Evankelioiminen on kirkon tärkeimpiä tehtäviä. Se on toimintaa jossa pyritään ohjaamaan ihminen Jumalan tuntemiseen, uskomaan Jeesukseen Kristukseen sekä pelastumaan ikuisesta kadotuksesta taivaaseen.
Evankelioimista on määritelty monella tavalla. Uuras Saarnivaara kirjassaan Tulta maan päälle (1956) kertoo määritelmiä evankelioimiselle. Tässä mainitsen Saarnivaaran määritelmät:
”Evankelioiminen merkitsee Jeesuksen Kristuksen esittämistä ihmisille sillä tavalla Pyhän Hengen voimassa, että he panevat Hänen kauttaan turvansa Jumalaan, ottavat Hänet vastaan Vapahtajanaan ja palvelevat Häntä Kuninkaanaan seurakunnan yhteydessä.”
– Englannin Kirkon Arkkipiispan Komitea, 1918
”Evankelioiminen on sitä, että ihmisiä voitetaan tuntemaan tunnustamaan Kristus Vapahtajakseen ja Kuninkaakseen, niin että he antautuvat Hänen palvelukseensa Hänen seurakuntansa yhteydessä.”
– Arkkipiispa William Temple, Englannin kirkko
”Evankelioiminen, ihmisten saattaminen kohtaamaan Jeesus Kristus, niin että he ottavat Hänet vastaan Vapahtajanaan ja seuraavat Häntä Herranaan seurakunnan yhteydessä, on kirkon ensiarvoinen tehtävä.”
– John A. Mackayn johtaman komitean kirje, laadittu National Council of Churches’n kokouksessa Denverissä
Evankelioiminen on ”keskitettyä ponnistusta kadotetun sielun saattamiseksi itsensä katuvaan tuntemiseen, Jeesuksen Kristuksen pelastavaan tuntemiseen ja alttiiseen haluun elää kristillistä elämää rakastavassa palveluksessa.”
”Evankelioiminen on kirkon toimintaa, jonka tarkoituksena ja tuloksena on: 1) uskovien hengellisen elämän syventäminen ja 2) epäuskoisten johtaminen elävään uskoon Jeesukseen Kristukseen ja seurakunnan yhteyteen, elävän sanan avulla.”
– Luterilaisten Kirkkojen Maailmanliiton Commission on Evangelism and Stewardship’in Hannoverin kokouksen 1952 valmistama asiakirja.
”Evankelioiminen on ihmisten voittamista Jeesukselle Kristukselle. Se on ihmisten saattamista syntiensä tuntoon ja ottamaan vastaan Jeesus Kristus Herranaan ja Vapahtajanaan, heidän opettamistaan ja lähettämistään todistamaan uskostaan erittäinkin välinpitämättömien, kirkon jäsenyyden ulkopuolella olevien ja pelastumattomien keskuudessa.”
– Lutheran Commission on Evangelism, National Lutheran Church, U.S.A.
Lopuksi Uuras Saarnivaara kertoo herätyssaarnaaja Urho Muroman määritelmän evankelioimistyöstä:
”Evankelioimistyöllä tarkoitamme sitä sananjulistustyötä, jonka kautta pyritään määrätietoisesti;
1. herättämään Herralle vieraina olevia vakavasti huolehtimaan sielunsa pelastuksesta, luopumaan synnistä ja ottamaan vastaan vapaana lahjana heillekin jo valmistettu pelastus Jeesuksessa Kristuksessa,
2. johdattamaan jo herran hengen vaikutuksen alla olevia, mutta ei vielä Hänelle ratkaisevasti ja kokonansa antautuneita, jättämään itsensä ehjästi ja ehdoitta Herran omiksi,
3. kirkastamaan Herran omille, että kristityn elämän tulee olla jokapäiväistä parannuksen tekoa ja pyhityksen harrastamista, ja sentähden johdattamaan heitä syvempään elämänyhteyteen elävän Herran kanssa,
4. teroittamaan seurakunnalle, että Herran omien velvollisuus on huolehtia ei ainoastaan omasta vaan myöskin lähimmäisen sielun pelastuksesta, siten että tämä huolenpito ulottuu oman perhekunnan jäsenistä aina pakanoihin saakka.
Evankelioimistyö on näin ollen määrätietoista herätystyötä.”