Pyhäinpäivä ja uskonpuhdistuksen muistopäivä

Uskonpuhdistuksen muistopäivä pyhäinpäivä

Pyhäinpäivänä mieleni liikkuu menneen ja tulevan välillä. Muistan ajasta ikuisuuteen siirtyneitä sukulaisia, ystäviä ja työtovereita kaivaten, sillä olisin halunnut pitää heitä vielä lähellä.

Ajattelen myös edessä olevaa Jeesukseen Kristukseen uskovien kokoontumista taivaassa. Haluan itse sinne ja nähdä siellä kaikki läheiseni ja sukulaiseni. Onkohan Kari Tapion laulama edesmenneen Tyyne-äitini lempilaulu vain kalvennut kuva edessä olevasta todellisuudesta:


Olen kuullut, on maa ilman vaivaa,

Ilman kyyneltä, taistoa, huolta

Kipu, sairaus, tuskaa ei tuota

Siellä kerran, ah, olla mä saan

Halleluja, siel riemuita voimme

Halleluja, jo epäilys haihtui

Enää koskaan en horjuen kulje

Olen saapunut Jumalan luo

Olen kuullut, on valkoinen puku

Ja on hohtavat kultaiset kruunut

Sekä autuas taivainen suku

Siellä kerran, ah, olla mä saan.

Jokainen ihminen on luotu taivasta varten, ja tie taivaaseen on usko Jeesukseen.

Uskonpuhdistuksen muistopäivä

Tänään on myös uskonpuhdistuksen muistopäivä. Pyhäinpäivän aattona 31.10.1517 Wittenbergin yliopiston professori ja kaupunginkirkon saarnaaja Martti Luther naulitsi 95 teesiä kotikirkkonsa oveen herättääkseen keskustelua anekaupasta.

Hän oli huolissaan katolisen kirkkonsa anekauppiaista, erityisesti Johann Tetzelistä, jotka myivät aneita, joilla pystyi ostamaan hyvän omantunnon sekä omia ja kuolleiden syntejä anteeksi. Eräs Tetzelin lause oli: ”kun raha kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa” (”Wenn das Geld im Kasten klingt, die Seele aus dem Feuer springt”).

Luther vastusti seurakuntalaistensa ja toisten ihmisten harhaanjohtamista. Siksi hän halusi julkista keskustelua asiasta. Lutherin teesit ja uskonpuhdistus levisivät vauhdilla. Eräs ratkaiseva hetki Lutherin elämässä ja uskonpuhdistuksen leviämisessä oli kolme ja puoli vuotta myöhemmin huhtikuussa 1521 Wormsissa, jonne Luther kutsuttiin tekemään tiliä opetuksistaan. Häneltä kysyttiin, onko hän valmis perumaan opetuksensa. Luther vastasi:

”Ellei minua saada vakuutetuksi Raamatun todisteiden ja selvien järkisyiden avulla – paaviin ja kirkolliskokouksiin yksinään en luota, koska on tunnettua, että ne ovat monta kertaa erehtyneet ja puhuneet ristiin – niin esittämäni raamatunkohdat vakuuttavat minut. Olen sidottu Jumalan sanaan. Sentähden en tahdo peruuttaa mitään, koska ei ole oikein eikä hyödyllistä toimia omaatuntoaan vastaan. Jumala minua auttakoon. Aamen.”

Tämän jälkeen hän ehkä sanoi sanat: ”Tässä seison enkä muuta voi!”

Uskonpuhdistus ei ole vain muistelemista varten. Se on meille rohkaisu pitämään kristillistä sanomaa esillä tänäänkin. Uskonpuhdistusta ei olisi syntynyt, jos Luther olisi vain itse uskonut oikealla tavalla, mutta jättänyt sanoman välittämättä. Uskonpuhdistuksen synnytti oikea sanoma ja rohkeus sen esillä pitämiseen.

Miten uskonpuhdistus ja pyhäinpäivä liittyvät toisiinsa?

Pyhäinpäivänä muistamme kaikkia Jeesukseen Kristukseen uskoneita marttyyreja ja kaikkia Jeesuksessa kuolleita. Uskonpuhdistus kirkasti sanomaa, joka tekee ihmisestä pyhän. Mitkään ihmisen omat teot eivät voi saada aikaan pelastusta eikä itselle tai toisille voida ostaa pelastusta rahalla. Uskonpuhdistus kirkasti kirkon sanomaa Jeesuksesta pelastajana, ja uskosta, jolla Jeesus otetaan vastaan.

Marttyyrit ennen ja nyt

Muistamme tänään pyhäinpäivänä myös marttyyreja, jotka ovat vuodattaneet verensä Jeesuksen seuraamisen ja todistamisen tähden. Uuden testamentin ensimmäinen marttyyri on diakoni Stefanos, ja sen jälkeen heitä on kristikunnassa ollut paljon.

Kirkkoisä Tertullianus kirjoitti vuonna 197: ”Marttyyrien veri on siemen”. Lähetyshistoria ennen ja nyt on myös marttyyrihistoriaa.

Marttyyrit ovat meille kutsu elää kristityn elämää ja antaa todistus Jeesuksesta myös vaikeina aikoina. Joudun kysymään: Arvostan marttyyreja, mutta olenko valmis näkemään itse vaivaa ja kärsimään evankeliumin tähden.

Joku sanoi, että maailmassa vainon tai uskonnonvapauden puuttumisen keskellä elää yli 200 miljoonaa kristittyjä. Vainottu kirkko kutsuu meitä rukoukseen ja heidän tukemiseensa.

Jeesus on kirkon aarre

Pyhäinpäivän sanoma on minulle henkilökohtaisesti tärkeä siksikin, että se muistuttaa ikuisuudesta ja siitä, että viimeinen sana elämääni ja ikuisuuteeni on Jeesuksella. Haluan elää ja uskoa siten, että jälkipolvetkin voivat sanoa: Hän lähti täältä uskossa Jeesukseen.

Iloitsen, että kansamme keskellä sana Jeesuksesta on kaikunut sukupolvien ajan, ja tietä taivaaseen on osoitettu menneisyydessä ja ovi sinne on auki jokaiselle vielä tänäänkin. Olen kiitollinen kirkoista, seurakunnista ja tämän suuren sanoman julistajista!

Ystäväni, siunattua uskonpuhdistuksen muistopäivää ja pyhäinpäivää sinulle.

Share:

Author: Mika Tuovinen

Kirjoittaja on luterilaisen kirkon pappi, joka johtaa Kansanlähetystä. Sydämenasiana lähetystyö ja se, että tavallinen suomalainen voisi löytää uskon Jeesukseen elämän voimavaraksi ja pelastukseksi. Vuoden 2020 loppuun asti työpaikkani on Kansanlähetys. Voit käydä tutustumassa uuteen työpaikkaani Mission Europeen.

Vastaa