Karl August Wrede (1859-1943) oli suomalainen arkkitehti ja hengellinen vaikuttaja. Nuorena Viipurissa hän tutustui Monrepos’n kartanon isäntäväkeen ja varsinkin perheen samanikäiseen poikaan Paul Nicolayhin. He vetivät Wreden mukaan hengelliseen ystäväpiiriin.
Siellä eräs pastori kysyi Wredeltä: ”Kuinka on teidän sielunne laita?” Wrede ei osannut vastata mitään.
Kuukauden kuluttua Wrede sanoi tavatessaan pastorin:
”Kun me viimeksi tapasimme, te kysyitte minulta, kuinka oli sieluni laita. En ollut varma sielä silloin pelastuksestani, enkä voinut vastata teidän kysymykseenne. Mutta nyt on Jumala saanut valaista minua niin, että Jobin kanssa voin vastata: minä tiedän Lunastajani elävän.”
Joskus yksinkertaiset kysymykset menevät sydämen.
Jokaisen tulisi esittää itselle kysymys – tai sitten jonkun toisen tulee esittää se: Kuinka on sun sielus laita?
Sielu kuvaa syvintä sinuuttasi. Kysymys tarkoittaa: Elääkö sielusi yhteydessä Jumalaan vai erossa hänestä? Onko se löytänyt pelastuksen Jeesuksessa? Onko se matkalla taivaan riemuun vai kadotuksen tuskaan? Vakavia asioita. Siksi jokaisen tulee esittää itselleen tuo suuri kysymys.
Karl August Wrede ei osannut vastata. Nykyäänkin liian moni on samassa tilanteessa. Wrede otti selvää, ja on esimerkki meille! Wrede löysi pelastuksen sielulleen uskossa Jeesukseen, ja se näyttää meillekin oikean tien.
RUKOUS:
Jumala, kysyn itseltäni
kuinka on mun sieluni laita.
Haluan sieluni voivan hyvin,
haluan sen pelastuvan.
En voi itse sitä pelastaa,
olen kyvytön.
Siksi pyydän:
Pelasta sinä minut ja sieluni,
ole minulle armollinen.
Lahjoita minulle pelastava usko
Jeesukseen Kristukseen,
että saavuttaisin uskon päämäärän,
sielun pelastuksen. Aamen.
TÄTÄ SAA JAKAA:
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN