23.10.2025
Ystäväni,
Tässä kirjeessä on kolme asiaa: päätähuimaava kokemus, ilo kristittyjen yhteydestä Lahdessa ja vakoilumatka Tallinnan suureen tapahtumaan.

Päätähuimaavaa elämää
Tämän kuun alussa elämäni muuttui päätähuimaavaksi. Ihan konkreettisesti.
Tallinnassa työntekijätapaamisemme aikana sain muutamia huimauskohtauksia. Onneksi vasta kotiin päästyä ne alkoivat todella rajuina.
Pää pyöri. Tasapaino meni. Piti kävellä seiniä pitkin. Mielellään ei lainkaan. Pyörintä oli kuin sirkuslaitteessa synnyttäen oksennusreaktioita. Päätä huimasi päivällä ja yöllä, vaivoin sain vähän nukuttua.
Onneksi tämä ei alkanut 12 tuntia aikaisemmin!
Muutoin olisi puhuttu, että Tallinkin laivalla oli joku pastori niin huonossa jamassa, ettei pystynyt kävelemään. Oksenteli vaan. Jotkut taluttivat sen sieltä pois. Se olisi ollut iltapäivälehtimateriaalia.
Kiitos Herralle pääsin kotiin, jossa oireet alkoivat kovina. Aamulla rouva kuskasi minut Riihimäen sairaalan ensiapuun. Sieltä minut passitettiin heti Hämeenlinnaan korvalääkärille. Diagnoosiksi kirjoitettiin vestibulaarineuriitti. Tuo minulle ihan uusi sana tarkoittaa tasapainohermon tulehdusta.
Sain lääkkeitä ja 10 päivän työkiellon lääkäriltä.
Happosen Markku pakotti perumaan kaikki puhujamatkat. Epäili varmaan, että jos vähänkin olo helpottaa livistän töihin. Näin olisin ehkä tehnytkin. Harmittaa, että Tarton ja Rautjärven matkat sekä evankelistapäivät jäivät kokematta.
Neljän päivän päästä rouva kävelytti minua jo ulkona. Pysyin ojien välissä ja mielestäni kuljin ihan suoraan. Auton rattiin minut päästettiin joitakin päiviä myöhemmin.
Nyt olen kunnossa. Vaikka päässä ei tunnu olevan vikaa, kuun lopulla vasenta korvaa vielä kuvataan.
Mieleeni tuli vahvasti Jaakobin kirjeen sana väärästä varmuudesta:
”Kuulkaa nyt, te, jotka sanotte: ”Tänään tai huomenna me lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin, viivymme siellä vuoden, teemme kauppoja ja keräämme hyvät voitot.” Ettehän te tiedä, mitä huomispäivä tuo teidän elämäänne! Savua te olette, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu. Näin teidän tulisi sanoa: ”Jos Herra tahtoo, niin me elämme ja teemme sitä ja sitä.” (Jaak. 4:13-15)
Päätä huimatessa en pystynyt lukemaan, sillä silmät liikkuivat vikkelästi vasemmalta oikealle, josta ne siirtyivät aina taas vasemmalle kuin vauhtia ottaakseen. Samalla tavalla kuin vanhan kirjoituskoneen rivinvaihtokahva, jota painettiin jotta päästään aina uuden rivin alkuun. Silmissä tämä siirtymä tapahtui parin sekunnin välein.
Koin, että tämä pysähdys oli myös Jumalan puhuttelua varata aikaa johonkin uuteen. Nimittäin kirjoittamiseen.

Kristittyjen sytyttävää yhteyttä Lahdessa
Puolitoista vuotta sitten kävin pastori Erkki Suhosen kanssa Lahden ev.lut. seurakuntien johtoryhmässä kyselemässä heidän valmiuttaan Kristuspäivän järjestämiseen. Olin kirjoittanut lyhyen esittelyn, jossa kerroin Kristuspäivästä ja kristittyjen yhteisen rukouksen merkityksestä. Kirkkoherrat ja tiedotus näyttivät vihreää valoa ja lupasivat varoja.
Pyysimme muitakin seurakuntia ja järjestöjä mukaan. Perustimme suunnitteluryhmän, jonka kanssa teimme vuoden töitä. Kaikki huipentui 17.-18.10. rukouksen, yhteyden ja ilon juhlaan. Saimme mukaan myös TV7-kanavan, joka lähetti tapahtuman suorana koteihin.
Sinulla ja lähettäjäpiirilläni oli tärkeä osuus tämän Kristuspäivän toteutumisessa. Se olisi jäänyt toteutumatta ilman teitä. Itse asiassa kaikki, mitä teen, voin tehdä teidän tuellanne. Ilman teitä olisin muissa hommissa. Kiitos Jumalalle ja teille!
Olemme aloittaneet valmistelut vuoden 2027 valtakunnallista Kristuspäivä-kiertuetta varten! Tässä tarvitsemme laajaa kristittyjen yhteistyötä.

Toivoa Tallinnassa
Billy Graham oli minulle nuoruudessani tärkeä vaikuttaja. Sain käsiini hänen kirjansa Maailma liekeissä, jossa kerrottiin hänen suurista evankelioimiskokouksistaan. Tuollainen oli pyhäkoulussa, kotikokouksissa ja jumalanpalveluksissa käyneelle aivan uutta ja ihmeellistä. Kirja vahvisti kutsumustani evankeliumin työhön.
Franklin Graham on Billyn poika. Tapasin hänet Tallinnassa vuonna 2009, jonne hän tuli pitämään kokoussarjaa. Olin luterilaisen kirkon edustajana päätoimikunnassa. Muistan hyvin, kuinka Saku Suurhallissa moni halusi löytää uskon.
Will Graham on Franklinin poika. Olin sunnuntaina 19.10. kuuntelemassa häntä Tallinnan jäähallissa. Tämä oli vakoilumatka. Miten maailman tunnetuin suurkokouksia järjestävä taho – Billy Graham Evangelistic Association – toteuttaa mission? Olisiko villiä kutsua Will Suomeen?
Suurtapahtumien järjestäminen on muuttunut vuosikymmenien aikana. Nyt Toivon aika -festivaalissa musiikkiin oli satsattu. Ensimmäinen tunti oli käytännössä musiikkia. Toinen tunti Willin puhe, sen tulkkaus ja lopussa kutsu tulla uskoon. Sen jälkeen ohjelma ei loppunutkaan, vaan musiikki jatkui ja erityisesti nuorisoa jäi paikalle.

Astukaa avoimista ovista!
Tämä oli tutkimusmatka siksi, että Jumala on avaamassa meille ovia suurempien kokoussarjojen järjestämiseen. Ne ovat Suomesta puuttuneet.
Koemme että nyt meidän on aika ottaa askelia siihen. Ensimmäinen kaupunki uudenlaiseen missiotoimintaan on avautumassa. Kerron tästä lisää seuraavassa kirjeessäni.
Kiitä kanssani Jumalaa näistä
- Lähettäjäpiiristä ja sen jokaisesta jäsenestä.
- Kristuspäivästä ja Tallinnan festivaalista ja niistä, jotka löysivät uskon näiden tapahtumien kautta.
Rukoilethan kanssani
- Työn laajetessa uusien lähettäjäpiiriläisten löytyminen.
- Viisautta ja johdatusta uudenlaisen evankelioimistoiminnan (missioiden) aloittamiseen ja toteuttamiseen sekä vuoden 2027 Kristuspäiväkiertueen järjestämiseen.
- Viisautta ja taitoa kirjoittamiseen.
Rakkaudella lähettisi Euroopassa

Hei Mika
Kiitos kirjeestä, tuntui niin hyvältä saada se. Tosi ikävä se ”pyörrytystauti” mutta onneksi paranit siitä🙏
Kun luin kirjettäsi tuntui ihan kuin olisin ollut mukana Jumalan läsnäolossa. Sinun tapa kirjoittaa on niin elävää ja mukaansa tempaavaa ja koskettavaa💞
Kiitos Mika! Kirjoitat niin selkeästi, ytimekkäästi ja silti lämmöllä, oivaltaen.
Hyvät ovat uutiset. Ja se, että sait johdatuksen ja avun taudin kanssa.
Hei Mika,
olipa pysäyttävä kokemus sulla, mutta johdatusta oli mukana. Samoin rohkaisi miten käsittelit asian. Pitää muistaa se itsekin, tarkoitan siis Jaakobin kirjeen kohtaa, kun tekee suunnitelmia yms.
Lahti on koti- ja koulukaupunkini, hienoa että siellä oli Kristus-päivä.
Siunausta edelleen -Pekka