Kutsumuksen löytäminen ja tarkentaminen on yksi elämämme tärkeimpiä tehtäviä. Sana kutsumus kertoo, että on kutsuja (Jumala), jolla on tarkoitus elämällemme. Olemme kutsuttuja tehtävään ja tehtäviin. Kutsumuksia on useita ja monet vaihtelevat eri elämäntilanteissa. Jotkut liittyvät perheeseen, jotkut työhön, harrastuksiin, yhteiskuntaan tai seurakuntaan.
Tässä nopeasti syntynyt blogiteksti erään maanantai-illan kutsumuspohdinnastani.
Olen tehnyt vapaaehtoisena ja palkallisena pian neljä vuosikymmentä erilaisia tehtäviä seurakunnissa ja kristillisissä järjestöissä Suomessa ja muuallakin. Olen ollut lastenkerhon vetäjänä, pyhäkoulun opettajana, nuorisotyöntekijänä, diakonina, pappina, lähetystyöntekijänä, järjestöjen johtajana, tv-pappina, julistajana, opettajana ja hallintomiehenä ja monissa muissa hommissa Suomessa, Virossa ja Saksassa.
Eri tehtävät ovat vaatineet erilaista työotetta, ja tehtävissä painottuvat erilaiset persoonani piirteet ja armolahjavarustuksen osat.
Joskus koen, että elämän hulabaloossa eri tehtävien ja maiden välillä, oma sisäinen identiteetti joutuu haastetuksi: Teenkö oikeita asioita? Teenkö oikeassa paikassa? Mihin Jumala haluaa seuraavaksi kuljettaa? Tätä kutsumuksen tarkentumista tapahtuu koko ajan.
Mielelläni haluan myös kategorisoida omaa kutsumustani, mutta huomaan, että sekin on aika vaikeaa.
Koen olevani Jumalan valtakunnan sekatyömies, joka on siellä, missä sopivaa miestä tarvitaan!
Ei hullumpi kutsumus tämä Jumalan valtakunnan sekatyömiehen kutsumus. Mutta eri tehtävissäkin minulla on ollut yksi peruskutsumus.
”Mitä sinä haluaisit olla?”
Kun Jumala kutsui minut hommiin, hän antoi muutaman peruskutsumuksen. Kaiken ytimenä on evankeliumin julistaminen Jeesuksesta Kristuksesta siten, että moni voisi pelastua täällä kotimaassa ja lähetyskentillä. Eri tehtävissä olen tätä ydinkutsumusta halunnut toteuttaa.
Evankeliumin julistamiseen on liittynyt taju siitä, että minun ei tarvitse yksin tehdä kaikkea, vaan tehtäväni on varustaa ja lähettää toisia. Tämän vuoksi nyt Suomessa asuvanakin olen mukana lähetystyössä. Pidän esillä maailmanvalloittamisen näkyä, rukoilen, tuen lähetystyöntekijöitä ja puhun lähetystyön puolesta. Yritän värvätä uusia työntekijöitä ja lähetystyön tukijoita. Jumala näyttää pitävän minut täällä kotimaan kamaralla.
Evankelistan tehtävä
Kaikkein läheisimpänä itselleni koen evankelistan tehtävän toteuttamisen ja evankelistojen tukemisen.
Evankelista on Jumalan kutsuma evankeliumin ytimeen keskittyvä ja Jeesukseen seuraan kutsuva Jumalan palvelija.
Jos minulta kysytään, mitä sinä haluaisit olla, vastaukseni ei ole: Suuren järjestön johtaja, raamattukoulun rehtori tai kirkkoherra. Vastaus on evankelista, ja evankelistojen tukija, heidän työnsä mahdollistaja!
Riittämättömyyden tunteet
Moni evankelistan kutsun saanut kokee riittämättömyyttä.
He vertaavat itseään tunnettuihin evankelistoihin, ja havaitsevat olevansa höyhensarjalaisia, ja pohtivat, ettei heillä ole tehtävään varmaankaan kutsumusta, koska eivät pysty sellaisiin suorituksiin ja tuloksiin kuin joku muu.
Jotkut evankelistan sydämen saaneet ajatuvat muihin tehtäviin, koska heitä ei ymmärretä tai heidän täytyy saada palkkarahat kaivettua jostain.
Minä kuulun niihin, jotka ovat kokeneet riittämättömyyttä tuon evankelista-sanan kanssa.
Se on sydämeni toive ja vastaa sitä, miten näen tehtäväni. Minulla on kuitenkin ollut vaikeutta sijoittaa itseäni arvostettujen evankelistojen joukkoon samaan tehtävään.
Jossain vaiheessa tajusin, että tämä vertailu on väärä. Ja jos minä vähättelen kutsumustani, vähättelen lopulta Kutsujaa. Ja annan myös huonon esimerkin niille, jotka kokevat kutsua evankelistan tehtävään.
Jumala tietää kenet ja millaisen kutsui!
Aloin vain kirjoittamaan tätä tekstiä, tietämättä mihin päädyn. Toivon, että voisin olla jollekin rohkaisijana tarttua omaan tehtävään, vaikka kokisit riittämättömyyttä siinä. Jumala tietää, kenet ja millaisen hän on kutsunut.
Opi toisilta kanssapalvelijoilta, mutta älä vertaile itseäsi heihin.
Kullakin on oma tehtävänsä.
Jumalan valtakunnassa persoonamme, lahjamme, tehtävämme ja kutsumuksemme sekä elämänkokemuksemme tekee meistä jokaisesta ainutlaatuisia palvelijoita.
Ei ole toista samanlaista. Siksi älä vertaa itseäsi toisiin ja sano: Miksi Jumala ei tehnyt minusta tuollaista? Jumala halusi juuri sinunlaisen tähän maailmaan!
Evankelistojen yhteyspäiville!
Loppuviikosta suuntaan Seinäjoelle Evankelistojen yhteyspäiville. Ne ovat olleet minulle tärkeitä kutsumuksen vahvistumisen paikkoja, joissa tapaan toisia hengenheimolaisia.
Kun sinulle alkaa selvitä kutsumukseni, pyri vahvistumaan siinä, opi toisilta, etsi palvelumahdolisuuuksia ja ota rohkeasti uusia askelia.
Hollantilaisen Corrie ten Boomin ajatus työn tarkoituksesta tulee lähelle kutsumustani: Haluan elää siten, että taivaassa olisi niitä, jotka sanovat: Kiitos, että kutsuit minut tänne!
Siunauksin,
Mika (evankelistan sydämellä varustettu)
TÄTÄ SAA JAKAA
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN
Se mitä olen tekstejäsi lueskellut, on mielestäni tuonut esiin juuri sen, että sinulla on lahja kertoa evankeliumin vapauttava ilosanoma niin, että heikkokin uskaltaa tarttua siihen! Onneksi et vertaile itseäsi muihin.