Pitääkö kristillisen järjestön tai seurakunnan kasvaa määrällisesti? Usein korostetaan sisäistä kasvua, ja ulkoista kasvua voidaan pitää jopa kyseenalaisena. Mutta kukapa ei oikeasti haluaisi työn kasvavan?
On myös organisaatioita, jotka eivät itse pyri oman järjestön kasvuun, vaan pyrkivät auttamaan muita siihen.
Kasvun näkökulma kuuluu kristinuskoon. Jeesus antoi lähetyskäskyissä kehotuksen mennä kaikkeen maailmaan, ja tehdä kaikista kansoista hänen opetuslapsiaan (Matt. 28:18-20). Jeesuksen vertaukset taivasten valtakunnasta kertovat kasvusta (Matteus 13). Apostoli Paavali pyrki kasvuun, ja uusille alueille aina Espanjaan asti (Room. 15:24-28).
Apostolien teoissa kuvataan jatkuvaa kasvua. Luvun alussa kerrotaan 120 rukoilijasta (1:15), helluntaipäivänä Jeesuksen seuraajaksi kääntyi 3000 miestä ( 2:41-42), pian seurakunnassa oli 5000 henkeä (4:4), ”Herraan uskovien määrä kasvoi yhä, niin miesten kuin naistenkin” (5:14), ”Opetuslasten määrä kasvoi Jerusalemissa nopeasti” (6:7). Evankeliumi levisi myös maantieteellisesti Juudeaan ja Samariaan (luku 8), ja Apostolien tekojen lopussa Rooman valtakunnan eri osiin.
Edellä kirjoitettu osoittaa, että Raamatussa ja seurakunnan historiassa kasvu on luonnollista.
Tämä on asia, jota olen pohtinut johtamassani Mission Europessa. Meillä on hyvä seitsemän hengen työntekijätiimi (Ilkka Puhakka, Seppo Niemeläinen, Petri Välimäki, Helmuth Garoeb, Helena Jarva, Markku Happonen ja minä). Olemme erikoistuneet evankeliumin julistamiseen, opettamiseen ja seurakuntien vahvistamiseen koulutuksella. Meillä on tosi kiva työyhteisö, mutta pitäisikö evankeliumin tähden antaa uusille evankelistoille liittyä Mission Europen tiimiin. Varsinkin jos he ovat kutsumukseltaan evankelistoja ja pystyvät tuomaan omat palkkarahat mukanaan! Meillä kaikilla – minullakin työn johtajana – on lähettäjärengas, joka maksaa kulumme. Olen avoin kasvulle, kunhan löydämme sopivat työntekijät tiimiimme.
Mission Europen taustaa
Mission Europen syntyhistoria liittyy läheisesti kansainvälisen Campus Crusade for Christ -järjestöön, ja sen Europan työn johtajiin Kalevi Lehtiseen ja Markku Happoseen. Campus Crusade vaihtoi myöhemmin Euroopan työn nimeksi Agape Europe.
Vuonna 1987 rovasti Kalevi Lehtinen siirtyi Agape Europen toiminnanjohtajan tehtävistä päätoimiseksi evankelistaksi. Ensimmäiset vuodet hän toimi pienen tiiminsä kanssa Campus Crusaden ja Agape Europen yhteydessä.
Kalevi ja Eine Lehtinen perustivat vuonna 1991 yhdessä työtoveriensa Markku ja Aulikki Happosen kanssa Mission Europe -nimisen Saksaan mahdollistamaan missioita sekä evankelioimis- ja koulutustyötä.
Tällä hetkellä Mission Europe tekee julistus ja koulutustyötä säännöllisesti Suomessa ja Virossa. Helmuth Garoebin kautta palvelememme myös Namibiassa.
Miksi Campus Crusade for Christ -järjestö kasvaa?
Kalevi Lehtinen kertoo Riku Rinteeen kanssa kirjoittamassaan kirjassa Evankelistan testamentti omasta taustayhteisöstään ja löytää kuusi tekijää tämän kansainvälisen evankeliomisjärjestön kasvuun.
Bill Bright perusti vaimonsa Vonetten kanssa järjestön vuonna 1951. Heillä on nykyään suureen vapaaehtoisjoukon lisäksi 19 000 työntekijää. Järjestön levitessä Eurooppaan se ei rantautunut Suomeen, sillä Kansan Raamattuseura pystyi tekemään CCC:n periaatteisiin nähden poikkeuksellisen yhteistyösopimuksen, jossa KRS edustaa CCC:tä täällä.
Tässä ne Kalevi Lehtisen löytämät seitsemän tekijää Campus Crusade for Christ -järjestön (nykyisin Cru) hämmästyttävään kasvuun:
- Jumalan siunaus.
- Tunnustustenvälisyys: ”Miellä on työntekijöitä kaikista kirkkokunnista, eikä heitä houkutella pois omista kirkoistaan.”
- Käytännönläheisyys. ”Kaikki teoreettinen painolasti on minimissään.”
- ”Yksi juttu on ehdoton sitoutumisemme Raamattuun ja Kristuksen herruuteen.”
- Työn rahoitusrakenne: ”tämä järjestö on eräänlainen kerjäläismunkisto, jossa jokainen työntekijä joutuu itse keräämään oman kannatuksensa. Mikään keskusrahasto ei maksa heille palkkaa. Kyllä me tuemme työntekijöitämme, mutta tavoitteena on se, että jokainen työntekijä on itsensä kannattava. Silloin työntekijöitten määrällä ei ole taloudellistakaan ylärajaa, kun jokainen tuo tarvittavat rahat tullessaan.”
- Jatkuva oppiminen. ”työntekijämme eivät koskaan ole, eivätkä edes kuvittele olevansa valmiita, täysin oppineita.”
- Vahva näky maailman evankelioimisesta on sitonut erilaiset kristityt yhteen.
Uskon, että tässä tärkeitä näkökulmia myös evankeliomis- ja lähetystehtävän toteuttamiseen Suomessa. Epäilemättä yksi tekijä on myös halu kasvaa ja pyrkiä toiminnassa siihen.
Näihin hengellisen järjestön kasvun periaatteisiin minun on Mission Europen johtajana ja sananjulistajana helppo yhtyä.
Jumala rakastaa suomalaisia ja eurooppalaisia! Meillä on suuri etuoikeus ja vastuu tehdä voitavamme Euroopan evankelioimistehtävässä. Tässä tarvitaan jokaista kirkkokuntaa, seurakuntaa, järjestöä ja kristittyä. Rukoillaan määrällistä kasvua eli monia uskoontuloja ja sisäistä hengellistä kasvua.
Kristinuskon parasta ennen päivämäärä Euroopassa ei ole ohi.
TÄTÄ TIETOA SAA JAKAA:
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN