Hyvä lähettäjäni! Tässä on helmikuun lähettäjäpiirikirjeeni sinulle.
Lähettäjäni
Kulunut kuukausi on ollut sopiva sekoitus aktiivisuutta ja hiljaisuutta. Molemmista nautin. Täällä Ryttylän kylällä asuminen ja kotoa käsin työskentely tuntuu joskus ihanalta hiljaisuuden retriitiltä. Täältä on kiva hypätä autoon tapaamisiin ja lähetysmatkoille. Ihanaa sekin.
Aktiivisuutta
Olin Helsingissä rukoilemassa kansamme puolesta. Antero Laukkanen on ollut näiden kansallisten rukousaamiaisten vetäjä, mutta nyt hän jättää tehtävät. Hän piti koskettavan puheen. Eduskunnan tervehdyksen toi Antti Rinne ja piispa Jari Jolkkonen kukoisti pääpuheessaan.
Olemme tehneet säännöllisesti kahta eri televisio-ohjelmaa: Voimaa Sanasta -ohjelmia tehdään Lahdessa ja Maailman tärkeintä tehtävää Helsingissä. Sanaa olen jakanut Oriveden Eräjärvellä, puhuin armosta Hämeenlinnassa ja Ylöjärvellä, Euroopan lähetyshaasteesta Keravalla, rikkaan miehen mahdollisuuksista pelastua Tuusulassa, Kansanlähetysopistolla Ryttylässä opetin päivän apologialinjaa evankelioimisen teologiasta ja aikoinaan aloittamassani Kansanlähetyksen vapaaehtoisille suunnatussa Kansanlähetyskoulussa minut kutsuttiin puhumaan kyseisen liikkeen työnäystä. Olin mukana Suomen Teologisen Instituutin 35-vuotisjuhlassa Helsingissä.
Lisäksi oli monia tapaamisia erityisesti hengellisessä työssä olevien kanssa kuunnellen ja rukoillen. Kiitos, että saan tehdä matkaa Jumalan palvelijana sinun lähettämänäsi! Tämä on armoa (Ef. 3:8).
Rauhoittumista
Kotona on erityisen rauhallista varsinkin silloin kun Anne-vaimo on omalla lähetysmatkallaan Kyproksella SAT-7 -televisioaseman pääkonttorilla. Luen, valmistelen, kirjoitan, keskustelen puhelimessa ja hoidan Mission Europen hallintoasiat. Maanantai-iltaisin yritän päästä Kansanlähetyksen nykyisten ja entisten työntekijöiden sähly-/salibandypeleihin. Helmikuussa aloin parin vuoden tauon jälkeen kuntosalilla käynnin, koska kävely jäisillä teillä tuntui vaaralliselta. Tärkeää on myös vertaistapaamiset toisten samankaltaisessa työssä olevien kanssa, joissa voimme rohkaista toisiamme.
Radikaali armo
Helmikuun avainteemani on ollut armo. Se ei ole mikään helppo sana ymmärtää. Monelle tulee mieleen määritelmä: Armo on ansioton rakkaus meidän osaksemme. Meidän näkökulmastamme se on näin.
Jumalalle armo maksoi paljon. Jeesus ansaitsi meille armon kuolemallaan. Se on siis ansaittua armoa! Jeesuksen ansaitsema armo tulee uskovalle ilmaiseksi.
Katsoin, mitä kirjahyllyn luterilainen Pieperin Dogmatiikka sanoo armosta. Ja se kertoi paljonkin, tiivistetysti tähän tapaan:
1. Armo on Jumalan mielisuosiota. Sen lähtökohta on yksin Jumalassa. Hän halusi antaa meille armon, vaikka ei ollut pakko.
2. Armo kohdistuu syylliseen ja syntiseen. Armon saa vain Jumalan tahtoa rikkonut ja Jumalaa vastaan kapinaan noussut. Hyvä ei tarvitse ja kaipaa armoa.
3. Armo liittyy aina Jeesukseen. Ilman Jeesusta meillä ei olisi pelastusta eikä armoa. Jumala on armollinen Jeesuksen täydellisen elämän ja sovituskuoleman tähden. Miksi Jumala armahtaa? Jeesuksen tähden! Kenet Jumala armahtaa? Sen joka turvautuu Jeesukseen.
4. Armo on kaikki ihmiset kattava. Jeesus kuoli kaikkien puolesta ja nousi riemullisesti kuolleista hankkien kaikille voiton. Armo on avoinna kaikille. Jokaisella on avoin lähde kaikkea syntiä ja pahuutta vastaan. Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille (Tiit. 2:11).
5. Jumalan armo vaikuttaa täydellisen pelastuksen Jeesukseen turvautuvissa. Me kerromme evankeliumin sanomaa, ja Pyhä Henki herättää uskon. Kaikki eivät kuitenkaan tule uskoon, sillä Pyhän Hengen kutsua voidaan vastustaa. Uskon syntyminen on Jumalan teko.
Armo liittyy Jeesuksen persoonaan, tahtoon ja toteutettuun pelastustekoon. Armon ihme syntyy, kun Armahtaja ja Armahdettava kohtaavat.
Radikaali tarmo
Jumalan armon ymmärtäminen antaa sitten tilaa tarmolle. Olen huomannut, että Jumalan rajaton hyväksyntä ja pelastuksen ilon kokeminen pienentää lähtökitkaa ja sytyttää toimintaan toisten hyväksi. Laitan elämäni likoon evankeliumin ja Jumalan kansan puolesta kiitollisuudesta. Työni on kiitosta Golgatasta. Olen saanut paljon, ja haluan antaa eteenpäin saamaani. Ei pakosta, vaan rakkaudesta.
Velka on maksettu
Tätä kirjoittaessa kuulin kertomuksen 83 vuoden takaa. Siinäkin on näkökulma armoon.
Maanviljelijäperheellä oli yksi poika. Hän menestyi koulussa. Opettajat sanoivat, että poika pitää laittaa jatkamaan opintojaan. Vanhemmat sanoivat, etteivät perheen rahat riitä. Lopulta he menivät kysymään lainaa paikalliselta osuuskauppiaalta. Velkakirja kirjoitettiin, joten poika aloitti opinnot. Talvisota syttyi 30.11.1939, ja poika joutui taisteluun.
Viikon kuluttua vanhemmat saivat viestin: ”Poikanne kaatui Ägläjärven taistelussa 4.12.1939.” Vanhemmat surivat ainoan poikansa menettämistä, ja pian tuli mieleen pojan ottama suuri laina, jota he eivät pysty maksamaan takaisin. He odottivat kauhistuneena kauppiaan tuloa velkakirjan kanssa. Pian kauppias saapui heille kylään velkakirjan kanssa. Kahvinjuonnin jälkeen kauppias otti velkakirjan esille, ja ojensi sen kuolleen pojan vanhemmille. Velkakirjaan oli kirjoitettu:
”Velka maksettu Ägläjärvellä 4.12.1939.”
Kertomus kosketti, koska minunkin suuri velkani Jumalan edessä on maksettu. Uskossa Jeesukseen tämä tulee osakseni. Ja tehtäväni on kutsua mahdollisimman monia uskoon ja sen tuomaan iloon velkavankeudesta vapautumisen vuoksi. Meidän velkamme Jumalan edessä ovat valtavat. Mutta tämä on totta:
”Sinun koko velkasi on maksettu Golgatalla”
Tätä on Jumalan armo. Kaikki on maksettu!
KIITÄ KANSSANI JUMALAA NÄISTÄ:
• Lähettäjäpiiristä, joka mahdollistaa työni rohkaisulla, rahalahjoituksilla, rukouksella ja rakkaudella.
• Jumalan suuresta armosta, joka lahjoittaa pelastuksen sekä ilon ja innon palvella.
RUKOILETHAN KANSSANI:
• Missiopaikkakuntien löytäminen.
• Evankelistaverkoston ensi vaiheisiin johdatusta.
• Uusien lähettäjäpiiriläisten löytyminen.
• Johdatusta ja uskontäyteisiä työnäkyjä meille Mission Europessa. Kaipaamme nähdä jotain uutta.
Rakkaudella lähettisi, Mika (Mission Europen evankelista ja toiminnanjohtaja)
P.s. Vähän henkilökohtaista kannatustilanteesta – Paljastuksia ja kiitosta.
Kiitos, että olet lähettäjäni. Joku kyseli, missä kunnossa lähettäjäpiirin lahjoitustilanne on. Minun kirjeeni menee tällä hetkellä 206 osoitteeseen, pääasiassa sähköpostitse. Olen todella kiitollinen, että kannatustilanne on vakiintunut, ja mahdollistaa työni osa-aikaisesti – tai ainakin osa-palkkaisesti. Kiitos teille, jotka olette lahjoittaneet, suurin osa kuukausilahjoittajina. Minulle tämä kaikki on armoa! Kokoaikaiseen palvelutyöhön on vielä matkaa euroissa mitattuna noin 1000 euron verran kuukausittain. Lahjoitusten summat vaihtelevat kuukausittain keskimäärin 10-250 euron välillä. Ollessani toisen järjestön palveluksessa miltei 30 vuotta emme samalla tavalla puhuneet rahasta, koska palkka ja työkulut tulivat yhteisestä kassasta. Mission Europessa Lehtisten ja Happosten ajoista lähettäjäpiiri on työn perusta. Tiedän, että moni teistä haluaisi lahjoittaa, mutta ei pysty siihen. Voitko rukoilla, että löytyisi lisää lähettäjiä tai ehkä pyytää jotain ystävääsi liittymään lähettäjäkseni. Jotkut teistä ovat näin toimineetkin. Kiitos teille! Toivon, että tällaisten asioiden kirjoittaminen on kulttuurisesti sopivaa! Haluan sanoa, että olen kiitollinen kaikesta ja Jumalan johdatuksesta sekä sinusta, lähettäjäni.
Lahjoitustiedot täällä. Jos haluat antaa palautetta tai saada lisätietoja lähettäjänä olemisesta voit kirjoittaa tai soittaa minulle 044 5505899 / mika.tuovinen@missioneurope.fi . Voit ilmoittaa minulle myös mahdollisia uusia lähettäjiä, kunhan olet heidän kanssaan ensin sopinut asiasta.