Automatkalla kesälomalle koin harvinaisen hetken. Sanotaan tämän kesän säästä mitä tahansa, sinä päivänä aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Hämmästelin kesän kauneutta. Miksi taivas piirtyy sinisenä eikä jonkun muun värisenä? Järvikin heijastaa kauniisti taivaallista valoa.
Kiitollisena jatkoin matkaa taideteosta ihmetellen. Jumala loi lumoavan maailman itseään ja meitä varten, jotta ihailisimme, nauttisimme ja kiittäisimme kauneudesta. Tämähän on luonnollista, sillä täydellinen rakkaus pyrkii antamaan rakkautensa kohteelle parasta ja kauneinta.
Joskus luulin, että Jumala loi ihmisen, koska hän tarvitsi jonkun, jota rakastaa. Olin tässä varmaan väärässä. Jumalalla on kolminaisuuden persoonissa itsessään rakkauden kohde. Toki Jumala rakastaa ihmisiä, mutta hän ei luonut ihmistä tyydyttämään läheisriippuvuuttaan. Jumala loi meidät vapaasta tahdostaan. Hän ei anna siunauksiaan odottaen vastapalvelua.