”Suuressa mukana” –ajankohtaiskatsaus Kansanlähetyspäivillä 4.7.2015 Turussa
1. Mikä on Kansanlähetys
Toukokuussa Kansanlähetys täytti 48 vuotta. Neljän perinteisen herätysliikkeen, rukoilevaisuuden, herännäisyyden, evankelisuuden ja lestadiolaisuuden lisäksi 1900-luvulla alkoi uudenlainen herätysliikehdintä, joka johti Kansanlähetyksen syntyyn.
Täällä Lounais-Suomessa vaikutti Frans Hannula ja Hannulan herätys. Urho Muroman herätystoiminnasta syntyi Suomen Raamattuopisto. Uukuniemellä herätyksen keskushahmo oli Helena Konttinen ja tästä syntyi Parikanniemisäätiö. 1900-luvun merkittävä tapahtuma oli myös ruotsalaisen vapaakirkollisen evankelistan Frank Mangsin kutsuminen Suomeen vuonna 1943 pitämään evankelioimiskokouksia. Tästä syntyi Kansan Raamattuseura. Myöhemmin Kerttu Vainikainen perusti Helsingin Raamattukoulun.
Kun tulimme 1960-luvulle, kirkollinen herätysliikekenttä oli hajanainen, joten ei ollut ihme, että joillakin oli halu yhdistää olemassa olevia liikkeitä. He olivat keksineet syntyvälle lapselle nimenkin valmiiksi. Tämä uusi järjestö olisi saava nimen Kansanlähetys.
Nyt oli vain kysymys siitä, milloin tämä lapsi syntyy. Usean vuoden yrityksen jälkeen perustava kokous järjestettiin vuonna 1967. Ratkaisua järjestöjen moninaisuuteen tämä ei tuonut.
Kansanlähetyksen perustamisen taustalla oli huoli kirkon liberalisoitumisesta ja Raamatun arvovallan katoamisesta. Myös 1960-luvun paikkakuntakohtaiset herätykset tarvitsivat verkostoa. Tärkeää oli myös se, että herätyksen aikana lähetyskutsun saaneet nuoret tarvitsivat uuden lähetyskanavan koska yhteistyöneuvottelut Lähetysseuran kanssa eivät onnistuneet.
2. Miten 48-vuotias Kansanlähetys voi?
a) Lähetystyö
Lähetystyössä meillä on 70 lähetystyöntekijää Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa.
Uusimpana avauksenamme on pakolaistyö Kreikassa. Ateena on yksi Lähi-Idästä ja Keski-Aasiasta tulevan pakolaisvirran solmukohta. Toimimme yhteistyössä Kylväjän ja paikallisen järjestön kanssa. Pakolaisille annetaan aineellista, henkistä ja hengellistä apua.
Toinen uusi avaus meillä on Saksassa. Berliinin Pyhän Marian luterilaisessa seurakunnassa on ollut poikkeuksellista herätystä muslimien parissa. Seurakunnassa on satoja muslimeja kääntynyt kristityksi. Seurakunta on pyytänyt meiltä kielitaitoista apuväkeä ja lähetämme Marian seurakuntaan työntekijän loppukesällä.
Korostamme sitä, että jokainen uskova on joko lähtijä tai lähettäjä. Molemmat kutsumukset ovat arvokkaita. Kansanlähetyspäivien lähetyspuistossa voit jutella lähetystyöntekijöiden kanssa ja täyttää kortin, jolla sitoudut jonkun lähettimme taustajoukkoihin. Siellä saat mukaasi myös uunituoreen Lähettäjän oppaan.
b) Kotimaantyö
Lähetystyön lisäksi olemme alusta alkaen nähneet kotimaamme hengelliset tarpeet. Kotimaan työtämme toteuttaa 16 itsenäistä piirijärjestöä. Piirit järjestävät toimintaa suurimmassa osassa luterilaisen kirkon seurakunnista. Nimikkosopimuksia meillä on 235 seurakunnan kanssa yhteensä 322.
Kotimaisen työn suurimpana haasteena nostan evankelioimisen haasteen.
Suomen uudelleenevankeliointi
Meidän on aivan uudella tavalla kirkkona ja järjestöinä keskityttävä Suomen uudelleenevankelioimiseen. Kristinuskon perusasioiden tuntemus on katoamassa maassamme. Myös selvä uskoontulokutsu on vaikenemassa, vaikka juuri nyt tuhlaajapoikien kotiin kutsumista tarvittaisiin entistä enemmän.
Paras keino on kertoa henkilökohtaisesti ystävälle, miksi olen kristitty ja mitä usko minulle merkitsee. Koska tämä on minulle vaikeaa, olen laittanut Uuden Tien osaavat toimittajat asialle. Olen tilannut joillekin sukulaisilleni Uusi Tie –lehden, josta he perheenjäsentensä kanssa voivat lukea evankeliumin muutosvoimasta.
Kodit avainasemassa
Evankelioimisessa kotikokoukset ovat olleet tehokkaita. Kodit voivat olla synnytyslaitoksia, joissa Jumalan valtakuntaan syntyy uusia jäseniä. Tämä lähtee siitä, kun joku saa ajatuksen kotiseuroista ja kutsuu toisia apuun seurojen järjestämiseen. Näihin ei tarvitse kutsua kuuluisia puhujia. Lauletaan yhdessä ja jotkut kertovat, mitä usko tai jokin hengellinen asia heille merkitsee. Ja kun tupaan saadaan mukaan joitakin uskosta osattomia, evankeliumi leviää kesäflunssan tavoin.
Tarvitsemme evankelioimisnäyn syttymistä uudelleen. Tarvitsemme keskuuteemme evankelistoja, henkilöitä, joille Jumala antaa erityisen kutsun ja kyvyn kertoa Jeesuksesta ja kutsua ihmisiä pelastukseen. Tarvitsemme uskoon tulleiden todistuksia tilaisuuksiimme. Lisäksi tarvitsemme luovuutta esittää evankeliumin muuttumaton sanoma koko ajan muuttuvassa maailmassa. Tarvitsemme myös paljon rukousta. Evankelistat ja todistajat on rukoiltava esiin.
Suomen uudelleenevankelioiminen on haastavaa. Siihen tarvitaan kaikki kristityt. Jokaisella uskovalla on ystäviä, joiden puolesta hän voi rukoilla, kertoa uskostaan ja kutsua hengelliseen tilaisuuteen.
Jeesus evankelioimisen keskus
Evankelioimisen keskus on aina Jeesus. Se tähtää henkilökohtaisen uskon syntymiseen.
Evankelioiminen ei ole vain kristillisen opin tai uskon totuuksien esittelemistä. Siihen kuuluu kutsu henkilökohtaiseen uskoon ja se johtaa yhteyteen toisten uskovien kanssa.
Miksi haluamme vahvistaa evankelioimistyötämme? Raamatun sanoman tähden. Jumala loi jokaisen ihmisen ikuisuusolennoksi. Ensimmäisten ihmisten syntiinlankeemus toi periytyvän ja kamalan viruksen, synnin, koko ihmiskuntaan. Tämä meissä oleva tappava tauti johtaa kuolemaan ja ikuiseen kadotukseen. Joka päivä yli sata suomalaista siirtyy ikuisuuteen. Jokaisen heistä tulisi saada apua viimeiselle ja tärkeimmälle matkalle. Meidän on päättäväisesti, mutta rakkaudella kerrottava kadotuksesta ja taivaasta. Emme saa vaieta synnistä, taudista, josta vain Jeesus voi parantaa. Tehtävämme on osoittaa tietä Kristuksen luokse ja rohkaista astumaan taivastielle.
Herätys tuo muutoksen
Suomen herätykset ovat syntyneet yhteiskunnallisen murroksen tai kriisin keskellä. Herätyksen aikaan uskosta ei puhuta vain yleisellä tasolla vaan kysytään, mikä on juuri sinun suhteesi Jeesukseen. Niissä kuulija on herätetty ajattelemaan pidemmälle kuin vain lyhyttä maan päällistä elämää siten, että hän ymmärtää olevansa ikuisuusolento, jonka elämä jatkuu kuolemankin jälkeen. Herätyksessä tulee hätä omista synneistä ja toisten ikuisuuskohtalosta. Tämä laittaa uskovat liikkeelle. Herätysten yhteydessä Jumala on nostanut miehiä ja naisia, pappeja ja maallikkoja herätyksen keulakuviksi. Herätyksiin on liittynyt myös kahtiajako: toiset iloitsevat ja levittävät tulta, toiset pyrkivät sitä sammuttamaan. Evankelista Billy Graham sanoi, että herätykseen on kolme syytä: ensimmäinen on rukous, toinen on rukous ja kolmas on rukous.
Kotimaisessa työssä meidän on löydettävä uudelleen evankelioimisen into. Evankelioimisnäky on yksi suuri syy, miksi olen mukana ja näen vaivaa Kansanlähetyksessä.
Haluan kiittää piirijohtajia, kaikkia piirien työntekijöitä ja vastuunkantajia. Juuri teidän työnne on Kansanlähetyksen toiminnan ydin. Te kuljette ympäri Suomea, opetatte Raamattua, evankelioitte ja rohkaisette uskovia ja pidätte yllä hyviä suhteita seurakuntiin.
c) Talous
Taloudessa meillä on ollut tiukkaa ja joudumme miettimään, mihin käytämme Jumalan valtakunnalle osoitettuja varoja. Tarpeet kotimaassa ja lähetyskentillä ovat suurempia kuin mihin pystymme vastaamaan. Psalmin rukous tuntuu olevan totta meilläkin: ”Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää” (Ps 30:8). Olemme saaneet sen verran, että olemme tulleet toimeen, usein murehtien, riittävätkö rahat.
Suomen Ev.lut Kansanlähetyksen tuotot olivat vuonna 2014 kaikkiaan 8,3 miljoonaa euroa. Tuotot kasvoivat edellisvuodesta noin 300 000 euroa. Menot olivat yhteensä 7,9 miljoonaa euroa. Menot vähenivät edellisvuodesta sadalla tuhannella eurolla.
Tilikauden tulos tilivuodelta 2014 oli 360 000 euroa ylijäämäinen. Tulos jäi plussan puolelle testamenttien vuoksi. Toiminnallinen tulos ilman testamentteja oli 310 000 miinuksella. Tämä osoittaa testamenttien suuren merkityksen työssämme.
Kiitän seurakuntia, jotka ovat tehneet nimikkosopimuksia kanssamme ja keräävät kolehteja työllemme. Niiden avulla olemme voineet yhdessä tehdä paljon.
Evankeliumin työ tarvitsee varoja
Suuri osa koko Kansanlähetysliikkeen tuloista tulee yksittäisiltä lahjoittajilta. Heidän joukostaan löytyy kymmenysten antajia sekä uusia kuukausilahjoittajia. Olemme rohkaisseet Kansanlähetyksen ystäviä antamaan vaikka 30 euroa kuukaudessa Jumalan valtakunnan työlle. Haluamme rakentaa toimintaamme enemmän yksityisten henkilöiden kuukausilahjoitusten ja yksittäisten lahjojen varaan.
Evankelista Ilkka Puhakka sanoi kerran, että toisen omasta on helpompi antaa. Kun oivallan, että kaikki omani kuuluu lopulta Jumalalle, on helpompi antaa pois. Ja kun annan, en anna ensisijaisesti järjestölle vaan Jumalalle.
d) Afganistanin tapahtumat
Mainitsen vielä yhden viime vuonna tapahtuneen asian. Vuosi sitten Jyväskylän Kansanlähetyspäivillä siunasimme uudelle työkaudelle Kaija Martinin. Kaksi ja puoli viikkoa Kansanlähetyspäivien jälkeen saimme Afganistanista tiedon, että Kaija Martin ja Seija Järvenpää on tapettu Heratissa auton takapenkille.
Tuo päivä pysäytti. Suomen tiedotusvälineissä kerrattiin näiden kahden naisen kutsumusta ja elämää. Heidän elämänsä kertoo rakkauden vaativan tekoja. En voi rakastaa jostain kaukaa. Jos uimari on hukkumassa, meidän täytyy hypätä veteen auttamaan häntä. Jos jollain on murhe, tulee mennä hänen luokseen. Jos joku ei ole kuullut Kristuksesta, hänen luokseen tulee mennä ja kertoa. Pelkästä sympatiasta ei ole hyötyä.
Työpaikallani Ryttylässä on Seijan ja Kaijan kuva. Se sama kuva on täällä lähetysnäyttelyssämme muistopöydällä. Usein katselen heitä ja rukoilen: Jumala, anna minullekin enemmän tuollaista rakkautta. Haluaisin tehdä enemmän niiden puolesta, joilta puuttuu maallinen ja iankaikkinen toivo.
Seijasta on kirjoitettu koskettava kirja ”Ystäväni Seija – Kutsumuksena Afganistan”. Tätä Uuden Tien kustantamaa kirjaa voi ostaa kirjamyynnistä.
e) Kiitos kun olet Suuressa mukana
Kun katselen mennyttä vuotta, kaiken surun keskellä on kiitollisuus siitä, että olemme saaneet toteuttaa Jumalan antamaa tehtävää. Kansanlähetys on kansanliike, siksi kiitollisena ajattelen sinua, joka olet ollut mukana Jumalan valtakunnan levittämiseksi kotimaassa ja lähetyskentillä.
3. Ajankohtaisia asioita
Nostan seuraavaksi muutaman ajankohtaisen asian.
a) Jeesuksen ainutlaatuisuus.
Kirkkomme lähetystyökeskustelussa joskus väitetään, että Jumala voidaan löytää myös muiden uskontojen kautta. Tähän sanomme: Jumalan voi löytää vain Jeesuksen Kristuksen kautta. Meidän lähetyskäsityksemme lähtee sekä synnin että Kristuksen sovitustyön radikaalista ymmärtämisestä. Jokainen ihminen – uskonnostaan, kansalaisuudestaan ja syntymäpaikastaan riippumatta – on luonnostaan synnin ja kadotuksen alainen. Jeesus on kuollut jokaisen ihmisen syntien sovitukseksi. Kun tämä sanoma kuullaan ja se otetaan vastaan, ihminen pelastuu. Lähetystyön tärkein asia on se, että evankeliumia julistetaan, uusia ihmisiä kutsutaan Jumalan valtakuntaan ja tehdään heistä Jeesuksen opetuslapsia.
Emme voi olla mukana sellaisessa yhteistyössä kotimaassa ja lähetyskentillä, jossa lähtökohtaisesti ajatellaan, että pelastus on mahdollista myös jotenkin muuten kuin uskomalla Jeesukseen. Jumala on tullut vain kerran ihmiseksi. Hän valmisteli tuloaan Vanhan testamentin tapahtumien kautta, hän tuli Jeesuksessa tänne 2000 vuotta sitten. Jeesuksen ainutlaatuisuus on meille suuri aarre, josta pidämme lähetystyössämme ja kotimaisessa työssämme ehdottomasti kiinni. Emme häpeä evankeliumia, vaan julistamme sitä ihmisten pelastumisen ja Jumalan kunnian vuoksi.
Apostolit julistivat: ” Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman” (Apt 4:12).
b) Avioliitto.
Joulukuussa Suomen eduskunta hyväksyi äänin 101–90 uuden avioliittolain. Kysymys ei ole vain siitä, että nyt avioliitto avataan samaa sukupuolta oleville pareille. Tästä seuraa myös valintatilanne kirkolle ja jokaiselle kristitylle siitä, mitä Jumalan asettama ja Jeesuksen vahvistama avioliitto miehen ja naisen välillä merkitsee meille. Kun yhteiskunnan lait ja Jumalan säätämys joutuvat ristiriitaan, tulee hankala mutta ei lainkaan ainutlaatuinen tilanne kristikunnassa. Tässä tilanteessa kristityn tulee pitäytyä Jumalan sanaan. Iloitsen siitä, että kirkon johdosta kuului joulukuussa niitäkin ääniä, jotka muistuttivat kirkon avioliittokannasta, joka on yhden miehen ja yhden naisen sitoutuminen avioliittoon koko elämän ajaksi.
Tällä hetkellä Aito avioliitto –yhdistys kokoaa nimiä kansalaisaloitteeseen, jotta eduskunta käsittelisi asian uudelleen. Nimensä kansalaisaloitteeseen voi laittaa internetissä tai täällä Kansanlähetyspäivillä keräyspisteessä. Vaikuttaminen on juuri nyt tärkeää, jotta maassamme säilyisi kirkon opin mukainen, perinteinen avioliitto sekä uskonnonvapaus ja mielipiteen vapaus perinteistä avioliittoa kannattaville.
Heprealaiskirjeen kirjoittaja antaa neuvon kristityille:” Pitäkää avioliitto kaikin tavoin kunniassa älkääkä häpäiskö aviovuodettanne, sillä Jumala tuomitsee siveettömät ja avionrikkojat” (Hepr. 13:4).
c) Maallikkoliike vai pappisliike?
Monet herätyskristityt ovat alkaneet korostaa pappisvirkaa. Kansanlähetyksessä arvostamme pappeutta, mutta kutsumuksemme on toimia kansanliikkeenä, kansanlähetyksenä, jossa jokaiselle uskovalle on paikka palvella. Haluamme toimia sen hyväksi, että Pietarin kehotus hajallaan asuville kristityille toteutuu ”Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan” (1 Piet 2:9). Jumalan suunnitelma on, että koko kansa julistaa Jumalan suuria tekoja. Tämä on etuoikeus, johon kutsun sinuakin.
Rehellisesti sanottuna tämän toteutuminen ei ole helppoa. Helppoa on ajautua työntekijäkeskeiseen toimintamalliin, jossa seurakuntalaiselle jää muuta kuin istujan ja maksajan rooli. Siitä on kaukana Pietarin kuvaama kuninkaallinen pappeus, jossa Jumalan kansa julistaa Jumalan suuria tekoja. Rohkaisen kuitenkin työntekijöitämme siihen, että annatte ihmisille tilaa sekä palveluun että julistamiseen. Jos ainoastaan apostolit olisivat julistaneet evankeliumia, kristinusko olisi vielä lähtökuopissa. Rohkaisen teitä kristittyjä toimimaan aktiivisesti ja omatoimisesti ystävien kanssa evankeliumin puolesta omalla kotipaikkakunnallanne. Ei kaikkeen toimintaan tarvitse pyytää lupaa.
Apostolien teoissa kerrotaan, että juuri seurakuntalaiset veivät evankeliumia ympäristöön: ”Sinä päivänä puhkesi ankara vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan, ja kaikki muut paitsi apostolit hajaantuivat eri puolille Juudeaa ja Samariaa.. Ne, jotka näin olivat hajaantuneet, kulkivat seudulta toiselle ja levittivät evankeliumin sanaa” (Apt 8:1,4)
d) Missä ovat evankeliumin saarnaajat?
Jumala on varannut puhumiselle ja saarnaamiselle tärkeän tehtävän valtakunnassaan. Puhuminen on evankeliumin tärkein välittäjä. Suomen herätyskristillisyys tarvitsee uusia saarnaajia, evankelistoja ja opettajia. Me etsimme saarnaajia, joille Jumala on antanut kutsun ja lahjat tehtävään.
Maallikkosaarnalla on ollut tärkeä osa Kansanlähetyksessä. Pyydän teitä, että omilla paikkakunnilla, omissa seuroissanne ja kotikokouksissa rohkaisette maallikkoja keskuudestanne puhumaan.
Erityisen iloinen olen nuorten puhujakoulutuksestamme, jossa kolmekymmentä noin kaksikymppistä miestä ja naista ovat ottaneet ensi askeleita evankeliumin julistajina.
Jeesus sanoi: ”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis Herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen” (Matt. 9:38).
e) Harhaoppia ei ole?
Eräs vaarallinen aikamme harha on väite, että harhaoppia ei lainkaan ole. Raamattu saatetaan nähdä vain erilaisina tulkintoina. Koska on vain tulkintoja, väärää opetusta ja harhaoppeja ei ole.
Tämä on suuri harha. Harhaopit ovat aina olleet kirkon riesana. Niitä oli Jeesuksen aikana. Niitä oli apostolien aikana. Timoteus joutui taistelemaan niitä vastaan omissa seurakunnissaan. Pietari ja Paavali joutuivat varoittamaan vääristä profeetoista. Paavali sanoi Efeson seurakunnan vanhimmille, että väärät opettajat nousevat seurakunnan sisältä.
Jeesus sanoi kirkossa olevien väärien opettajien olevan yksi lopun ajan profeetallinen merkki. Jeesus kuvasi kirkon aikaa juuri ennen paluutaan takaisin näin: ”Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin” (Matt 24:24).
Nyt kristittyjen tulee tarttua Raamattuun ja arvioida aikamme ilmiöitä ja opetuksia Raamatun valossa. Hyvä ystävä, jos haluat pysyä uskossa tänä aikana ja päästä lopulta taivaaseen, tutki erityisen huolella Jumalan sanaa ja kuulemaasi opetusta.
Jeesus sanoi lopunaikoihin liittyen: ”Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan” (Matt 24:4)
f) Kärsimys.
Kirkon ja kristittyjen on oltava valmiita kärsimään uskon ja evankeliumin vuoksi.
Jotkut haluavat kuvata uskon kuplaksi, jonka sisällä on vain voittoja ja ihmeitä. Mitä pikemmin tuo kupla puhkeaa sitä parempi. Usko on hyvin arkipäiväistä ja sisältää myös annoksen muukalaisuutta tässä maailmassa ja kärsimystä evankeliumin ja Raamatun vuoksi. Jeesuksen esikuva muistuttaa, että sinustakin saatetaan puhua pahaa ja joudut tiukkoihin tilanteisiin uskosi vuoksi. Älä pelkää, kun usko vie sisäisiin ja ulkonaisiin vaikeuksiin. Ristin tie on ollut Jumalan kansan tie ennen ja on sitä nyt. Herätysjohtaja Jonas Lagus kutsuu pysymään Jeesuksen kahleissa. Hän kysyy itseltään: ”Missä kahleissa?” ja vastaa: ”Vaivan, kivun, taudin, kuolemanhädän, ahdistuksen, köyhyyden, pelon ja jokapäiväisen tuskan kahleissa! Älä yritä päästä niistä irti… Älä häpeile näitä juhlavaatteita, joihin Kristus on sinut pukenut. Hän kantoi niitä itse, oli hiljaa ja kärsi” (Jonas Lagus, Evankeliumin ääni). Varo sellaista kristinuskoa, joka hylkää Kristuksen seuraamisessa ristin tien ja kärsimyksen juhlavaatteen.
Apostolien teot kertovat Paavalista ja Barnabaasta näin: He ”rohkaisivat opetuslapsia ja kehottivat heitä pysymään uskossa. He sanoivat: ’Jumalan valtakuntaan meidän on mentävä monen ahdingon kautta’.” (Apt 14:22).
g) Uskonelämän hoitaminen.
Meidän tulee varata enemmän aikaa säännölliseen uskonelämän hoitamiseen, Raamatun lukemiseen ja rukoukseen. Yksi suurimmista vaaroista länsimaisen kirkon ja lähetysjärjestöjen työssä on se, että työstä tulee epäjumala ja hengellisen työn tekijöillä on vain vähän halua ja aikaa rukoukseen ja Raamatun tutkimiseen. Jumala ei halua työpanostamme, hän haluaa elämämme.
Paavali kirjoittaa: ”Jumalan armahtavaa laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi” (Room 12:1).
4. Kansanlähetys kirkossa
Jumala on siunannut kansaamme, kirkkoamme ja seurakuntiamme monella tavalla. Meillä on herätysliikkeitä, järjestöjä ja erilaisia kirkkokuntia.
Suomalaisen luterilaisen herätyskristillisyyden malli on ollut pietistinen malli, jossa on toimittu luterilaisessa kirkossa ja kokoonnuttu lisäksi myös omiin tilaisuuksiin sanan kuuloon.
Kirkon parhaaksi
Kansalähetyksessä olemme rukoilleet ja toimineet kirkossamme kirkon parhaaksi ja sen hyväksi, että ihmiset tulevat tuntemaan Jeesuksen Vapahtajanaan ja Pelastajanaan.
Luterilaisessa kirkossa on paljon hyvää. Sen kautta olemme saaneet Raamatun, kasteen ja ehtoollisen. Kirkossamme sukupolvien ajan on rukoiltu maamme puolesta, evankeliumi on kulkenut sukupolvien saatossa meille asti. Ja tänäkin viikonloppuna eri puolilla kaikuu suloinen evankeliumi Jeesuksesta.
Kirkon tie on aina ristin tietä. Alkukirkon elämä ei ollut helppoa vaikka meillä onkin siitä usein ideaalikuva.
Ideaalikirkkoon?
Ehkä joku nytkin kaipaa johonkin ideaalikirkkoon. Ehkä siihen liittyy toive päästä eroon elämän repaleisuudesta ja kirkon hajanaisuudesta johonkin sellaiseen yhteisöön, mitä loppujen lopuksi ei ole olemassakaan. Pyhien yhteisö on myös pahojen yhteisö, vajavaisten pyhien joukko. Täällä alhaalla kirkko on taisteleva kirkko täällä ja riemuitseva kirkko on vasta ylhäällä.
Meillä on vaara, että toiminnassamme haluamme näyttää oman yhteisömme parempana ja suurempana kuin toiset, kuvaamme itsemme täydellisenä ja toiset huonoina vahvistaaksemme omaa identiteettiämme. Hengellinen ylpeys on synneistä vaarallisimpia.
Raamattu kirkon aarteena
Rakkaudesta Jumalaan ja kirkkoon haluamme tukea kirkkoa pitäytymään Jumalan sanan pohjalla. Suurin huoleni kirkostamme ei liity yksittäisiin tai opillisiin harhoihin vaan siihen, että Jumalan sanan arvostus on vähentynyt. Jos emme usko Jumalan puhuneen Raamatussa tai uskomme, että Jumala on erehtynyt Raamatussa, mitä kummallisimpia asioita voidaan alkaa hyväksyä. Haluamme pitäytyä siihen uskoon, että koko Raamattu on Jumalan sanaa ja se osoittaa opin ja elämän mallin yksittäiselle kristitylle ja kirkolle.
Huoleni on myös se, että näky ihmisten pelastumisesta, taivaasta ja helvetistä sekä Jumalan pyhyydestä on katoamassa. Ikuisten ihmissielujen – läheisten ja tuntemattomien – matka ikuiseen kadotukseen ei tunnu monia koskettavan.
Herätysliikeen tehtävä on herättää!
Herätysliikkeemme tehtävä on herättää kirkkoa, seurakuntia ja yksittäisiä ihmisiä. Meidän tehtävämme on kertoa Jeesuksesta ja esittää kutsu sielujen pelastukseksi. Kansanlähetys on olemassa, jotta taivas täyttyisi ja helvetti jäisi tyhjemmäksi.
Skotlannin uskonpuhdistaja John Knoxista sanotaan, että hänellä oli tuska sydämessään kansansa puolesta. Hän joutui pakenemaan Englannin kuningatar Mariaa. Ilta illan jälkeen Knox rukoili piilopaikkansa puisella lattialla. Hänen vaimonsa yritti saada Knoxia nukkumaan välillä, mutta Knox sanoi: ”Miten minä voisin nukkua, kun minun maani ei ole pelastettu!” Knoxin kerrotaan rukoilleen usein: ”Jumala, anna minulle Skotlanti tai minä kuolen!” Jumala antoi Knoxin kautta Skotlantiin uskonpuhdistuksen ja herätyksen. Rukouksiin kansan ja kirkon puolesta vastattiin.
5. Jeesus – kestävä perusta
Tätä puhetta valmistellessani minulla on ollut kahdenlaisia tunteita. Ensiksi kiitollisuus siitä, mitä olemme voineet tehdä. Sekä kotimaassa että lähetyskentillä olemme saaneet voittaa ihmisiä Jumalan valtakuntaan sekä opettaa Raamattua.
Toiseksi minulla on huoli kristikunnasta. Jos emme juurru Jumalan sanaan, sydämeemme kylvetty siemen saattaa elämän kiireessä, vaikeuksissa tai ulkonaisessa paineessa jäädä hedelmättömäksi. On vaara, että luovumme uskosta.
Minulle tänä kesänä Raamatun lisäksi hengellistä ravintoa ovat olleet vanhat klassikot kuten 1600-luvulta asti Jumalan kansaa ravinneet Svebiliuksen katekismus ja Thomas Wilcoxin Kallis hunajan pisara. Nämä kirjat ovat johdattaneet Suomen kansan kristittyjä vuosisatojen ajan katsomaan Kristukseen, joka on maailmankaikkeuden Herra ja elämämme keskushahmo. Tällaiset kirjat puhuttelevat minua koska ne kutsuvat nöyryyteen ja parannukseen. Niissä ei rakenneta ihmisen uskolle perustuvaa epärealistista kuvaa kristityn elämästä. Ne muistuttavat, että kristinuskon ydin ei ole minussa vaan Jeesuksessa.
Meidän suurin aarteemme on pyhä evankeliumi Jeesuksesta.
Pappina ja kristittynä tässä on elämäni perusta.
Minua ei pelasta pyhyyteni, minut pelastaa Jeesus. Minun ikuisuuskohtaloni ei riipu minun onnistumisestani vaan Jeesuksen onnistumisesta ristillä.
Elämän taisteluissa monesti häviän ja lankean, mutta toivoni on Jeesuksen voitossa. Hän ei hävinnyt eikä langennut.
Jeesus on ilouutinen sinulle, jotka kamppailet uskosi ja epäonnistumistesi kanssa.
Jeesus on riemusanoma sinulle, joka koet itsesi hengellisesti köyhäksi, syntiseksi, heikoksi, syrjityksi, kiusatuksi ja hyljeksityksi.
Jeesus on voittaja. Siksi sinun ei tarvitse olla voittaja.
Jeesus voitti synnin. Siksi sinulla on toivoa vaikka häviät synnille.
Kristinuskon sanoma ei ole: yritä elää paremmin, sitten kelpaat Jumalalle. Sanoma ei ole: Käyttäydy vähän paremmin, että Jumala tykkäisi sinusta enemmän.
Tämä on suuri ilouutinen minulle. Ja meillä on etuoikeus viedä tätä sanomaa kaikille kansoille.
”Suuressa mukana” –ajankohtaiskatsaus Kansanlähetyspäivillä 4.7.2015 Turussa / Mika Tuovinen