! Me ollaan sun kanssa!”
Rukoilethan kanssani
Rukousaiheita:
- Uusien työn tukijoiden saaminen minulle ja muillekin työntekijöille.
- Johdatusta vaimoni Annen työtilanteeseen.
- Kesän työt kuten Viron saarnamatka (Jõgeva, Suure-Jaani, Kolga-Jaani, Põltsamaa, Helme, Viljandi), Kansanlähetyspäivät, rippileirin vetäminen Ryttylässä.
Kiitosaiheita:
- Lähettäjäpiirin uudet ja vanhat jäsenet.
- Kasvu Mission Europen työssä.
PS. Kirjoitin tämän kirjeen juhannusviikolla Virossa, mutta en ehtinyt laittaa sitä postiin ollessani päivän Suomessa. Tämä tulee sinulle nyt Viron Viljandista, jossa olen ollut viikon evankeliumia kertomassa ja kuuntelemassa, mitä seurakuntiin kuuluu. Tänään alkaa Viron ev.lut. kirkon kirkko- ja laulupäivät. Kyseessä on kirkon suurin tapahtuma ja myös suurin kristillinen ”säännöllinen” (tavallisesti neljän vuoden välein) tapahtuma täällä. Edessä on kahden päivän ajan monia kohtaamisia. Tänään perjantaina kello 16 minulla on evankeliumin kertomiseen ja seurakuntalaisten varustamiseen liittyvä luento-opetus.
Kiitos, että olet lähettämässä minua tähän työhön varoin, rukouksin ja rohkaisuin. Miltei päivittäin kiitän Jumalaa tästä. Olkoon Jumalan runsas siunaus kanssasi!