Teologia + Toiminta + Rakenne = Kansanlähetysnäky

Kansanlähetyksen työ

Tarvitsemme kirkasta työnäkyä.

Siksi aloitimme Kansanlähetyksessä Kansanlähetyskoulun. Sinne valittiin viitisenkymmentä opiskelijaa, jotka haluavat sitoutua vapaaehtoiseen vastuunkantamiseen Kansanlähetyksen piirijärjestöissä.

Siksi ensimmäinen lähijakso kuudesta viime viikonloppuna käsitteli identiteettiä, työnäkyä. Viikonlopun aikana käsittelimme muun muassa luterilaista herätyskristillisyyttä, johon Kansanlähetys sitoutuu, armolahjoja ja Kansanlähetyksen näkyä ja toimintaa kotimaassa ja lähetysalueilla.

Puhuin aiheesta Kansanlähetyksen teologinen, toiminnallinen ja rakenteellinen näky.

Jokainen järjestö tarvitsee näkyä ja suuntaa. Erityisesti toiminnaltaan ja johtajuudeltaan hajautetuissa järjestöissä kuten Kansanlähetys näyn kuvaaminen on tärkeää. Laajalla ja hajallaan toimivalla työntekijä- ja vastuunkantajajoukolla tulee olla sama suunta ja herätysnäky, joka on ollut ominaista liikkeelle alusta asti.

Kansanlähetysnäkyä voi kuvata kolmiolla, jonka kyljet edustavat teologista, toiminnallista ja rakenteellista näkyä.

KANSANLÄHETYKSEN TEOLOGINEN HERÄTYSKRISTILLINEN NÄKY

Teologisen näyn perustana on usko kolmiyhteiseen Jumalaan. On yksi Jumala, jonka muodostaa kolmiyhteinen Jumala (Isä, Poika ja Pyhä Henki), joka on jo itsessään täynnä elämää ja toimintaa.

Uskomme, että Raamattu on kirkon ja kristillisen uskon ja elämän korkein ohje, jonka mukaan uskovan ja kirkon toimintaa on arvioitava (uskonpuhdistuksen muotoperiaate).

Kristillisessä uskossa tärkeää on Jeesuksen Kristuksen persoona, hänen pelastustekonsa ja suhde häneen (uskonpuhdistuksen sisältöperiaate).

Uskonpuhdistus alkoi Martti Lutherin löytäessä henkilökohtaisen uskon. Kansanlähetyksessä painotamme tätä. Kutsumme toisia uskoon kuten apostoli Paavali Filippin vanginvartijaa: ”Usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut” (Ap. t. 16:31). Kansanlähetyksen työn tarkoitus on, että mahdollisimman moni tulee uskoon ja syntyy uudesti ylhäältä. Ilman sitä kukaan ei näe Jumalan valtakuntaa (Joh. 3).

Kansanlähetys on osa monimuotoista luterilaista herätyskristillisyyttä, pietismiä. Se on Saksassa 1600-luvulla alkanut kirkon sisäiseen uudistukseen ja ihmisen pelastumiseen tähtäävää kristillisyyttä.

Tunnustamme synnin radikaalin tuhovoiman. Se tuo ihmisen kohdalle Jumalan vihan ja ikuisen kadotuksen.

Jeesus sovitti ristillä koko maailman synnit ja otti päälleen Jumalan vihan ja syntiemme rangaistuksen. Hän lunasti meidät verellään omakseen: ”Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan” (2. Kor. 5:19).

Uskomme, että Raamatussa nousee Jumalan tahdon ilmaus myös aikamme eettisiin kysymyksiin abortista, eutanasiasta, homoseksuaalisuudesta ja avioliitosta. Yhteiskunnan irtautuessa kristillistä etiikasta meidän tulee tarkastella moraalisia valintoja järjen lisäksi Raamatun valossa sekä pitää Jumalan sanan mukaista opetusta esillä.

Arkinen työ on Jumalan antamana kutsumus, jossa palvelemme Jumalaa ja lähimmäistä. Elämässä on useita kutsumuksia, jotka saavat erilaisia muotoja työpaikalla, kotona, harrastuksissa ja naapurustossa. Jumalan tahdon mukaan eletty arkinen elämä on tärkeä. Tämä on osa yhteistä pappeutta.

Kansanlähetyksen työ paikallistasosta kansainväliselle tasolle tarvitsee varoja. Varojen uhraaminen on vahvasti hengellinen ja teologinen asia. Raamattu puhuu paljon varojen uhraamisesta Jumalan valtakunnan työhön. Uhraamisen on kuitenkin oltava vapaaehtoista ja sen tulisi tapahtua menestyksen mukaan: ”Antakoon kukin, niin kuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa” (2. Kor. 9:7).

Raamatun mukaan maailmanhistoria päättyy lopunajan tapahtumiin. Näitä ovat muun muassa Jeesuksen toinen tuleminen, kuolleiden ylösnousemus ja viimeinen tuomio. Tämän jälkeen kullakin henkilöllä alkaa ikuisuus taivaassa tai helvetissä. Jeesus mainitsee paluutaan edeltävinä merkkeinä muun muassa Jumalan sanasta luopuminen, harhaoppien lisääntyminen, luonnonmullistukset, sodat ja nälänhädät, vainot, laittomuuden nousu, rakkauden kylmeneminen sekä evankeliumin julistaminen kaikille kansoille (Matt. 24).

KANSANLÄHETYKSEN TOIMINNALLINEN NÄKY

Kaikki siunauksellinen toiminta Jumalan valtakunnassa lähtee omasta hengellisestä elämästä. Vastuunkantajan tulee huolehtia omasta suhteestaan Jumalaan. On tärkeää elää syntien anteeksiannossa, tunnustaa synnit ja saada synninpäästö, lukea Raamattua, rukoilla ja olla yhdessä toisten kanssa. Kansanlähetyksen vastuunkantajan ei tule kadottaa omaa sielua, kun haluaa pelastaa ja auttaa muita!

Tehtävämme on lähetyskäskyn loppuun saattaminen. Jokaisella ihmisellä on oikeus kuulla siitä, mitä Jumala on Jeesuksessa tehnyt hänen puolestaan. Viemme armon evankeliumia erityisesti niille, jotka eivät ole sitä koskaan kuulleet. Meidän tulee tehdä kaikista kansoista Jeesuksen opetuslapsia (Matt. 28:18-20). Tehtävämme on julistaa jokaiselle evankeliumia (Mark. 16:15). Jeesus tuli, että kaikki uskoisivat eikä yksikään hukkuisi (Joh. 3:16).

Nimensä mukaisesti Kansanlähetys pyrkii lähettämään Jumalan kansaa liikkeelle. Koska uskova kansa on “pyhä papisto”, kaikilla meillä on oikeus rukoilla, todistaa ja puhua, uhrata varoistamme Jumalalle, hoitaa toisten sieluja sekä siunata ihmisiä ja paikkakuntaamme. Yhteinen pappeus kutsuu kaikkia uskovia liikkeelle.

Kansanlähetys on syntynyt evankelioimisnäyn keskelle. Evankelioimisessa tärkeää on sekä sanoma että menetelmä. Evankeliumin sanomana on Jumalan rakkaus, joka näkyy siinä, että hän lähetti Jeesuksen meille pelastajaksi. Evankeliumia voidaan julistaa monin tavoin. Tehokasta on henkilökohtainen kertomus siitä, mitä usko Jeesukseen minulle merkitsee.

Paavalilla oli selvä moninkertaistamisen periaate, joka näkyy hänen tehtävänannossaan oppilaalleen Timoteukselle: ”Kaikki, mitä olet monien todistajien läsnä ollessa minulta kuullut, sinun tulee uskoa luotettaville ihmisille, jotka pystyvät myös opettamaan muita” (2. Tim. 2:2). Paavali halusi hengellisenä isänä siirtää Jumalalta saadun näyn eteenpäin. Se vaati ajan antamista ja näyn kertomista toisille. Uskova voi olla jo nuorena hengellinen isä tai äiti, kun hän johdattaa toisia uskoon ja/tai auttaa toisia kasvamaan uskossa.

Raamatun opettaminen toisille on sekä erityisen viran että yhteisen pappeuden kautta jokaisen mahdollisuus. Opettamnen voi tapahtua muun muassa henkilökohtaisessa keskustelussa, pienpiirissä, seurakunnassa ja sosiaalisen median kautta. Opetustehtävä tähtää kaikkien seurakuntalaisten aktivoimiseen. Silloin emme ole opintuulten viskeltävinä, noudatamme totuutta ja rakkautta sekä kasvamme kiinni Kristukseen (Ef. 4:11-16).

On tärkeää, että uskovalla on hengellinen koti. Monille se on oma paikallisseurakunta. Kansanlähetyksessä olemme perustaneet jumalanpalvelusyhteisöjä.Toimintamme painopiste on pienemmisstä ryhmissä. Kansanlähetysnäyssä jokainen uskova kuuluu pienryhmään, jossa rukoillaan ja toimitaan paikkakunnan ja maailman evankelioimisen hyväksi.

KANSANLÄHETYKSEN RAKENTEELLINEN NÄKY

Korostamme Kansanlähetyksen maakunnallisten piirijärjestöjen toiminnallista itsenäisyyttä. Ryttylän keskustoimiston tulee palvella piirijärjestöjen toimintaa. Piirijärjestöjen tulee sitoutua kansanlähetysnäkyyn ja kiinnittää erityistä huomiota siihen, että paikallisosastoja ja vastuuryhmiä perustetaan ja vahvistetaan.

Kansanlähetyksen työssä on neljä tasoa: paikallinen, maakunnallinen, kansallinen ja kansainvälinen työ. Jokaisella tasolla on tärkeä tehtävä kokonaisuudessa.

Kotiseutu Kristukselle – oma paikkakunta

Kansanlähetysnäyn mukaisesti kunkin paikkakunnan uskovat ovat vastuussa ensisijaisesti oman paikkakuntansa evankelioimisesta ja hengellisestä toiminnasta. Tämä onnistuu vain yhteisen pappeuden pohjalta. Paikalliset uskovat perustavat paikallisosaston tai vastuuryhmän ja huolehtivat alueellaan Kansanlähetyksen toiminnasta ja pitävät yhteyttä kansanlähetyspiirin työntekijään.

Kansanlähetyspiiri Kristukselle – oma maakunta

Kansanlähetyksellä on 17 maakunnallista kansanlähetyspiiriä, joiden tehtävänä on tukea maakunnassa olevia Kansanlähetyksen ryhmiä sekä alueen seurakuntia. Kansanlähetyspiirit ovat juridisesti itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä. Piirijärjestöt toteuttavat Kansanlähetyksen varsinaisen kotimaisen työn. Kansanlähetyspiirit palvelevat alueensa seurakuntia muun muassa raamattuopetuksessa, evankelioimisessa ja lähetysnäyn vahvistamisessa.

Kansanlähetyspiirin tulee nähdä koko maakunta ja sen asukkaat työnsä kohteena.

Kansa Kristukselle – Suomi sydämellä

Suomen Ev.lut. Kansanlähetys (SEKL) on perustettu palvelemaan maakunnallisia piirijärjestöjä heidän lähetystehtävässään. SEKL:n keskustoimisto sekä Kansanlähetysopisto sijaitsevat Etelä-Hämeen Ryttylässä. Keskustoimiston tehtävä on huolehtia lähetystyön käytännön johtamisesta.

Keskustoimiston tehtäviin kuuluu suhteiden hoitaminen sekä kirkkoon että toisiin kristillisiin järjestöihin. Valtakunnalliseen kotimaiseen työhön kuuluu muun muassa raamatunopetus seurakunnissa, radiossa ja Kansanlähetysopistossa.

Koko maailma Kristukselle

Kansanlähetys on lähetysherätysliike. Lähetyksemme voima on noussut yksittäisistä uskovista, paikallisosastoista ja vastuuryhmistä, kansanlähetyspiireistä sekä seurakunnista. Heidän taloudellisen tuen ja rukousten varassa voimme tehdä lähetystyötä. Myös lähetystyöhön lähtijät tulevat enimmäkseen tästä ystäväjoukosta. Kaikki toimintamme tähtää lopulta maailmanlähetyksen toteuttamiseen.

SEKL työnäky

KAIKEN KESKIPISTENÄ JEESUS!

Edellä on lyhyesti kuvannut Kansanlähetyksen työnäkyä kolmiosaisella jaottelulla: teologinen näky, toiminnallinen näky ja rakenteellinen näky.

Ne ovat vastaus kysymykseen, mikä on näkymme. Kristillisenä järjestönä meidän tulee kysyä toinenkin kysymys: Kuka on Kansanlähetyksen näky?

Työmme tähtää siihen, että Jeesus Kristus tulee rakkaaksi kotimaassa ja kansojen keskellä ja mahdollisimman moni ylistää nyt ja ikuisesti Jeesus-nimeä.

Me puhumme Jeesuksesta, me odotamme hänen paluutaan, me odotamme näkevämme hänet tuomioistuimella puolustajanamme, me odotamme pääsevämme hänen valtakuntaansa.

Jeesuksen tulee asettaa Kansanlähetysnäky, ja hän on itsessään se näky. Näky, jota katselemme, näky joka saa meidät elämään täysillä hänelle, näky joka vie meidät taivaaseen. Jeesus on Kansanlähetyksen ylin näky, jota nostamme korkealle ihmisten katsottavaksi ja omaksi pelastukseksi.

Share:

Author: Mika Tuovinen

Kirjoittaja on luterilaisen kirkon pappi, joka johtaa Kansanlähetystä. Sydämenasiana lähetystyö ja se, että tavallinen suomalainen voisi löytää uskon Jeesukseen elämän voimavaraksi ja pelastukseksi.

Vastaa