Voi että sitä innostusta,
jota olen nähnyt vanhoissa ja nuorissa.
Olen nyt ollut vanhempien ja nuorten johtajien kanssa. Innostus näkyy kaikenikäisissä. Nuoret lähtevät evankelioimisessa ennakkoluulottomasti liikkeelle. Kun vanhoissa syttyy ajatus tehdä vielä jotain suurta evankelioimisessa, heidän sydämensä syttyy. On valtavaa seurata innostuksen kasvua.
Herätys ei ala vanhainkodeista, sanoi saarnaaja Frank Mangs.
Mutta meitä vanhoja tarvitaan. Olemme muokanneet maata, rukoilleet, kulkeneet edellä ja nyt kuljemme nuorten kanssa.
Minun ikäpolveni on elänyt hengellisesti kuivat vuosikymmenet. Mutta nyt ei ole aika heittää hanskoja kehään, lopettaa rukousta ja vaivannäköä. Nyt vanhat ojentavat kättä nuorille, ja lähdemme yhdessä taisteluun kukin omissa tehtävissään. Nuorilla on jotain, mitä meillä vanhoilla ei ole. Ja meillä on paljon, mitä nuorilta puuttuu.
Uutta ”missiokonseptia”
Olet läheinen työtoverini, siksi haluan kertoa sinulle suuresta toiveestani.
Suomessa alkoi suuri evankelioimistapahtumien, missoiden, sarja vuonna 1987 Missio Helsinki -tapahtuman jälkeen. Olympiastadionilla evankelista Billy Graham rohkaisi järjestämään missioita ja kutsumaan Kalevi Lehtistä niihin puhujaksi. Kalevin kuoltua vuonna 2011 missiotkin ovat jääneet paljolti unholaan.
Joku sanoo, ettei niitä tarvita. Olen eri mieltä.
Niitä tarvitaan nyt enemmän kuin aiemmin.
Mission Europe syntyi toteuttamaan suuria evankeliumitapahtumia. Olemme pohtineet uudenlaista aikaamme sopivaa missiostrategiaa. Nimi missio voi hyvinkin muuttua toiseksi, mutta ainakin näihin periaatteisiin haluan pyrkiä:
- Tavoitamme mahdollisimman monet.
- Varustamme ja lähetämme kristittyjä.
- Julistamme evankeliumia julkisesti ja esitämme kutsun Jeesuksen seuraan.
- Pyrimme evankeliumin suureen julkisuuteen.
- Ojennamme yhteistyön käden kaikille alueen kristillisille ryhmille.
- Kuuntelemme paikallisia kristittyjä ja palvelemme heitä heidän tarpeissaan.
Rukoilethan, että saamme tehtyä toimivia suunnitelmia ja löydämme paikkakuntia, joissa voimme toteuttaa ja kehittää uudenlaisia evankelioimisen muotoja.
Euroopan evankelioimisnäky
Tutustuin Billy Grahamin evankelioimisjärjestön missiotoiminnan johtaja Viktor Hammiin 14 vuotta sitten, kun olin Tallinnassa Toivon Festivaali -tapahtuman johtoporukassa. Viktor Hamm laittoi viestiä ja kyseli mahdollisuutta tavata evankelioimistyön vaikuttajia.
Kutsuin uuden sukupolven edustajia koolle. Keskustelimme, tutustuimme ja suunnittelimme tulevaa. Hän kutsui meitä myös mukaan Euroopan evankelioimisen kongressiin toukokuussa 2025.
Tämä oli minulle tärkeä tapaaminen kolmesta syystä:
- Kontakti Viktoriin ja Grahamin evankelioimisjärjestöön vahvistui,
- sain mukaan vaikuttajia, jotka kaikki eivät vielä tunteneet toisiaan ja
- aloimme rukoilla ja pohtia, mitä voisimme tehdä Suomessa yhdessä.
Kotiseudulla
Arkityöhöni kuuluu evankeliumin julistus ja lisäksi johtajien ja vaikuttajien tuominen yhteen, rohkaisu ja kuunteleminen. Aktiivisimmat yhteistyötahot ovat Suomen evankelinen allianssi, TV7, Opiskelija- ja koululaislähetys, paikalliset seurakunnat ja järjestöt.
Tallinnassa
Olin työtoverini Ilkka Puhakan kanssa Tallinnassa. Olemme tutustuneet siellä vaikuttavan rukousliikehdinnän johtajiin. He kutsuivat meitä seuraamaan messukeskuksessa olevaa rukoustapahtumaa. Sain myös soiton: ”Tarvitsemme viro-suomi -tulkkia. Voisitko Mika tulla apuun?” Totta kai suostuin.
Seurakuntalainen.fi -nettisivulla oli juttu tästä rukousliikehdinnästä. Otsikossa mainittiin ”Viron herätys”.
Juttu alkoi: ”Moni ajatteli pitkään, että Viro on hengellisesti kuivaa maata. Nyt kirkot täyttyvät ja ihmisiä tulee uskoon.”
Olen seurannut Viron kristillisyyttä läheltä 30 vuoden ajan. Tunnen tämän rukousliikkeen johtajat. Jos Virossa on herätys, mitä se on? Kun kesällä vierailin maalaisseurakunnissa, huomasin, että kirkot olivat tyhjiä, työntekijät väsyneitä, rahat vähissä ja tilastot osoittivat kaakkoon.
Mutta samaan aikaan monissa seurakunnissa syntyy jotain uutta. Tämä kokonaisvaltaisen terveyden rukousliike kokoaa kristittyjä johtajia ja seurakuntalaisia eri kirkkokunnista yhteiseen rukoukseen. Erityisesti näissä rukoustapahtumissa Tallinnan ja Tarton kirkot täyttyvät, moni tulee uskoon ja paranee. Jotain uutta on tapahtumassa. Olisiko tämä sen herätyksen alkua?
Lähettäjäni, meitä on kutsuttu olemaan tässä mukana.
Haluamme kulkea yhdessä virolaisten veljien ja siskojen rinnalla ja rohkaista heitä.
Lamaannus vai toiminta?
Vanha totuus on, että se, mihin keskitymme, vahvistuu. En iloitse kaikesta näkemästäni kehityksestä yhteiskunnassa ja kristikunnassa. Mutta en halua myöskään jäädä tilannetta voivottelemaan. Minun kutsumukseni on keskittyä evankelioimistehtävän toteuttamiseen ja vahvistamiseen, jotta mahdollisimman moni oppisi tuntemaan Jeesuksen pelastajanaan.
On helppoa sanoa: Onpas täällä ja tuolla pimeää!
Nyt pitää viedä valoa.
On helppoa sanoa: Suola puutuu!
On aika antaa suolaa.
On helppoa sanoa: joen vesi on pilaantunutta.
Nyt on ryhdyttävä puhdistustöihin.
On helppo sanoa: kristikunnassa on virheitä ja ongelmia, mitään ei voi tehdä.
Voimme toimia paremman tulevaisuuden hyväksi.
Jumalan valtakunnassa tarvitaan monenlaisia työmuotoja ja palvelijoita. Minun kutsuni on keskittyä evankelioimiseen ja tuoda sitä varten erilaisia kristittyjä yhteen, jotta taivaassa olisi mahdollisimman paljon kansaa. Kiitos, että olet vierellä taistelutoverina.
Rukous- ja kiitosaihe:
- Löytäisimme yhteistyöseurakunnat uudenlaiselle missiokokeilulle.
- Kiitä Jumalaa tästä ihanasta lähettäjäpiiristä ja sen uskollisuudesta.
Työn tapahtuu vapaaehtoisin lahjoin ja rukouksen voimalla. Taloustuki klikkaa tästä:
Anna lahja verkossa tai pankissa.
Hienoa, että olet näin saanut voimaa. Ilo pulppuaa tännekin. Itselläni on aika suuri velkataakka, kun taloyhtiössä oli putkiremontti ja paljon muutakin parannettiin, mutta yhä olen melkein joka päivä rukoillut työsi puolesta ja haluaisin yhä tällä lailla olla mukana. Jos huokaisisit minunkin puolestani. Mieheni on 93 vuotias ja sairaalassa tällä hetkellä. Jos hänen lähtönsä tulee, en ehkä enää voi asua tässä, kun eläkkeeni on n. 1300. Tämä on iso asunto 102 neliötä ja on kokonaan ollut minun omistamani Veikon kuoleman jälkeen. Silloin sain tähän kanssani asumaan lapsenlapsen ja pärjäsin. Hänen vanhempansa osallistuivat yhtiövuokraan. Kyselen myös Jumalalta onko hänellä jotakin näitten tilojen varalle, kristillistä toimintaa tai muuta hyödyllistä, jossa voisin olla mukana. Kiitos jos hetken rukoilet. Toivon, kuitenkin, että vielä lähitulevaisuuden
Jumala hoitaa asiaa niin, että saan asua tässä mieheni kanssa. Siunauksin! Merja Une Turunen
Kun olette aviopari, miehesi kuoleman jälkeen saat leskeneläkkeen (jos vain ehdot täyttyy, en niitä tiedä)
Itse en pystyisi asumaan tässä lähes 100 neliön asunnossa, jos en saisi leskeneläkettä.