Luin, että suomalaiset odottavat kirkolta esirukousta. Yli 40% suomalaisista odottaa kirkoissa rukousta Suomen ja suomalaisten puolesta.
Tässä meillä on valtava kuilu tarpeen ja tarjonnan välillä.
Kristittyjen tehtävä on rukoilla ja siunata. Valitettavasti esirukoustoiminta on monin paikoin romahtanut ja erilaiset esirukousillat ovat vähentyneet. Aikoinaan ainakin Niilo Yli-Vainio, Seppo Juntunen ja Pirkko Jalovaara järjestivät rukoustapahtumia, joissa varattiin paljon aikaa siihen, että jokaisen haluavan puolesta rukoiltiin.
Rukouksen merkitys palvelutyössä
Minulle on ollut tärkeää rukoilla toisten puolesta. Seurakuntavierailuilla toivon, että olisi myös mahdollisuus lyhyeen henkilökohtaiseen esirukoukseen, sitä haluavien kanssa. Moni toivoo, että rukoillaan parantumista. Samoin rukoukset hengellisen elämän virkistymiseksi ja lähimpien uskon löytämiseksi ovat yleisiä. Jotkut vaan toivovat, että heitä siunataan.
Korostan tällaisissa tilanteissa, että kyseessä ei ole sielunhoitokeskustelu, vaan rukous tuon henkilön ja hänen esittämänsä asian puolesta.
Saan seurakunnista ja järjestöistä kutsuja tulla puhumaan. Erityisen iloinen olen kutsuista, jossa pyydetään mukaan eri muotoisiin sanan ja rukouksen iltoihin. Mielelläni tulen juuri tilanteisiin, jossa toteutuu kokonaisvaltainen terveys (sielu, henki ja ruumis), ja jossa rukoukselle on tilaa.
Virolainen rukousliikehdintä
Olen aiemmin kirjoittanut blogissani Virossa olevasta kokonaisvaltaisen terveyden palvelutyöstä. Kävin syyskuussa 2023 Tallinnan Tuomiokirkossa rukousillassa. Tapasimme myös rukousliikehdinnän vetäjän Veikko Võsun. Kirjoitin tuolloin:
Virolainen baptistipastori Veikko Võsu sai kehotuksen rukoilla niiden puolesta, joille lääkärit eivät antaneet enää toivoa. Hän alkoi tehdä näin seurakunnassaan Tallinnan Nõmmellä.
Pian Veikko huomasi, että rukoustyölle on valtava tarve. Siksi hän teki hienon teon: Hän kutsui mukaan kristittyjä myös toisista tunnustuskunnista. Palvelutyön nimeksi tuli Tervikliku tervenemise teenistus eli Kokonaisvaltaisen parantumisen palvelutyö. Ensimmäiset rukousillat pidettiin kolme vuotta sitten. Nyt työ on vahvistumassa, jonka saimme itse kokea.
Tuo Virossa alkanut kristillisiä seurakuntia ja kirkkokuntia yhdistävä esirukoustoiminta jatkuu edelleen. Monissa kirkoissa on pidetty kokonaisvaltaista terveyttä tukevia rukoustapahtumia. Niissä rukoillaan tervettä hengelle, sielulle ja ruumiille.
Viron rukoustapahtumassa käynti rohkaisi minua ja sanoin matkatoveri Ilkka Puhakalle näin:
”Tämä kokemus vahvisti omaa kutsumustani edelleen rukoilla sairaiden parantumisen puolesta sekä kaikkien muidenkin vaikeiden tilanteiden puolesta sekä siunata toisia. Mielelläni järjestän seurakunnissa Sanan ja rukouksen iltoja, joissa tällainen kokonaisvaltainen kohtaaminen tapahtuu.
Sanoin Puhakan Ilkalle: Jos minun johonkin yhteen juttuun pitäisi sijoittaa aikani, voimani, taitoni ja kokemukseni, se olisi tällainen rukous- ja siunauspalvelu ”tavallisten ihmisten” puolesta, rinnalla ja kanssa.”
Sopiiko esirukoustoiminta luterilaiseen kirkkoon – Viron näkökulma
Viron ev.lut. kirkon piispa Marko Tiitus kertoi kokemuksiaan rukousillasta Viljandissa. Hän puhui ja palveli esirukoilijana toisten seurakuntien johtajien ja pastoreiden kanssa. Jotkut olivat väittäneet, etteivät tällaiset rukoustilaisuudet sovi luterilaiseen hengellisyyteen.
Piispa Marko Tiitus kirjoittaa kirkon sanomalehdessä otsikolla Kokonaisvaltaisesta terveydestä (Terviklikust tervenemisest):
”Vaikka fyysinen paraneminen on tässä maailmassa tärkeää, ikuisuuden kannalta tärkeintä on uudestisyntyminen ja Pyhällä Hengellä täyttyminen. Runsas elävä palaute on vahvistus siitä, että Pyhä Henki on koskettanut ja parantaa tämän palvelutyön kautta monia.”
Kahden ja puolen tunnin rukouskokouksen jälkeen hän toteaa, ettei siellä ollut mitään, mikä olisi häntä luterilaisena teologina ja piispana huolestuttanut.
”Ennemminkin lähdin kirkosta kokien, että olen saanut hengellistä rohkaisua ja virvoitusta. Rukoustapahtuman kaikkein keskeisimpänä osina olivat seurakuntalaisten todistukset Jumalan parantavan voiman ja avun kokemisesta sekä henkilökohtaiset esirukoukset.”
Piispan mielestä näitä kahta tulee luterilaisten vahvistaa:
”Olen vakuuttunut, että näitä kahta – omien kertomusten jakamista ja henkilökohtaisen parantumisen ja uudistuksen puolesta rukoilemista – tarvitsevat hengellisellä matkalla myös luterilaiset, ja koska ne eivät yleensä ole osa sunnuntain jumalanpalveluksia, niitä varten tulee etsiä toisia mahdollisuuksia.”
Piispa Tiitus totesi, että Jeesus antoi apostoleille kaksi tehtävää: julistaa evankeliumia ja parantaa (Matt. 10:7-8).
Piispan mukaan vanhurskauttamisopetus on meille korvaamaton, mutta Jumalan parantava voima tulee näkyviin hengellisen terveyden lisäksi fyysisenä terveytenä sekä ihmisten, ihmisryhmien ja kansojen välisenä tervehdyttäjänä.
Voidaanko sairaiden parantumista rukoilla Suomessa?
Kyllä! Ehdottomasti! Tätä tapahtuu monella tavalla seurakuntien arjessa ja jumalanpalveluksissakin on esirukouksessa usein pyyntöjä parantumisesta.
Kaikki voivat rukoilla toistensa puolesta ja pyytää Jumalaa parantamaan. Tämän lisäksi, joku on saanut Jumalalta erityisen parantamiseen liiittyvän armolahjan, josta Paavali käyttää monikollista nimeä: ”terveeksitekemisen lahjat” (1. Kor. 12:9).
Minulla on yleensä mukana öljypullo, jossa on oliiviöljyä. Jos joku pyytää rukoilemaan puolestaan joko seurakunnan tapahtumassa tai arjen keskellä, kysyn myös, haluaako hän että voitelen hänet öljyllä. Koska asia on monille vieras ja pelottava, kerron, mitä se on. Kerron Raamatun lupauksesta, öljyllä voitelemisesta ja uskon rukouksesta (Jaak. 5:14-16). Kerron, että kastan sormen öljyyn, teen sormella ristinmerkin hänen otsaansa ja rukoilen, että Jumala parantaa.
Rukous sairaiden puolesta vahvistuu
Toivon, että Suomessa esirukoustoiminta sairaiden puolesta vahvistuu. Jeesus näytti esimerkin ja lähetti seuraajansa julistamaan ja parantamaan. Julistamisessa olemme onnistuneet paremmin kuin parantamisessa.
Jeesus itse kulki ”kaikissa kaupungeissa ja kylissä”. Hän opetti, julisti ja paransi. Hän koki sääliä nähdessään kansanjoukkojen tarpeet ja kehotti rukoilemaan työntekijöitä. Varmaan työntekijöiden tuli tehdä samankaltaista työtä, kuin mitä hän itse teki.
Jeesus kulki sitten kaikissa kaupungeissa ja kylissä. Hän opetti synagogissa, julisti ilosanomaa taivasten valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat. Kun hän näki väkijoukot, hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla. Silloin hän sanoi opetuslapsilleen: ”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.” (Matt. 9:35-38).
Suomessa tutkimustulokset ja arkikokemus kertovat, että henkilökohtaiselle rukoukselle ja siunaamiselle on valtava tarve.
Moni sairas kaipaa paranemista. Moni haluaa apua. On hyvä, jos kerromme, että Jumala voi parantaa.
Eräs kolleega sanoi, että joskus Jumala parantaa sairaudesta, jos hän parantaa sairaudessa.
Fyysisten vammojen lisäksi, jollakin sisäinen elämä on rikki. Silloinkin tarvitsemme Jumalan kosketusta. Lisäksi hengellinen elämä monilla kaipaa uudistusta ja yhä useampi kaipaa, että löytäisi tien Jumalan luokse, joka uudelleen tai ensimmäistä kertaa. Jumala voi auttaa. ”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti” (Hepr. 13:8).
Siksi toivon, että esirukoustoiminta vahvistuu myös rukousiltojen muodoissa, joissa näkyvät virolaisen piispan toivomat henkilökohtaiset kertomukset Jumalan avusta sekä konkreettinen rukous terveyttä kaipaavien puolesta. Usein rukousilloissa ja rukoustapahtumissa musiikilla on myös tärkeä osa.
Tässä tarvitaan nyt rohkeutta järjestää rukoustapahtumia, jossa määrätietoisesti rukoillaan jokaisen sitä haluavan puolesta. Kristityt on lähetetty rukoilemaan ja siunaamaan. Sille on suuri tarve ja sitä odotetaan. Järjestäkää rukouskokouksia! Rukoilkaa sairaiden puolesta! Kertokaa Jumalan rakkaudesta ja kutsukaa elämään Hänen yhteydessään.
TÄTÄ SAA JAKAA
FACEBOOK – TWITTER – LINKEDIN