2025 helmikuu – Miksi minä elän?

Lapsena pohdin, että olenko vain olemassa vai elänkö oikeasti. Tämä liittyi elämän merkityksen ja tarkoituksen pohdintaan. Tätä minun ei tarvitse enää pohtia, mutta huomaan, että elämän merkityksen ja merkityksellisyyden etsintä on monilla koko ajan päällä. Sen täydellinen katoaminen tuo vakavan kriisin.  

Elä merkityksellisesti

Puhuin Espoon gideoneille juuri tästä. Siellä monet ovat löytäneet tärkeän palvelutehtävän ja yhteisön Raamattujen jakamisen ääreltä. Kerroin neljästä ihmisyyden perustarpeesta, jotka ovat totta myös kaikenlaisissa palvelutehtävissä seurakunnissa ja yhteisöissä. Jos ne toteutuvat sekä yhteisö että palveleva ihminen kukoistavat.

Kyvykkyys

On tärkeää saada palvella taidoilla, joita osaamme tai jotka voimme oppia. Sain tähän oppimiseen uuden näkökulman, kun viime syksyn kirjamessuilla kysyin toimittaja Pia Tiusaselta, miten hän päätyi kirjoittamaan kirjan Maa, josta kaikki puhuvat: ”En tiennytkään, että olet Israelin asiantuntija.” Pia sanoi, ettei hän olekaan. Pia halusi tiedotuksen sekamelskassa itse perehtyä asiaan. Siksi hän alkoi tutkia ja kirjoittaa. Tuloksena oli Israel-aiheinen kirja.

Voimme siis hankkia uutta osaamista. Jos saat jonkun haasteen, älä heti sano: En osaa tuota! Mieti sen sijaan, olisiko tässä jotain sellaista, minkä haluat oppia.

Vapaaehtoisuus

Jos palvelemme pakosta, mielekkyys katoaa. Vapaaehtoisuus lisää energiaa ja intoa. Kutsumustehtävissä on monesti niin iso into, että toisten pitää jarrutella.

Hyvän tekeminen

Jokin sisällämme silittää meitä, kun teemme hyvää. Olemme luodut antamaan ja auttamaan toisia. Palvelutehtävissä on tärkeää antaa toisille palautetta ja saada sitä itse. Kiitoksen jakaminen on ilmaista ja rohkaisevaa.

Yhteisöllisyys

On tärkeää kuulua johonkin porukkaan, jossa meidät huomataan ja huomaamme itse toiset. Hylätyksi tulemisen kokemus on kauheaa. Palvelutehtävissäkin työpaikoilla ja seurakunnissa on tärkeää luoda yhteenkuuluvuutta, sillä se lisää merkitystä, tuloksia ja hyvinvointia.

Jumalan asettamia perustarpeita

Uskon, että edellä mainitut ovat Jumalan asettamia perustarpeita meihin. Ne kertovat, että olemme luodut elämään toisia varten.

Nämä tulivat esille myös Jeesuksen elämässä.

Jeesus tuli tekemään sellaisen tehtävän, mihin vain Jumala pystyi (kyvykkyys). Hän tuli rakkaudesta (vapaaehtoisuus). Rakkaus sai hänet palvelemaan ja lopulta kuolemaan puolestamme (hyvän tekeminen). Hän ei vain huutanut kaukaa taivaasta rakkauttaan, vaan tuli keskellemme ja eli täällä ihmisenä ja osoitti hyväksyntäänsä toisille (yhteisöllisyys).

Askelia kohti merkityksellistä elämää:

    1. Kysy itseltäsi: Mikä saa sydämeni sykkimään? Mitä tekisin, vaikka en saisi siitä palkkaa? Mitä osaan tehdä tai haluaisin oppia?
    2. Aloita palvelemalla: Tee jotakin jonkun toisen hyväksi. Pienikin teko voi muuttaa maailmaa.
    3. Vahvista ihmissuhteitasi: Ota aikaa perheelle, ystäville ja yhteisölle. Merkitys löytyy toisten lähellä.
    4. Pysähdy ja mieti elämän suuria kysymyksiä: Mitä haluan saavuttaa? Mitä haluan jättää jälkeeni?
    5. Älä odota täydellistä suunnitelmaa: Lähde liikkeelle ja kasva matkan varrella. Jos odotamme, että olemme riittävän hyviä, emme todennäköisesti koskaan aloita.
Talven aikana olen saanut kutsun tulla useisiin suoriin ohjelmiin TV7-kanavalla.

Merkityksellistä palvelua

Oman elämäni merkityksellisyys nousee Jumalan tuntemisesta ja hänen palvelemisestaan. Tätäkin kirjoittaessa ihmettelen Jumalan johdatusta elämän monissa vaiheissa. Olen kiitollinen, että saan palvella Jumalaa, hänen seuraajiaan ja tätä maailmaa evankeliumin sanalla.

Sinun lähettämänä olen viimeisenkin kuukauden aikana saanut opettaa, saarnata, kirjoittaa, johtaa, kulkea vierellä, lohduttaa, rohkaista, auttaa uskoon, tukea uskovia, kertoa Jeesuksesta joskus yhdelle ja telkkarissa kymmenille tuhansille.

Pietarin jalanjäljillä

Olen pitänyt luentosarjoja Pietarin kirjeistä. Evankeliumeissa Pietari esiintyy opetuslasten innokkaana puhemiehenä, joka on varma omista kyvyistään. Evankeliumien lopussa hän kieltää Herran ja romahtaa. Ylösnoussut Jeesus tulee juttelemaan kieltäjän kanssa kysyen: Rakastatko sinä minua?

Kolhittu Pietari ei uskalla enää uhmakkaasti vannoa rakkauttaan, mutta nöyrästi toteaa: ”Sinä tiedät, että olet minulle rakas”. Jeesus antaa tehtävän huolehtia Jumalan kansasta.

Varsinkin ensimmäisessä kirjeessä Pietari puhuu kauniisti Jeesuksesta ja uskosta häneen. Kun luottamus itseen on mennyt, uskossa jäljellä jää suuri Jeesus ja hänen kuolemansa, joka tuo syntien anteeksiantamisen ja pelastuksen.

”Tiedättehän, ettei teitä ole lunastettu isiltä perimästänne tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, tuon virheettömän ja tahrattoman karitsan, kalliilla verellä.” (1. Piet. 1:18-19).

 ”Kärsihän Kristuskin ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo.” (1. Piet 3.18).

”Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.” (1. Piet. 1:8-9).

Monet nuoret ovat löytäneet uskon. Onneksi löytyy myös uusi sukupolvi evankeliumin työhön. Joidenkin kanssa olen saanut viettää hyviä hetkiä. Yksi sellainen on Oliver Savolainen, joka piti viime sunnuntaina ensimmäisen saarnansa.

Perheen kuulumisia

Sarianna asuu ja käy töissä pääkaupunkiseudulla. Salla asuu Aleksinsa kanssa ja työskentelee täällä Kanta-Hämeessä. Annen kanssa olemme kahden kotona. Hänen etsii tällä hetkellä itselleen sopivaa työtä. Meidän kaikkien puolesta saa rukoilla.

Eteenpäin

Kiitos, että olet lähettäjäni. Sinun lähettämänäsi koen tekeväni merkityksellistä työtä. Toivon, että lähettäjänä oleminen on merkityksellistä myös sinulle.

Rukoilen, että taivaassa kohtaamme monia eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa, jotka kiittävät vaivannäöstämme ja palvelutehtävästämme: Kiitos, että kutsuitte minut tänne!

(Enpä tiedä, käydäänkö taivaassa tuollaisia keskusteluja, mutta tämä oli hollantilaisen Corrie ten Boomin eräs motivaatio evankeliumin työhön ja yksi vastaus tämän kirjeen kysymykseen: Miksi minä elän?)

corrie ten boom

Rukous kannattaa

KIITÄ KANSSANI JUMALAA NÄISTÄ:

  • Lähettäjäpiiristä, joka mahdollistaa työni rohkaisulla, rahalahjoituksilla, rukouksella ja rakkaudella. Kiitos uusista lähettäjistä.
  • Jumalan suuresta armosta, joka lahjoittaa sekä pelastuksen että ilon ja innon palvella.

RUKOILETHAN KANSSANI:

  • Missiopaikkakuntien löytäminen.
  • Uusien lähettäjäpiiriläisten löytyminen. Tämän vuoden rukousaihe on 30 uuden lahjoittavan lähettäjän löytyminen.
  • Johdatusta ja uskontäyteisiä työnäkyjä meille Mission Europessa. Kaipaamme nähdä jotain uutta ja evankeliumin leviämistä.

Vanhoja kirjeitä/Etusivu  – Lahjoittaminen

Lähetystyö

 

2 kommenttia artikkeliin ”2025 helmikuu – Miksi minä elän?”

  1. Kiitos Mika taas aivan upeasta rohkaisevasta kirjeestä
    Sain siitä uutta voimaa ja halua palvella niissä tehtävissä mitkä olen omakseni kokenut .
    Muistan rukouksin sinua perhettäsi ja tehtäviäsi päivittäin
    Siunausta sinulle kaikkeen

    Vastaa
    • Kiitos viestistäsi ja toivotuksistasi! Haluan rohkaista kirjeissäni minulle tärkeää joukkoa, lähettäjiäni. Te olette minulle rohkaisuna jo pelkällä olemassaolollanne. Ja lisäksi te lähetätte minut tähän palvelutyöhön. Tämä on ihmeellistä ja siunattua!

      Vastaa

Jätä kommentti