Kristittyjen tehtävä on viedä hyvä sanoma Jeesuksesta jokaisen ulottuville. Tässä lähetys- ja evankelioimistehtävässä tarvitaan kaikkia ja kaikenlaisia kristittyjä.
Elämän tarkoitus löytyy yhteydestä Jumalaan, sillä meidät on luotu hänen tahdostaan, hänen kauttaan ja häntä varten. Ilman yhteyttä ja uskoa Jumalaan elämästä jotain puuttuu. Oikeastaan kaikkein tärkein, sillä elämämme tärkein asia on Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen.
Ihmiskunnan eräs kauneimmista lauseista on nuorena railakasta elämää ja myöhemmin uskon löytäneen Augustinuksen (354-430) sanat elämäkertateoksessaan Tunnustukset (Confessiones). Hän sanoo ihmisestä näin:
”Sinä olet luonut meidät itseäsi varten ja sydämemme on levoton, kunnes se löytää levon sinussa.”
Tuo kertoo Jumalasta, ihmisestä ja elämämme tarkoituksesta. Löydämme levon uskomalla Jeesukseen Kristukseen.
Kristittyjen tehtävä
Koska edellä mainittu on totta, kristittyjen tehtävä on levittää Jumalan tuntemista. Tämä kirkkojen, seurakuntien, kristillisten järjestöjen ja kristittyjen kutsumus.
Kutsumus avautuu Raamatun ilmoituksesta ihmisestä. Me kaipaamme Jumalaa, koska olemme synnin tähden joutuneet hänestä eroon. Mutta synnin tähden meissä on pakoreaktio, ja välttelemme häntä. Tämä on ihmisessä oleva ristiriita, joka lopulta kertoo kahdesta totuudesta: meidän synnistä ja Jumalan olemassaolosta.
Jumala tuli Jeesuksessa maailmaan yhdistämään meidät Jumalan kanssa. Ristinkuolemassaan hän Jumalana kantoi koko ihmiskunnan ja jokaisen synnin. Tässä on suuri ihme: syytön kantoi meidän syymme. Tämä on valtava ilosanoma eli evankeliumi. Tämä tulee uskon kautta Jeesukseen jokaisen omistettavaksi.
Jeesus tuli yhden miehen (tai yhden Jumalan) pelastuspartioksi maailmaan. Hän näki ihmisten hädän, tarkoituksettomuuden ja kadotukseen johtavan tilan. Jeesus tuli pelastamaan (Joh. 3:16).
Tästä avautuu kristitylle meidän tehtävämme Jumalan työtovereina ja palvelijoina. Tehtävämme on viedä pelastuksen sanoma jokaiselle.
Tässä kolme Raamatun kohtaa, jotka kertovat tehtävästämme.
1. Katselkaa vainioita – sato on valmis leikattavaksi
Jeesus oli matkalla Samariassa. Hän oli auttanut samarialaisen naisen uskoon samaan aikaan kun opetuslapset olivat kauppareissulla (Joh. 4). Hän sanoo palaaville opetuslapsille:
”Te sanotte: ’Neljä kuuta kylvöstä korjuuseen.’ Minä sanon: Katsokaa tuonne! Vainio on jo vaalennut, vilja on kypsä korjattavaksi.” (Joh. 4:35).
Tässä sana ”katsoa” ei viittaa nopeaan vilkaisuun ja asian unohtamiseen ikään kuin katsoisimme ulos ja toteamme vain: ”Ulkona sataa”. Sana katsokaa on kehotus, käsky. Se viittaa tarkkaavaisuuteen, analysoimiseen ja johtopäätösten tekemiseen: Katsokaa ympärillenne! Nyt vilja on kypsä korjattavaksi. Menkää työhön kiireesti. Moni haluaa löytää uskon.
Kypsyneelle sadolle voi käydä seuraavasti:
- Kukaan ei ryhdy työhön, se jää pellolle ja menee pilalle,
- Joku, jolle sato ei kuulu käy varastamassa sadon itselleen,
- Omistaja ja hänen työväkensä lähtee sadonkorjuuseen.
Kristityn tehtävä on katsoa ja nähdä, että nyt tarvitaan todistajia ja ihmisten palvelijoita. Kaikilla on todistustehtävä, lisäksi joillekin annetaan evankelistan eli hyvän sanoman julistajan kutsumus.
2. Katsokaa kansanjoukkoja – rukoilkaa työmiehiä elonkorjuuseen
Rakkaudessaan Jeesus jätti taivaan loiston ja tuli maailmaan. Rakkauden tähden, hän myös lähti liikkeelle julistamaan ja parantamaan.
Hänen työtään kuvataan näin. Kiinnitä huomiota työn laajuuteen, Jeesuksen tunteisiin ja kehotukseen..
Jeesus kulki sitten kaikissa kaupungeissa ja kylissä. Hän opetti synagogissa, julisti ilosanomaa taivasten valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat. Kun hän näki väkijoukot, hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla. Silloin hän sanoi opetuslapsilleen: ”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.” (Matt. 9:35-38)
Jeesus näki suuret kansanjoukot, jotka eivät tunteneet pelastuksen tietä. Raamattu sanoo, että hänessä heräsi sääli. Tuo sana ”sääli” ei ole kevyt korvien välissä käyvä ajatus, vaan tuon ajan kulttuurissa sääli viittasi syvään koko kroppaa koskettavaan tunteeseen.
Sääli verbi kreikan kielessä (σπλαγχνίζομαι – splagchnízomai) liittyy sanaan, joka tarkoittaa sisälmyksiä, suolistoa ja sisäelimiä (σπλάγχνα splágchna). Jeesusta kouraisi vatsan pohjalta, kun kansanjoukoilla ei ollut evankeliumia ja paimenia.
Ehkäpä Hän haluaa, että näkisimme aikamme ihmiset samalla suolistoa kouraisevalla tavalla. He ovat ilman toivoa, ilman syvintä elämän tarkoitusta ja matkalla kadotukseen. Vaikka apu olisi ihan lähellä. Jos koemme tämän, silloin ihan tosissamme myös rukoilemme Jeesuksen käskyn mukaan työmiehiä elonkorjuuseen. Ja olemme valmiita lähtemään itse.
3. Sinun käskystäsi minä heitä verkot
Kalateollisuuden ammattilainen Simon Pietari oli koko yön kalastanut saamatta kalaakaan. Hän puhdisti verkkojaan. Jeesus tulee lähelle ja kehottaa heittämään verkot vielä järveen.
”Jeesus sanoi Simonille: ”Souda vene syvään veteen, laskekaa sinne verkkonne.” Tähän Simon vastasi: ”Opettaja, me olemme jo tehneet työtä koko yön emmekä ole saaneet mitään. Mutta lasken vielä verkot, kun sinä niin käsket.” Näin he tekivät ja saivat saarretuksi niin suuren kalaparven, että heidän verkkonsa repeilivät. He viittoivat toisessa veneessä olevia tovereitaan apuun. Nämä tulivat, ja he saivat molemmat veneet niin täyteen kalaa, että ne olivat upota.” (Luuk. 5:4-7).
Moni kristitty on halunnut olla Jumalan palvelijana todistus- ja palvelutehtävissä. Moni on väsynyt, kun juuri mitään ei ole näyttänyt tapahtuvan.
Ehkäpä Jeesus kutsuu sinua uskollisuuteen, heitä uudelleen ja uudelleen verkkoja. Kerro evankeliumin ihanaa sanomaa ja kutsu monia Jumalan valtakuntaan.
Uudessa testamentissa kalastaminen yhdistyy evankelioimistehtävään. Jeesus tekee meistä ihmisten kalastajia. Tässä tehtävässä tarvitsemme toisiamme. Simon Pietarin kalansaalis oli niin iso, että tarvittiin toisia veneitä apuun.
Meidänkin on tärkeää ”viittoa toisessa veneessä oleville tovereille” että tulevat apuun kalastustehtävässä. Kristikunnan historiassa lähetystyö ja evankelioimistyö ovat olleet kristikuntaa yhdistäviä asioita, sillä niissä keskitymme meitä yhdistävään Jeesukseen ja evankeliumiin. Ja lopulta olemme kaikki yhden Herran palveluksessa. Ansioittomia palvelijoita. Jeesus sanoi: ”kun olette tehneet kaiken, mitä teidän tulee tehdä, sanokaa: ’Me olemme arvottomia palvelijoita. Olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään.'”
Kolme näkökulmaa Jumalan palvelijoille
- Kun sato kypsyy tarvitaan työntekijöitä. Katsele ja tarkkaile, mitä tapahtuu, ja ole mukana sadonkorjuussa.
- Näe ihmiset Jeesuksen silmin. Pyydä, että sydämestäsi voisi kouraista ne, jotka eivät häntä tunne. Rukoile työntekijöitä ja ole itse rukousvastaus.
- Älä luovuta tehtävissäsi. Heitä vielä verkot ja palvele kutsumuksessasi.
Ole siunattu tehtävässäsi!
Tulen mielelläni seurakuntiin ja kristillisiin järjestöihin puhumaan, kouluttamaan ja järjestämään rukousiltoja sekä keskustelemaan, miten voimme olla avuksi. Ota rohkeasti yhteyttä.
TÄTÄ SAA JAKAA
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN